Ympäristötekijöiden vaikutuksia makeiden vesien Microcystis ja Anabaena syanobakteerisukujen biomassaan ja maksamyrkyntuottoon

Several cyanobacterial genera produce the hepatotoxins, microcystins. Microcystins are produced only in cells that have microcystin synthetase gene (mcy) clusters, which encode enzyme complexes involved in microcystin biosynthesis. Microcystin-producing and nonmicrocystin-producing genotypes of single cyanobacterial genus may occur simultaneously in situ. Previously, the effects of environmental factors on the growth and microcystin production of cyanobacteria have mainly been studied by means of isolated cyanobacteria cultures in the laboratory. Studies in the field have been difficult, owing to the lack of methods to identify and quantify the different genotypes. In this study, genus-specific microcystin synthetase E (mcyE) gene primers were designed and a method to identify and quantify the mcyE copy numbers was developed and used in situ. Microcystis and Anabaena mcyE genes were observed in two Finnish lakes. Microcystis appeared to be the most abundant microcystin producer in Lake Tuusulanjärvi and in one basin of Lake Hiidenvesi. Because the most potent microcystin-producing genus of a lake can be identified, it will be possible in the future to design genus-targeted strategies for lake restoration. Effects of P and N concentrations on the biomass of microcystin-producing and nonmicrocystin-producing Microcystis strains and an Anabaena strain were studied in cultures. P and N concentrations and their combined effect increased cyanobacterial biomass of all Microcystis strains. The biomass of microcystin-producing Microcystis was higher than that of nonmicrocystin-producing strains at high nutrient concentrations. The P concentration increased Anabaena biomass, but the effect of N concentration was statistically insignificant for growth yield, probably due to the ability of the genus to fix molecular N2. P and N concentrations and combined nutrients caused an increase in cellular microcystin concentrations of the Microcystis strain cultivated in chemostat cultures. Cyanobacteria are able to hydrolyse nutrients from organic matter through extracellular enzyme activities. Leucine aminopeptidase (LAP) activity was observed in an axenic N2-fixing Anabaena strain grown in batch cultures. The P concentration caused a statistically significant increase in LAP activity, whereas the effect of N concentration was insignificant. The highest LAP activities were observed in the most eutrophic basins of Lake Hiidenvesi. LAP activity probably originated mostly from attached heterotrophic bacteria and less from cyanobacteria.Monet syanobakteerien eli sinilevien suvut voivat tuottaa maksamyrkkyjä, mikrokystiinejä. Myrkyntuotto on mahdollista niissä soluissa, joissa on myrkkyä tuottavia entsyymikomplekseja. Vesistöissä voi esiintyä samanaikaisesti useita eri syanobakteerisukuja sekä niiden myrkyllisiä ja myrkyttömiä muotoja. Ympäristötekijöiden vaikutuksia on tutkittu lähinnä syanobakteeriviljelmillä laboratoriossa. Tutkiminen vesistöissä on ollut vaikeaa, sillä aiemmin ei ole ollut menetelmiä, joilla maksamyrkkyä tuottaneet solut olisi voitu tunnistaa. Tässä tutkimuksessa kehitetyllä geneettisellä menetelmällä pystytään tutkimaan maksamyrkkyjä tuottavia syanobakteereita vesistöissä, ja menetelmällä voidaan arvioida kahden tärkeimmän maksamyrkyntuottajasuvun määriä vesistöissä. Tuusulanjärvellä ja Hiidenvedellä maksamyrkyn tuottamiseen tarvittavia geenejä havaittiin Microcystis- ja Anabaena-suvun syanobakteereissa. Tuusulanjärvellä ja Hiidenveden Kiihkelyksenselällä näitä geenejä oli todennäköisesti eniten Microcystis-suvun syanobakteereilla. Näiden tietojen ansiosta voi olla mahdollista suunnitella sellaisia järvien kunnostusmenetelmiä, joilla voisi vähentää juuri haitallisimman syanobakteerisuvun kasvua. Fosfori- ja typpipitoisuudet ja niiden yhteisvaikutus tehostivat Microcystis-suvun maksamyrkyllisten ja myrkyttömien syanobakteerien kasvua. Ravinteet edistivät erityisesti maksamyrkyllisten syanobakteerien kasvua. Fosfori- ja typpipitoisuudet ja niiden yhteisvaikutus kasvattivat kahden Microcystis-syanobakteerin maksamyrkkypitoisuutta. Korkea fosforipitoisuus lisäsi myös Anabaena-syanobakteerin kasvua, mutta typpipitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta sen kasvulle todennäköisesti siksi, että suku pystyy sitomaan ilmasta veteen liuennutta typpikaasua. Syanobakteerit pystyvät irrottamaan tuottamillaan solun ulkopuolisilla entsyymeillä ravinteita orgaanisesta aineesta. Anabaena-puhdasviljelmässä havaittiin leusiiniaminopeptidaasiaktiivisuutta (LAP). Fosforipitoisuus kasvatti LAP-aktiivisuutta. Typpipitoisuudella ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta. Hiidenvedellä suurin LAP-aktiivisuus havaittiin järven kaikkein rehevimmissä osissa. Jos oletetaan, että syanobakteerien LAP-aktiivisuus oli Hiidenvedellä yhtä suurta kuin Anabaena-puhdasviljelmässä, voidaan päätellä, että Hiidenvedellä LAP-aktiivisuus oli enimmäkseen peräisin syanobakteerien yhteydessä elävistä muista bakteereista

