Ilmaston alueellinen vaihtelu sekä häiriötekijöiden vaikutus paikallisilmastoon ja metsän uudistumiseen Pohjois-Suomessa

The structure and function of northern ecosystems are strongly influenced by climate change and variability and by human-induced disturbances. The projected global change is likely to have a pronounced effect on the distribution and productivity of different species, generating large changes in the equilibrium at the tree-line. In turn, movement of the tree-line and the redistribution of species produce feedback to both the local and the regional climate. This research was initiated with the objective of examining the influence of natural conditions on the small-scale spatial variation of climate in Finnish Lapland, and to study the interaction and feedback mechanisms in the climate-disturbances-vegetation system near the climatological border of boreal forest. The high (1 km) resolution spatial variation of climate parameters over northern Finland was determined by applying the Kriging interpolation method that takes into account the effect of external forcing variables, i.e., geographical coordinates, elevation, sea and lake coverage. Of all the natural factors shaping the climate, the geographical position, local topography and altitude proved to be the determining ones. Spatial analyses of temperature- and precipitation-derived parameters based on a 30-year dataset (1971-2000) provide a detailed description of the local climate. Maps of the mean, maximum and minimum temperatures, the frost-free period and the growing season indicate that the most favourable thermal conditions exist in the south-western part of Lapland, around large water bodies and in the Kemijoki basin, while the coldest regions are in highland and fell Lapland. The distribution of precipitation is predominantly longitudinally dependent but with the definite influence of local features. The impact of human-induced disturbances, i.e., forest fires, on local climate and its implication for forest recovery near the northern timberline was evaluated in the Tuntsa area of eastern Lapland, damaged by a widespread forest fire in 1960 and suffering repeatedly-failed vegetation recovery since that. Direct measurements of the local climate and simulated heat and water fluxes indicated the development of a more severe climate and physical conditions on the fire-disturbed site. Removal of the original, predominantly Norway spruce and downy birch vegetation and its substitution by tundra vegetation has generated increased wind velocity and reduced snow accumulation, associated with a large variation in soil temperature and moisture and deep soil frost. The changed structural parameters of the canopy have determined changes in energy fluxes by reducing the latter over the tundra vegetation. The altered surface and soil conditions, as well as the evolved severe local climate, have negatively affected seedling growth and survival, leading to more unfavourable conditions for the reproduction of boreal vegetation and thereby causing deviations in the regional position of the timberline. However it should be noted that other factors, such as an inadequate seed source or seedbed, the poor quality of the soil and the intensive logging of damaged trees could also exacerbate the poor tree regeneration. In spite of the failed forest recovery at Tunsta, the position and composition of the timberline and tree-line in Finnish Lapland may also benefit from present and future changes in climate. The already-observed and the projected increase in temperature, the prolonged growing season, as well as changes in the precipitation regime foster tree growth and new regeneration, resulting in an advance of the timberline and tree-line northward and upward. This shift in the distribution of vegetation might be decelerated or even halted by local topoclimatic conditions and by the expected increase in the frequency of disturbances.Ilmaston vaihtelut ja ilmastonmuutos sekä ulkoiset häiriötekijät vaikuttavat merkittävästi pohjoiseen ekosysteemiin. Ennustetulla maailmanlaajuisella ilmaston-muutoksella on suuri vaikutus eri kasvi- ja eläinlajien elinoloihin myös pohjoisella puurajalla. Puurajalla kasvustossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat puolestaan sekä paikalliseen että alueelliseen ilmastoon. Tässä tutkimuksessa on selvitetty mitkä luonnolliset tekijät selittävät ilmaston alueellistan vaihtelua Suomen Lapissa. Tutkimuksessa selvitetään myös kuinka ulkoiset häiriötekijät vaikuttavat ilmaston ja kasvillisuuden muodostaman järjestelmän sisäisiin vuorovaikutuksiin ja palautemekanismeihin lähellä boreaalisen metsän ilmastollista rajaa. Pohjois-Suomen ilmaston pienen mittakaavan (1 km) alueellista vaihtelua tutkittiin soveltamalla Krigingin analyysimenetelmää. Käytetty menetelmä huomioi ulkoisten tekijöiden, kuten maantieteellisten sijainnin, korkeuden ja meren ja järvien vaikutuksen. Ilmastoon vaikuttavien luonnollisten tekijöiden joukosta maantieteellinen sijainti ja maaston korkeus osoittautuivat tärkeimmiksi. Tutkimuksen osana tehty vuosien 1971 2000 havaintoihin pohjautuva lämpötila ja sadeolojen alueellinen analyysi antaa yksityiskohtaisen kuvan Lapin paikallisilmastosta. Keskilämpötilojen sekä ylimpien- ja alimpien lämpötilojen, kasvukauden pituuden ja lämpösumman alueelliset jakaumat sekä pakkasjaksojen ajoittuminen osoittavat, että suotuisimmat kasvuolosuhteet löytyvät Lounais-Lapista suurien vesialueiden ympäriltä sekä Kemijoen alueelta. Kylmimmät alueet taas löytyvät Tunturi-Lapista. Keskimäärin sadetta saadaan useammin ja enemmän Itä-Lapissa kuin alueen länsiosassa. Ulkoisten häiriötekijöiden, kuten esimerkiksi metsäpalojen vaikutusta paikallisilmastoon ja metsien uudistumiseen pohjoisen metsänrajan lähellä arvioitiin Itä-Lapin Tuntsan-alueella. Tällä alueella tapahtui laaja metsäpalo vuonna 1960 ja sen jälkeen tehdyt useat metsien uudistamisyritykset epäonnistuivat. Paikallisilmaston mittaukset ja ilmakehämallilla tehdyt simuloinnit osoittivat, että ilmasto oli muuttunut palon vaurioittamalla alueella ankarammiksi. Alkuperäisen, pääosin kuusen ja hieskoivun muodostuman kasvillisuuden korvautuminen matalalla tundra-kasvillisuudella voimisti tuulen nopeuksia lähellä maanpintaa. Tuulen voimistuessa ajautui kasvustoa suojaava lumipeite pois avoimilta paikoilta, mikä puolestaan lisäsi maaperän lämpötilan, kosteuden ja roudan ajallista vaihtelua. Muuttuneet pinta- ja maaperäolosuhteet sekä äärevöitynyt paikallisilmasto vaikeuttivat taimien kasvuedellytyksiä. Olosuhteet muuttuivat siis epäsuotuisiksi kasvillisuuden elpymisen kannalta. Tämä aiheutti muutoksia metsänrajan paikalliseen sijaintiin. Myös muut tekijät, kuten väärät siemenvalinnat, köyhtynyt maaperä ja vahingoittuneiden puiden intensiivinen hakkuu saattoivat vaikeuttaa metsän uudistumista. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuva lämpötilan nousu, pidentynyt kasvukausi kuten myös sademäärän muutokset suosivat puiden kasvua ja uudistumista mikä voi johtaa metsänrajan ja puurajan siirtymiseen pohjoiseen ja ylöspäin. Myös puulajeissa voi tapahtua muutoksia. Paikallisesti kasvillisuuden levinneisyyden muutokset voivat kuitenkin hidastua tai jopa pysähtyä jos paikallisten häiriötekijöiden, kuten metsäpalojen, esiintymistiheys kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Näin tapahtui esimerkiksi Tuntsassa

