KL-30-näkökenttäkiekko tutuksi : Kyselytutkimus ja asiantuntijahaastattelu näkökenttäkiekon toimivuudesta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa vuonna 2013 julkaistusta KL-30-näkökenttäkiekosta. Opinnäytetyöhömme kuului kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun toisen vuoden optometristiopiskelijaryhmälle. Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää näkökenttäkiekon ohjeistuksen selkeyttä ja käytön helppoutta ensikertalaisen näkökulmasta. Kyselytutkimus toimi pohjana asiantuntijahaastatteluille. Haastattelimme näkökenttäkiekon kehittäjää Kauno Laihoa ja Fenno Optiikan markkinointipäällikköä Taru Korjaa. Asiantuntijahaastatteluiden tavoitteena oli saada mielipiteitä asiantuntijan näkökulmasta ja syventävää tietoa näkökenttäkiekosta. Molempien tutkimusten tavoitteena oli myös kerätä tietoa sormiperimetrian ja näkökenttäkiekon eroista. Kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa 2017 ja siihen osallistui 17 optometristiopiskelijaa. Kyselylomakkeessa käytimme sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Kysymyksiä oli yhteensä 11, joista neljässä käytimme Likert-asteikkoa. Asiantuntijahaastattelu Kauno Laiholle tehtiin puhelimitse huhtikuussa 2017. Lokakuussa 2017 haastattelimme Taru Korjaa sähköpostin välityksellä. Asiantuntijahaastatteluissa käytimme kyselytutkimusta laajempia ja avoimempia kysymyksiä. Opinnäytetyön teoriaosuus kuvaa yleisesti näköjärjestelmän anatomiaa, näkökenttää sekä erilaisia näkökentän mittausmenetelmiä. Teoriaosuus esittelee myös erilaiset näkökenttäpuutokset ja yleisimmät näkökenttäpuutoksia aiheuttavia sairaudet. Kyselytutkimuksen mukaan voidaan olettaa, että ensikertalaisen näkökulmasta näkökenttäkiekon ohjeistus on selkeä ja sen käyttö helppoa. Suurin osa tutkittavista koki näkökenttäkiekon ohjeistuksen ja käytön selkeämmäksi kuin sormiperimetrian. Kaikki tutkimukseen osallistuneet käyttäisivät mieluummin näkökenttäkiekkoa työssään sormiperimetrian sijasta. Asiantuntijahaastattelu toi ilmi, että näkökenttäkiekon käyttäminen optikon työssä on myös helppoa sekä hyödyllistä.The aim of the thesis was to gather information on the KL-30 visual field disc that was manufactured in 2013. Our thesis includes a quantitative survey conducted at Metropolia University of Applied Sciences on a group of second year optometrist students. The purpose of the study was to examine the clarity of the visual field disc instructions and usability of the devise from a first-timer’s perspective. The survey is based on specialist interviews with the developer of the disc, Kauno Laiho, and marketing manager of Fenno Optiikka, Taru Korja. The purpose of the specialist interviews was to shed a light on the specialists’ point of view and to deepen our knowledge of the KL-30 visual field disc. Both studies also aimed to compare confrontation visual field testing and the KL-30 visual field disc. The survey was conducted in April 2017 with 17 optometrist students participating. In the questionnaire we used both open and closed questions. There were 11 questions in total, and for four of them we used the Likert scale. A specialist interview with Kauno Laiho was conducted by telephone in April 2017. In October 2017, we conducted a second interview with Taru Korja via email. In specialist interviews we used more extensive and more open questions than in the quantitative survey. In the theoretical part, we generally discuss the anatomy of the visual system, visual field and various methods of measuring the visual field. We also take a look at different visual field losses and the most common diseases that cause visual field losses. According to the survey, it can be assumed that the KL-30 visual field disc is clear and easy to use from a first-timer’s perspective. Most of the examinees considered the guidance and use of the disc to be easier than the confrontation visual field testing. All examinees preferred using the disc in their work instead of the confrontation visual field testing. The specialist approach has shown that the use of the KL-30 visual field disc in the optician's work is also easy and useful