Epätahtikone varavoimageneraattorina

Tässä työssä käsiteltiin epätahtikoneen sopivuutta varavoimageneraattoriksi. Työssä esitettiin epätahtikoneen toimintaperiaate sekä moottorina että generaattorina. Epätahtimoottoreita ja niiden käyttökohteita tarkasteltiin, selvitettiin epätahtigeneraattorin magnetointivaihtoehtoja ja esitettiin, miksi juuri epätahtigeneraattoria käytetään tietyissä sovelluksissa. Työssä käsiteltiin myös varavoimakoneen liittämistä sähkölaitteistoon ja esitettiin suojaukseen ja turvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Erilaisten generaattorityyppien käyttäytymistä oikosulkutilanteissa selvitettiin ja tarkasteltiin niiden suojalaitevaihtoehtoja. Varavoimakoneen asennuksen suojausvaatimukset käsiteltiin ja esitettiin, miten varavoimakoneen vikasuojaus ja ylivirtasuojaus toteutetaan. Myös varavoimakoneen valintaan liittyviä valintakriteereitä tutkittiin. Mittauksissa mitoitettiin epätahtigeneraattorin vaatimat magnetointikondensaattorit ja tutkittiin generaattorin heräämistä. Epätahtigeneraattorille tehtiin useita mittauksia ja selvitettiin, minkälaisella kuormituksella epätahtigeneraattoria voidaan kuormittaa. Epätahtigeneraattorin käyttäytymistä kuormitusmuutoksissa tutkittiin ja pohdittiin kuormitusmuutosten tuomien ongelmien ratkaisumahdollisuuksia.This thesis is about finding out whether asynchronous machine is a good choice as a backup generator. This thesis introduced the asynchronous machine theory both as a motor and as a generator. It also analysed different asynchronous motors and their applications, explained asynchronous generator exciting options and introduced why the asynchronous generator is used in specific applications. This thesis also discussed connecting a backup machine to an electrical device and introduced protection and safety related demands. In addition, it explained the behavior of different generator types in short-circuit situations and analysed their protection device options. In measurements asynchronous generators exciting capacitors were calculated and generators awakening was investigated. Measurements were performed to asynchronous generator and found out what sort of loads asynchronous generator can be loaded with