A kkv-k szerepe a versenyképességben, a magyar kkv-k összehasonlítása az EU vállalkozásaival

A kkv-k szerepe az ország gazdaságában meghatározó, hiszen ez a szektor állítja elő a hozzáadott érték több, mint 50%-át és munkalehetőséget biztosít a munkavállalók több mint kétharmadának, így ezen a téren a jelenlétük megkerülhetetlen. A szektor rendkívül fontos szerepet játszik az unió gazdaságpolitikájában is. Az innovatív vállaltok termelékenysége, exportképessége jelentősen meghaladja az átlagot, így hosszú távon ezt az irányt kellene támogatni, csökkentve a gyors és kiszámíthatatlan változások negatív hatásait. Ezt a célt szolgálja a kkv szektor számára a nemzetköziesedés prioritáskénti meghatározása is. Arra a kérdésre kerestük a választ, hogy ennek milyen akadályai, nehézségei lehetnek a hazai szektor esetében

Foreign Trade in the View of Competitiveness in the EU

Competitiveness is examined at national, regional and corporate levels. The primary aim of the study is to present and analyse the competitiveness of the EU Member States and to evaluate trends. Two statistical indicators are worth considering: the commodity terms of trade (C), also known as the net barter terms of trade (N), and the income terms of trade index (I), which expresses the correlation between changes in prices and quantities. The economic structure allows the surplus in the balance of trade with most countries, and also requires improvement in the exchange rate. The indicator seeks primarily to capture the knowledge capital present in the country, which may facilitated by the structure and characteristics of trade. The export surplus to GDP is extremely high for Ireland, Switzerland and the Netherlands. The United Kingdom, France and Romania recognised negative trade balances. Nominal trading values continued to rise in 2018 as a result of volume and price changes. Global commodity exports increased by 10 per cent, driven mainly by the 20 per cent rise in oil prices. Growth in exports and GDP need rapid development in innovation. Export grows significantly faster in Euro Area Member States then in other EU Member States

Hate Crimes in the Republic of Croatia: Some Theoretical and Practical Controversies