Indigestible fiber (iNDF) as a marker in dairy cow digestion studies

Sulavuustutkimuksen avulla pyritään arvioimaan eläinten ravintoaineiden tarvetta, kehittämään rehujen koostumuksia ja minimoimaan eläintuotannon ympäristövaikutukset. Eläimen rehunsyönnin ja sonnan kokonaiskeruun avulla laskettua sulavuutta käytetään laajasti, mutta menetelmään liittyy virhelähteitä ja ongelmia. Merkkiaineen käyttö sulavuuden tutkimisessa poistaa kokonaiskeruun tarpeen, mutta se ei ole myöskään ongelmaton. Sisäiset merkkiaineet ovat aineita, joita on luontaisesti rehussa, kuten piioksidi, ligniini, happoon liukenematon tuhka (AIA) ja sulamaton neutraalidetergenttikuitu (iNDF). Ulkoiset merkkiaineet ovat rehuun lisättäviä reagoimattomia valmisteita, kuten liukenemattomia metallioksideja, muovia, kumia tai väriaineita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on verrata lypsylehmillä iNDF:n ja AIA:n avulla laskettuja sulavuuksia käyttäen aineistona aiemmin AIA:lla tehtyjä sulavuustutkimuksia. Tutkimusaineistona oli viisi Viikin opetus- ja tutkimustilan navetassa vuosina 2013–2015 tehtyä ruokintatutkimusta. Lehmien poikimisesta oli 100–212 päivää. Koeasetelmat olivat pääasiassa kahden neliön latinalaisia neliöitä. Ruokintakeskiarvoja aineistossa oli 21. Rehu- ja sontanäytteistä määritettiin iNDF nailonpussimenetelmällä uittamalla näytepusseja 12 vrk kahden fistelöidyn lehmän pötsissä. Ravintoaineiden sulavuudet laskettiin iNDF-merkkiaineella ja orgaanisen aineen sulavuuksille laskettiin suhdeluku iNDF-sulavuus/AIA-sulavuus. Lisäksi laskettiin sonnan määrä ja sonnassa erittyneen iNDF:n osuus syödystä iNDF:stä (recovery). Aineistosta laskettiin koeruokintojen minimi ja maksimi, keskiarvo sekä keskihajonta. AIA- ja iNDF-merkkiaineella saatujen sulavuusarvojen välistä yhteyttä testattiin yksinkertaisella regressioanalyysillä. Lisäksi analysoitiin sekamallin regressioanalyysillä mitkä rehuannosta kuvaavat laatuparametrit selittivät parhaiten AIA- ja iNDF-sulavuuksien eroa. Tutkimusaineiston rehujen iNDF-pitoisuudet vaihtelivat 58–146 g/kg ka ja iNDF:n osuus NDF:stä 136–318 g/kg NDF. Koeruokintojen AIA-pitoisuudet vaihtelivat 8,6–14,9 g/kg ka ja iNDF-pitoisuudet 50,8–132 g/kg ka. Aineiston ruokintakeskiarvojen AIA:lla määritetty orgaanisen aineen sulavuus vaihteli 0,646–0,760, kuiva-aineen syönti 18,2–25,8 kg ka/pv, energiakorjattu maitotuotos 24,9–38,4 kg/pv ja väkirehun osuus 42,1–53,0 % kuiva-aineesta. Ravintoaineiden iNDF:llä määritetyt sulavuudet olivat keskimäärin pienempiä kuin AIA-sulavuudet. Orgaanisen aineen iNDF- ja AIA-sulavuuksien keskimääräinen suhdeluku oli 0,959 ja keskimääräinen erotus 0,028. Keskimäärin sonnassa erittyneen iNDF:n osuus syödystä iNDF:stä oli 0,922. Regressioanalyysin mukaan eri merkkiaineilla määritetyissä sulavuuksissa oli suurin ero rehuannoksen sulavuuden ollessa matala, mutta ero pieneni sulavuuden parantuessa. Parhaiten iNDF- ja AIA-sulavuuksien suhdelukua selitti dieetin iNDF-pitoisuus. Mitä suurempi dieetin iNDF-pitoisuus oli, sitä pienempi oli orgaanisen aineen sulavuus iNDF:llä määritettynä verrattuna AIA:lla määritettyyn. Tutkimuksen perusteella iNDF:llä ja AIA:lla saatujen sulavuustulosten välinen suhde vaihtelee riippuen rehuannoksen ominaisuuksista. Tutkielman aineistossa iNDF:n käyttö sisäisenä merkkiaineena vastasi AIA:lla saatuja sulavuustuloksia sitä paremmin mitä pienempi rehuannoksen iNDF-pitoisuus oli ja mitä parempi rehuannoksen sulavuus oli