Kotitalouksien likviditeettirajoitteet euroalueella

Kotitalouden likviditeettirajoitteella viitataan tilanteeseen, jossa kotitalous ei kykene saavuttamaan toivottua kulutusuraa johtuen sille asetetuista lainarajoitteista. Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella lainarajoitteiden heikentävän likviditeettirajoitteisten kotitalouksien kykyä suojautua negatiivisilta taloudellisilta shokeilta. Raha- ja finanssipolitiikan kannalta likviditeettirajoitteisten kotitalouksien tärkeä ominaisuus on niiden muita kotitalouksia korkeampi rajakulutusalttius, jolloin likviditeettirajoitteisilla kotitalouksilla on keskeinen asema elvyttävän politiikan ympäristössä. Toisaalta esimerkiksi rahapolitiikan kiristyessä likviditeettirajoitteiset kotitaloudet saattavat voimistaa kulutuskysynnän supistumista maissa, joissa likviditeettirajoitteisten kotitalouksien osuus maan kotitalouksista on suuri. Tässä tutkielmassa esitetään kaksi tutkimuskysymystä: Miten paljon euromaat eroavat toisistaan kotitalouksien likviditeettirajoitteiden suhteen ja missä määrin likviditeettirajoitteisten kotitalouksien osuudet muuttuvat euroalueella lyhyellä aikavälillä? Ensimmäistä kysymystä motivoi tutkimuskirjallisuudesta puuttuva koko euroaluetta käsittelevä kotitalouksien likviditeettirajoitteiden tarkastelu. Toinen tutkimuskysymys käsittelee, miten herkkä otosvuoden valinta on likviditeettirajoitteisten kotitalouksien osuuden estimaatille. Tutkielman teoreettisena kehyksenä toimii heterogeenisten agenttien uuskeynesiläinen malli, jossa keskuspankki ohjaa rahapolitiikkaa ohjauskoron avulla. Kotitaloudet jaetaan köyhiin ja rikkaisiin kädestä-suuhun kotitalouksiin sekä pysyväistulokotitalouksiin. Köyhät kädestä-suuhun kotitaloudet edustavat kokonaisvarallisuudeltaan köyhiä kotitalouksia, kun taas rikkaat kädestä-suuhun kotitaloudet omistavat huomattavan määrän epälikvidiä varallisuutta, mutta eivät likvidejä puskureita negatiivisten shokkien torjumiseksi. Pysyväistulokotitaloudet edustavat perinteisiä intertemporaaliseen substituutioon nojaavia edustavia agentteja. Tutkielman empiirisen osion aineistona toimii Euroopan keskuspankin ylläpitämä poikkileikkausaineisto Household Finance and Consumption Survey (HFCS), joka sisältää edustavan otoksen kaikkien euromaiden kotitalouksista. Aineisto sisältää yksityiskohtaista tietoa kunkin kotitalouden varallisuudesta, minkä vuoksi se soveltuu kotitalouksien likviditeettirajoitteiden estimointiin. Likviditeettirajoitteisten kotitalouksien osuudet euromaiden kotitalouksista lasketaan kaikista kolmesta tutkimusaallosta vuosilta 2010, 2014 ja 2017. Tutkielman johtopäätökset ovat, että euromaiden välillä on huomattavia niin kvantitatiivisia kuin myös kvalitatiivisia eroja kotitalouksien kohtaamissa likviditeettirajoitteissa. Likviditeettirajoitteisten kotitalouksien osuus maan kotitalouksista vaihtelee noin kymmenestä prosentista maan kotitalouksista aina yli 65 prosenttiin. Lisäksi varsinkin rikkaat kädestä-suuhun kotitaloudet poikkeavat toisistaan euromaiden välillä voimistaen entisestään euroalueen rahapolitiikan asymmetrisia vaikutuksia. Tutkimusaaltojen välillä estimaatit ovat suurelta osin johdonmukaisia, mikä viittaa siihen, ettei tutkimusaallon valinta vaikuta merkittävästi saatuihin likviditeettirajoitteisten kotitalouksien osuuksien estimaatteihin

New Approach Using the Real-Time PCR Method for Estimation of the Toxic Marine Dinoflagellate Ostreopsis cf. ovata in Marine Environment

Background: We describe the development and validation of a new quantitative real time PCR (qrt-PCR) method for the enumeration of the toxic benthic dinoflagellate Ostreopsis cf. ovata in marine environment. The benthic Ostreopsis sp. has a world-wide distribution and is associated during high biomass proliferation with the production of potent palytoxin-like compounds affecting human health and environment. Species-specific identification, which is relevant for the complex of different toxins production, by traditional methods of microscopy is difficult due to the high morphological variability, and thus different morphotypes can be easily misinterpreted. Methodology/Findings: The method is based on the SYBR I Green real-time PCR technology and combines the use of a plasmid standard curve with a ‘‘gold standard’’ created with pooled crude extracts from environmental samples collected during a bloom event of Ostreopsis cf. ovata in the Mediterranean Sea. Based on their similar PCR efficiencies (95% and 98%, respectively), the exact rDNA copy number per cell was obtained in cultured and environmental samples. Cell lysates were used as the templates to obtain total recovery of DNA. The analytical sensitivity of the PCR was set at two rDNA copy number and 8.061024 cell per reaction for plasmid and gold standards, respectively; the sensitivity of the assay was of cells g21 fw or 121 in macrophyte and seawater samples, respectively. The reproducibility was determined on the total linear quantification range of both curves confirming the accuracy of the technical set-up in the complete ranges of quantification over time. Conclusions/Significance: We developed a qrt-PCR assay specific, robust and high sample throughput for the absolute quantification of the toxic dinoflagellate Ostreopsis cf. ovata in the environmental samples. This molecular approach may be considered alternative to traditional microscopy and applied for the monitoring of benthic toxic microalgal species in the marine ecosystems