U radu autorice analiziraju koncept zločina iz mržnje i proces njegove implementacije u hrvatski kaznenopravni sustav. Pojam zločina iz mržnje u hrvatsko je zakonodavstvo uveden izmjenama KZ97 iz 2006. godine, no koncepcijski nedorađena definicija nije dovela do željenih učinaka. Iako je definicija znatno dorađena novim Kaznenim zakonom iz 2011. godine, u pojedinim segmentima ona i dalje izaziva prijepore. Autorice upozoravaju na sporna pitanja u praksi te nude određena rješenja, između ostalog pozivanjem na relevantne međunarodne izvore i praksu Europskog suda za ljudska prava. Zaključno upućuju na neadekvatan institucionalni i pravni okvir kada je riječ o prekršajima iz mržnje.The authors analyse the concept of hate crimes and the introduction of hate crime legislation in the Croatian criminal justice system. The notion of hate crime was introduced in Croatian legislation through the amendments of 2006 to the CC97, but the definition lacked conceptual clarity, and, consequently, did not produce the desired effects. Although the definition has been substantially refined in the new Criminal Code of 2011, some of its aspects are still open to different interpretations and its application still raises questions. The authors point to controversial issues in practice, and offer some solutions, taking into account relevant international sources and the case law of the European Court of Human Rights. In conclusion, they point to the inadequate institutional and legal framework with respect to hate misdemeanours

Gdje prestaju granice slobode izražavanja, a počinje govor mržnje? Analiza hrvatskog zakonodavstva i prakse u svjetlu europskih pravnih standarda

ovom radu autorice analiziraju pravo na slobodu izražavanja kao jedno od temeljnih ljudskih prava, važno kako za razvoj slobodnih pojedinaca tako i za svaki demokratski sustav. No, imajući u vidu kako to pravo nije apsolutno, autorice nastoje odrediti njegove granice posebice s obzirom na govor mržnje, koji se u europskom pravnom prostoru načelno ne smatra zaštićenim pravom na slobodu izražavanja. Ta je tematika posljednjih godina vrlo aktualna u Republici Hrvatskoj uslijed relativno čestih izjava koje javnost percipira kao potencijalan govor mržnje te razmjerno malog broja kaznenih postupaka. Nakon uvodnog pregleda relevantnih međunarodnih izvora, autorice se fokusiraju na hrvatsko zakonodavstvo i sudsku prasku nastojeći ocijeniti postoji li stvarni problem i leži li on u neadekvatnom pravnom okviru ili u neustaljenoj sudskoj praksi. Na temelju analize presuda Europskog suda za ljudska prava i identifi ciranih problema, autorice daju svoje preporuke de lege ferenda i neke smjernice za rad na budućim predmetima

Fiatal oktató-kutatók tapasztalatai egy magyar üzleti iskolában

A felsőoktatási környezet komplexitása, a növekvő hallgatói létszám, a kutatási forrásokért folytatott verseny, az egyre nagyobb tért nyerő projektalapú foglalkoztatás számos kihívás elé állítja a fiatal oktató-kutatókat. A cikk keretében első lépésként a szerzők azonosították a fiatal oktató-kutatók által megtapasztalt főbb egyetemi elvárások összefüggésrendszerét, majd feltárták az őket alakító egyéni és szervezeti tényezőket. A cikk leírja azon egyéni készségek tárházát, amelyek az egyetemi elvárások összefüggésrendszer-vállalásának szükséges, de nem elégséges feltételei, és rámutatnak, hogy az elvárások egymást erősítő köre az egyéni autonómia igényének növeléséhez vezet. Az egyéni autonómia igényét jól meghatározó egyetemi rendszerek hiánya szervezeti oldalról is megerősíti, nem explicit elvárásként fogalmazza meg, és ezáltal kiegészíti az előbbi elvárásrendszert. A cikk feltárja azon egyetemi rendszereket is, amelyek segítségével kitörési pontok körvonalazódnak, és lehetővé válik a fiatal oktató-kutatók számára az egyéni jóllét fenntartható kialakítása

Teratogenic risk and contraceptive counselling in psychiatric practice: analysis of anticonvulsant therapy

<p>Background: Anticonvulsants have been used to manage psychiatric conditions for over 50 years. It is recognised that some, particularly valproate, carbamazepine and lamotrigine, are human teratogens, while others including topiramate require further investigation. We aimed to appraise the documentation of this risk by psychiatrists and review discussion around contraceptive issues.</p> <p>Methods: A retrospective review of prescribing patterns of four anticonvulsants (valproate, carbamazepine, lamotrigine and topiramate) in women of child bearing age was undertaken. Documented evidence of discussion surrounding teratogenicity and contraceptive issues was sought.</p> <p>Results: Valproate was most commonly prescribed (n=67). Evidence of teratogenic risk counselling at medication initiation was sub-optimal – 40% of individuals prescribed carbamazepine and 22% of valproate. Documentation surrounding contraceptive issues was also low- 17% of individuals prescribed carbamazepine and 13% of valproate.</p> <p>Conclusion: We found both low rates of teratogenic risk counselling and low rates of contraception advice in our cohort. Given the high rates of unplanned pregnancies combined with the relatively high risk of major congenital malformations, it is essential that a detailed appraisal of the risks and benefits associated with anticonvulsant medication occurs and is documented within patients’ psychiatric notes.</p&gt