Pelkoon ja maahanmuuttoon liittyvät diskurssit puoluejohtajien turvapaikanhakijakeskustelussa eduskuntavaaleissa 2019

Tarkastelen tutkimuksessani pelon diskurssia julkisessa turvapaikanhakijakeskustelussa, tarkemmin vuoden 2019 eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitenteissä ja vaalikonevastauksissa. Laajemmin puheenvuorot muodostuvat osaksi turvapaikanhakijoihin liittyvää pelon diskurssia. Suomi on yhteiskuntana ollut aidosti sekä monikulttuurinen että nationalistinen, vaikka nämä käsitteet ymmärretään arkikielessä usein toisilleen vastakkaisiksi. Siksi maahanmuuton, kansallisuuden ja vierauden herättämien tunteiden tutkimus on ensisijaisen tärkeää. Pelolla on tärkeä rooli vallitsevien valtasuhteiden ylläpitämisessä, ja siksi juuri turvapaikanhakijoihin liittyvän pelon diskurssin tutkiminen on ensisijaista. Tutkimukseni tärkein tavoite oli kuvata, tulkita ja näin luoda käsitys siitä, miten pelkoa ja turvapaikanhakijoita käsiteltiin julkisessa keskustelussa Suomessa eduskuntavaaleja edeltävänä ajanjaksona vuonna 2019. Tutkimustulokseni on, että puoluejohtajat keskittyivät puheenvuoroissaan analysoimaan meitä ja muita, Suomea yhtenä hegemonisena kansakuntana. Tuloksieni mukaan puoluejohtajien puheenvuorot on luokiteltavissa neljään, maahanmuuttoon ja pelkoon liittyviin diskursseihin: luotettavan Suomen diskurssi, kansakuntadiskurssi, hyödyllisen maahanmuuton diskurssi ja uhkaavan pelon diskurssi. Kolme ensimmäistä kuvaavat maahanmuuttoa, mutta niitä värittää myös ajatus jonkin toisen uhkaavuudesta. Neljäs, uhkaavan pelon diskurssi puolestaan keskittyy torjumaan pelkodiskurssia. Tutkimukseni kuvaa, että kaikki puoluejohtajat osallistuivat puheenvuoroissaan osallistuvat pelon diskurssin ylläpitämiseen tunnustamalla turvattomuuden olemassaolon ja legitimoimalla sitä erilaisin keinoin. Kaikki neljä diskurssia kertovat pelosta eri asioita, ja pyrkivät joko vähentämään tai lisäämään sitä, tarjosivat pelolle erilaisia selityksiä ja antoivat tunteelle erilaisia muotoja. Ne keinot, joilla pelon tai turvattomuuden tunnetta pyrittiin diskursseissa vähentämään, voivat saada joko nationalistisia kaikuja tai monikulttuurisuutta itseisarvona puoltavia sävyjä