Sairaanhoitajan merkitys kolonoskopiapotilaan kivunlievittäjänä

TIIVISTELMÄ Vainio, Heta ja Vaitomaa, Eveliina. Sairaanhoitajan merkitys kolonoskopiapotilaan kivunlievittäjänä. Diak, Helsinki, syksy 2015, 33s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Kolonoskopia on tarpeellinen tutkimusmenetelmä tutkittaessa perä- ja paksusuolen sairauksia. Sitä pidetään epämiellyttävänä tutkimuksena ja se voi olla potilaalle kivulias. Usein toimenpiteeseen tuleva potilas jännittää ja jopa pelkää tulevaa etukäteen. Tavoitteenamme oli selvittää kolonoskopiassa käytettäviä kivunlievitysmenetelmiä ja herättää ajatuksia niiden toimivuudesta sekä tarpeellisuudesta. Halusimme työllämme myös tuoda ilmi sairaanhoitajan merkityksen toimenpiteessä sekä kivunlievityksessä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Sairaala Mehiläisen kolonoskopiatutkimuksiin osallistuvaa sairaanhoitajaa. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin tutkimuskysymysten mukaan teemoittelulla. Tutkimuksessa selvisi, että kolonoskopioita toteutetaan usein ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta kipulääkitystä tarjotaan potilaalle tämän kokiessa sen tarpeelliseksi. Haastateltavat kokivat havainnoinnin ja potilaan kehonkielen seuraamisen tärkeiksi kivun seurantamenetelmiksi. Haastateltavien mukaan kipukokemuksen kestämistä helpottivat sairaanhoitajan aito läsnäolo, potilaan kannustaminen sanoin ja kosketuksin sekä potilaille ennen toimenpidettä annettu hyvä etukäteistieto. ASIASANAT: potilaat, sairaanhoitajat, kipu, kivunhoito,kolonoskopiaABSTRACT Vainio, Heta and Vaitomaa, Eveliina. Nurse's role as a pain reliever for a colonoscopy patient, 33p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nurse. Colonoscopy is a necessary method in examining diseases of rectum and large intestines. It is an unpleasant examination and it can be very painful for the patient. The purpose of this thesis was to provide new knowledge about pain relief methods used in the hospital Mehiläinen, and of nurse's viewpoints about pain relief methods. The goal of the thesis was to find out which pain relief methods were used, how they worked and whether they were effective enough. The thesis is a qualitative study. The data for this thesis was collected via interviews of six employees. The interviews were transcribed and thematised by the study questions. The results of this thesis showed that hospital Mehiläinen performs colonoscopies without any pain relief medication, but if the patient wants it, it is possible to get medication. Every interviewee said that it is important to observe the patient and follow the body language. KEYWORDS: patient, nurse, pain, colonoscop

Sopimussähkökaupan optimointimalli

Sähkömarkkinoiden avautuminen on muuttanut sähkökaupassa kauppatapoja ja -tuotteita huomattavasti aiempaan verrattuna. Sähkökauppa perustuu vielä pääosin kahdenkeskisille pitkille toimitussopimuksille. Uusia sopimussähkökaupan tuotteita kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Sähkökaupan ja -markkinoiden muuttuessa myös suunnittelussa käytettävät laskentamallit ovat voimakkaasti kehittyneet. Aikaisemmin mallit käsittelivät pääasiassa tehopohjaisia tariffeja, joiden laskenta oli koko ajan suoraviivaista perustuen samaan yleiseen optimointitapaan. Tässä työssä on kuvattu aluksi markkinoilla tapahtuneita muutoksia ja mitä ne ovat vaikuttaneet sopimussähkökaupan tuotteisiin. Päähuomio kiinnittyy uuden laskentamallin laskennan teorian ja käytännön toteutuksen esittämiseen. Uusi nyt kehitelty malli laskee tehopohjaiset tariffit poistaen aikaisemmat rajoitukset muun muassa laskentavälin ja energiahintojen osalta. Samalla malliin on lisätty Imatran Voima Oy:n eräiden uusien tuotteiden ja markkinasähkön käsittely. Mallin lähtötiedot ovat tuntitasolla, mikä on tärkeää jatkokehittelyn kannalta