Työyhteisön suorituskyvyn kehittäminen : case: Tilitoimisto Oy

Tämän opinnäytetyön aiheena on työyhteisön suorituskyvyn kehittäminen tilitoimistossa. Työ keskittyy antamaan kohdeyritykselle keinoja, joiden avulla toimintaa pystyttäisiin kehittämään ja tehostamaan. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten työntekijöiden ja työyhteisön suorituskykyä voidaan kehittää tilitoimiston näkökulmasta ajateltuna. Oppinäytetyössä perehdytään suorituskyvyn muodostumiseen ja sen ylläpitämiseen, sekä tarkastellaan suorituskyvyn vaikutuksia yrityksen kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Työskentely tilitoimistossa on haastavaa jatkuvan kiireen ja määräpäivien vuoksi. Toiminnan laadun turvaamiseksi tilitoimistossa on syytä panostaa myös työntekijöihin työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia kehittämällä. Suorituskykyyn vaikuttavat monet yksilö- ja yhteisötason tekijät. Näiden ollessa tasapainossa voidaan työyhteisössä saavuttaa työhyvinvointia ja näin ollen parantaa työyhteisön tuottavuutta ja tehokkuutta. Työn teoriaosuus on jaettu kolmeen osaan; tilitoimistoalan kuvaaminen, suorituskyvyn muodostuminen ja työhyvinvoinnin vaikutukset suorituskykyyn ja tuottavuuteen. Empiriaosuuden aineisto hankittiin työntekijöille tehdyn kyselyn ja ajankäytön seurannan avulla, lisäksi empiriaosuudessa on tuotu esiin omia havaintojani aiheesta. Empiriaosuuden tulokset osoittavat, että työyhteisön toiminnoissa on kehittämistä. Tuloksista selviää, että työyhteisön tiedonkulussa ja sisäisessä koulutuksessa on aihetta kehittämiseen. Työntekijöiden hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä olisi myös tärkeää. Työntekijöiden työaikaa kuluu suurissa osin laskutettaviin tehtäviin, mutta aikavarkaitakin löytyy. Näihin lukeutuvat työn keskeytymiset, keskustelut asiakkaiden kanssa, neuvojen kysyminen toiselta työntekijältä sekä toisaalta toisten työntekijöiden neuvonta. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, kuinka hyvin suorituskyvyn ja työyhteisön kehittäminen on vaikuttanut toiminnan tehokkuuteen. Lisäksi voitaisiin verrata työntekijöiden ajankäyttöä sekä todellisuudessa asiakkailta laskutettavia tunteja.The subject of this thesis is the improvement of efficiency and employee performance in an accounting company. The thesis focuses on giving advices to the target company on how develop and improve employee performance. The aim of this thesis is to clarify how the employees’ and the work community’s performance could be developed from accounting company’s point of view. This thesis therefore focuses on the formation of performance and how to maintain it but also on the impacts performance may have on competitiveness and productivity. Working in an accounting company is challenging because of constant rush and deadlines. To secure the quality of performance an accounting company should invest in employees by developing well-being and performance at work. Performance is affected by many factors both at individual level and at the level of the whole work community. When these factors are in balance, the work community may achieve well-being and thereby improve its productivity and efficiency. The theoretical part of the thesis is divided into three parts. First, this section describes the field of accounting. Then, it discusses how performance is formed. Finally, this section examines how well-being affects performance and productivity. The empirical material is collected by employee survey and time tracking but also by my own notices. Based on the results of this study, there is need for improvement in the work community. The results shows that internal communication, training and the overall work climate need improvement. Working time is mainly spent productively, but there are also time stealers such as interruptions, conversations with clients and asking and giving advice to co-workers. Further study could determine, how improving performance and developing the work community have affected productivity. Moreover, employees’ working hours could be compared with the actual chargeable hours

How vegans and vegetarians negotiate eating-related social norm conflicts in their social networks

This qualitative study, framed by social identity theory, examines how self-identified vegans and vegetarians negotiate diet-related social norm conflicts within their social networks. Twenty-one semi-structured interviews with 18- to 58-year-old vegans and vegetarians who represented five nationalities were analysed inductively through thematic analysis. According to the results, social norm conflicts occurred in contexts where tense family relations or boundaries between in-group and out-group were salient. The results also show that in order to manage norm conflict situations, the interviewees used strategies towards the dominant social norms, such as adapting, challenging, and weakening. In particular, adapting to the dominant social norms was used in relationships that were not close, whereas challenging and weakening were used within close relationships. The interviewees had developed practical solutions to resolve social norm conflicts, such as eating what was served, actively providing information, or acting as an example to others. The results enhance understanding of the challenges entailed by practising vegan or vegetarian diet in an omnivorous society.This qualitative study, framed by social identity theory, examines how self-identified vegans and vegetarians negotiate diet-related social norm conflicts within their social networks. Twenty-one semi-structured interviews with 18- to 58-year-old vegans and vegetarians who represented five nationalities were analysed inductively through thematic analysis. According to the results, social norm conflicts occurred in contexts where tense family relations or boundaries between in-group and out-group were salient. The results also show that in order to manage norm conflict situations, the interviewees used strategies towards the dominant social norms, such as adapting, challenging, and weakening. In particular, adapting to the dominant social norms was used in relationships that were not close, whereas challenging and weakening were used within close relationships. The interviewees had developed practical solutions to resolve social norm conflicts, such as eating what was served, actively providing information, or acting as an example to others. The results enhance understanding of the challenges entailed by practising vegan or vegetarian diet in an omnivorous society.Peer reviewe