StaRRsed Autocompact-laskoanalysaattorin validointi

Lasko, eli punasolujen sedimentaationopeus, on tärkeä laboratoriokoe. Suurentunut lasko kertoo akuutin faasin proteiinien lisääntymisestä. Lasko on epäspesifi tutkimus, mutta tulehdussairauksissa kliinisesti hyödyllinen. Laskon avulla lääkärit voivat seurata sairauden kulkua, hoitovastetta tai erottaa sairauksia toisistaan. Laskon mittaamiseen on nykyään kehitetty useita eri menetelmiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suorittaa StaRRsed Autocompact-laskoanalysaattorin validointi TYKSLAB:n osastoille 131 ja 933. Tavoitteena oli saada molemmat analysaattorit käyttöön hematologian laboratorioihin, sekä varmentaa jo aiemmin todettu EDTA-kokoverinäytteen analysointikelpoisuus 24h jääkaappilämpötilassa säilytyksen jälkeen. Uusi analysaattori vähentää potilaasta tarvittavaa näytemäärää, helpottaa näytteen esikäsittelyä ja pidentää näytteen säilymisaikaa analysointikelpoisena. Analysaattori on täysin automaattinen, mikä vähentää laboratorion henkilökunnan laskoanalyysin vaatimaa työmäärää. Validointi toteutettiin analysoimalla sata potilasnäytettä StaRRsed Autocompact-laskoanalysaattorilla ja laboratoriossa käytössä olevalla Sedimatic 100 laitteella. Rinnakkaisia tuloksia verrattiin keskenään ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Rinnakkaisten tulosten korrelaatiokertoimiksi StaRRsed Autocompact-laskoanalysaattorin lämpötilakorjatut tulokset vs. Sedimatic 100 saatiin os. 131 r2=0.951 ja os. 933 r2=0.986, joten rinnakkaisten tulosten korrelaatio oli voimakasta. StaRRsed Autocompact-laskoanalysaattori antoi melkein poikkeuksetta matalampia laskoarvoja kuin Sedimatic 100, mutta rinnakkaisten tutkimusten keskimääräinen absoluuttinen ero oli molemmilla analysaattoreilla mitattaessa alle 7.6 mm/h, mikä ei ole kliinisesti merkittävä. EDTA-näytteen 24 tunnin säilyvyys jääkaappilämpötilassa analysointikelpoisena varmistettiin 20 potilasnäytteellä. Säilyvyysnäytteiden rinnakkaiset tulokset korreloivat voimakkaasti, korrelaatiokerroin oli r2=0.956. Rinnakkaisten näytteiden keskimääräiseksi absoluuttiseksi eroksi tuli 4.1 mm/h. Absoluuttista keskimääräistä eroa nosti 1.9 mm/h yksittäinen poikkeus, jossa rinnakkaisten tulosten absoluuttinen ero oli 38 mm/h. Voitiin kuitenkin todeta EDTA-näytteen säilyvän 24h analysointikelpoisena jääkaappilämpötilassa. Aikaisemmin tehdyn StaRRsed Autocompact-laskoanalysaattorin validoinnin (Kurkijärvi ym. 2009) tulokset olivat saman suuntaisia tämän tutkimuksen tuloksien kanssa, tehdessä vertailua korrelaatiokertoimien ja keskihajontojen suhteen. Validoinnista laadittiin raportti, jonka perusteella tehtiin päätös analysaattorin käyttöönotosta.Erythrocyte sedimentation rate, ESR, is an important laboratory test. Increased ESR is a sign of the increase of the acute phase proteins. It is an unspesific test, but clinically usefull during inflammatory diseases. By ESR, doctors can observe the course of disease, response to the treatment and distinguish diseases. Nowadays, several methods have been developed to measure ESR. The purpose of this thesis was to perform the validation of StaRRsed Autocompact in Turku University Central Hospital and in Turku City Hospital. The goal was to get both analyzers in the routine work in both hematology laboratories and to confirm the previously noted EDTA- whole blood sample’s 24 hour analyzation time after kept in the refrigerator temperatures. The new analyzer will decrease the sample volume needed from the patient, facilitate sample’s pretreatment and prolong the time that sample can be analyzed. The analyzer is completely automatic, which will reduce the amount of work that the laboratories personnel have for ESR analysis. The validation was performed by analyzing 100 patient samples with StaRRsed Autocompact-analyzer and with the Sedimatic 100-analyzer that is in use in the laboratories. The pararrel results were compared with each other and analyzed by statistical methods. The correlation between the results was good. Correlation coefficient was r2=0.951 in ward 131 and r2=0.986 in ward 933 which means that both correlated very strongly. The average absolute difference between the results was less than 7.6 mm/h in both wards, what is not clinically significant. EDTA-whole blood sample’s results correlated also very strongly. Correlation coefficient was r2=0.956 and the average absolute difference between the results was only 4.1 mm/h. Single abnormity result among the absolute differences, increased the average absolute difference with 1.9 mm/h. Based on the results, EDTA-whole sample’s 24 hours shelf life in refrigerator temperature was established to be accure. Results were coaxial with the results based on a study made before. (Kurkijärvi ym. 2009) A validation report was made based on the results. The decision about taking the analyzers’ to routine work was made based on the validation report. A validation report and the analyzer’s work instruction were made after the validation