Scrutinizing Physical Activity as Economic Behavior and the Possibilities of Neuromarketing

60–80% of adults and adolescents are physically inactive. This paper studied how individuals’ risk and time preferences predicted their physical activity stages of change processes and assessed which behavioral profiles towards physical activity could be influenced through neuromarketing. The study was conducted in a North European organization among mostly young adults (n = 144, mean age 25.96, SD 7.82). Data analyses consisted of ordinal logistic regression and exploratory factor analysis. Based on the analyses, the factors of older age, perceiving physical activity as a habit or a status quo, and habit and status quo as a factor increased advancement in the stages of change (1.07–1.08, 3.43, 1.88, and 12.18 times respectively), whereas an intertemporal, pessimistic attitude towards physical activity decreased 0.57 times. This pessimistic attitude focused on the current benefits overriding the future ones, i.e., not seeing the future health benefits of physical activity, and therefore, could be the target profile for neuromarketing studies for encouraging people to choose more physical activity

Perceptions and practices of Finnish dairy producers regarding disbudding of calves

We designed and mailed a questionnaire to 1000 Finnish dairy producers and published the same questionnaire on the internet. A total of 451 questionnaires (45 %) were returned from the random sample and 738 dairy producers responded in the internet. Thus, we got responses from 10,6 % of all 11244 dairy farms in Finland. We found out that 84 % of Finnish dairy producers disbud their calves, and 69 % of these farms use a veterinarian at least sometimes to medicate their calves prior to disbudding

PyThea : An open-source software package to perform 3D reconstruction of coronal mass ejections and shock waves

Peer reviewe

Circadian variation in ghrelin and certain stress hormones in crib-biting horses

Crib-biting is classified as an oral stereotypy, which may be initiated by stress susceptibility, management factors, genetic factors and gastrointestinal irritation. Ghrelin has been identified in the gastric mucosa and is involved in the control of food intake and reward, but its relationship to crib-biting is not yet known. The aim of this study was to examine the concentration and circadian variation of plasma ghrelin, cortisol, adrenocorticotropic hormone (ACTH) and β-endorphin in crib-biting horses and non-crib-biting controls. Plasma samples were collected every second hour for 24 h in the daily environment of eight horses with stereotypic crib-biting and eight non-crib-biting controls. The crib-biting horses had significantly higher mean plasma ghrelin concentrations than the control horses. The circadian rhythm of cortisol was evident, indicating that the sampling protocol did not inhibit the circadian regulation in these horses. Crib-biting had no statistically significant effect on cortisol, ACTH or β-endorphin concentrations. The inter-individual variations in β-endorphin and ACTH were higher than the intra-individual differences, which made inter-individual comparisons difficult and complicated the interpretation of results. Further research is therefore needed to determine the relationship between crib-biting and ghrelin concentration.Peer reviewe

Suun limakalvomuutokset lapsilla ja nuorilla

Suun limakalvomuutokset ovat melko tavallisia lapsilla ja nuorilla.Ne ovat usein trauman tai infektion aiheuttamia. Lisäksi ne voivat liittyä ­yleissairauksiin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja keliakiaan sekä iholimakalvosairauksiin, kuten punajäkälään.Yleisimpiä muutoksia ovat aftat, herpes simplex -virusinfektioon liittyvät muutokset ja karttakieli.Huolellinen diagnostiikka ja hoito on tärkeä osa lasten ja nuorten ­terveydenhoitoa.</p