The Value of the EU Public Domain

This paper reports results from a large recent study of the public domain in the European Union. Based on a combination of catalogue, commercial and survey data we present detailed figures both on the prices (and price differences) of in copyright and public domain material and on the usage of that material. Combined with the estimates for the size of the EU public domain presented in the companion paper Pollock and Stepan (2009) our results allow us to provide the first quantitative estimate for the `value' of the public domain (i.e. welfare gains from its existence) in any jurisdiction

Knowledge, Skills, and Support Needed by Teaching Personnel for Managing Challenging Situations with Pupils

It is not uncommon for teachers to face challenging behavioral issues in their classrooms, including disruptive, aggressive, or insulting behavior toward peers or adults. In this paper, we describe what knowledge, skills, and support is needed among teaching personnel to manage challenging situations with pupils. This study was carried out in one comprehensive school in Southwest Finland. Two focus group interviews were conducted with teaching personnel (schoolteachers and classroom assistants, N = 16). The participants also wrote short texts about challenging situations they had experienced. The qualitative data were analyzed with inductive content analysis. According to the results, the teaching personnel needed better knowledge about the factors affecting pupils' behavior and about good practices to apply with pupils in challenging situations. Moreover, the personnel lacked the skills needed to anticipate and recognize pupils' moods and signs of mental distress, and expressed the desire for support from mental health professionals. Teachers with adequate knowledge about the factors linked to behavioral issues are more capable of promoting environments conducive to positive interactions with their pupils, thereby limiting challenging situations. When developing education and support for teaching personnel, collaboration between education and mental health professionals is essential

Quality of mental health services and rights of people receiving treatment in inpatient services in Finland: a cross-sectional observational survey with the WHO QualityRights Tool Kit

Background: This article aims to review the quality of mental health services and the rights of the people receiving treatment in inpatient hospital care in Finland using the World Health Organization’s QualityRights Tool Kit as a part of a randomized controlled trial VIOLIN. So far, reports on the QualityRights Tool Kit have mainly been from low- and middle-income countries or countries lacking resources for health services. Reports from countries with well-resourced health care systems, such as the Nordic countries, are still quite few. Methods: A cross-sectional observational survey was conducted on 13 closed inpatient psychiatric wards (acute, rehabilitation, forensic psychiatric) at eight hospitals in Finland. The data for the survey were gathered through a document review, observations, and group interviews among staff members, service users and family members. The STROBE checklist for cross-sectional studies was followed in the reporting. Results: Finnish mental health services are partially or fully achieving the standards set by the WHO QualityRights Tool Kit (final scores: 2.5–2.9 out of 3). The highest final score out of the five themes (2.9/3) was achieved under Freedom from torture or cruel, inhuman or degrading treatment or punishment and from exploitation, violence and abuse. The lowest final score out of the five themes (2.5/3) was achieved under the right to exercise legal capacity and the right to personal liberty and the security of person. Conclusions: According to the findings, Finnish mental health services appear to be of high quality. However, we have identified some gaps in quality, which we have addressed in a national randomized controlled trial VIOLIN. Improvements can be realized through shared decision making and relaying information to service users

Kuvatulkintaan perustuvat virtaaman mittausmenetelmät

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoituksena on arvioida kuvatulkintamenetelmien soveltuvuutta Suomessa tehtäviin virtaamamittauksiin. Virtaama on käytettävissä olevien vesivarojen tarkin mitta sekä veden kiertokulun tarkimmin mitattavissa oleva suure, joten sillä on suuri käytännön merkitys. Virtaamatietoja käytetään muun muassa vesistöjen säännöstelyssä, tulvariskien hallinnassa, erilaisissa vesistömalleissa ja tutkimusten pohjatietona. Kuvatulkintamenetelmistä tarkemmassa tarkastelussa ovat aiemmin mekaniikan alalla vakiintuneeseen PIV-menetelmään (Particle Image Velocimetry) pohjautuvat LSPIV (Large Scale Particle Image Velocimetry) sekä STIV (Space Time Image Velocimetry). Kuvatulkintamenetelmien periaate on yksinkertainen; kuvataan tutkittavaa uomaa ja havainnoidaan veden pintavirtauksessa tapahtuvaa muutosta kahden tai useamman kuvan välillä, jonka perusteella lasketaan nopeus. Muutos voi perustua pintavirtauksen mukana kulkevien hiukkasryhmien paikan (LSPIV) tai vedenpinnan kirkkauden (STIV) muutokseen, jonka perusteella saadaan tilastollisin menetelmin laskettua vedenpinnan virtausnopeus. Yhdistämällä virtausnopeus uoman poikkileikkauksen mittoihin sekä tietoon vedenkorkeudesta, saadaan arvio virtaamasta. Kuvatulkintamenetelmiä on sovellettu monipuolisesti erilaisissa tutkimuskohteissa ja niiden on todettu olevan riittävän tarkkoja, vaikka niiden käyttöön liittyykin monia mittausepävarmuutta tuottavia tekijöitä. Muun muassa vaihtelevat maasto- ja virtausolosuhteet, kameran ominaisuudet, kuvausetäisyys, kuvakulma sekä kuvausalustan liike tuottavat satunnaista virhettä mittauksiin. Kuvatulkintamenetelmät näyttäisivät soveltuvan hyvin perinteisten mittausmenetelmien rinnalle Suomessa tehtäviin virtaamamittauksiin. Menetelmien vahvuuksia ovat muun muassa kustannustehokkuus, mittausnopeus ja toistettavuus sekä työturvallisuus, koska mittaus ei edellytä kontaktia veden kanssa. Kumpikin menetelmä voidaan automatisoida tuottamaan lähes jatkuvaa virtaamatietoa. Hyödyntämällä drooneja yhdessä kuvatulkintamenetelmien kanssa, voidaan tutkimuksia tehdä lyhyellä varoitusajalla ja poikkeuksellisissakin virtausolosuhteissa, kuten tulvien aikana

Konenäköön perustuvat virtauksen ja virtaaman mittausmenetelmät:menetelmien soveltuvuuden testaus Iijoella ja Kalajoella

Tiivistelmä. Hydrologisen seurannan avulla kerätään tietoa Suomen vesivaroista, jota hyödynnetään monipuolisesti yhteiskunnan eri aloilla. Tietoa virtausnopeudesta ja virtaamista tarvitaan moneen eri käyttötarkoitukseen. Hydrologisista suureista virtaama on käytännönläheisin, sillä se on veden kiertoon liittyvistä suureista tarkimmin mitattavissa. Virtaaman mittaaminen on haastavaa monien eri muuttujien takia ja uusille kustannustehokkaille kaukokartoitukseen perustuville menetelmille on tarvetta. Tässä työssä testattiin kahta kaukokartoitukseen ja konenäköön perustuvaa virtaus- ja virtaamanmittausmenetelmää sekä arvioitiin menetelmien soveltuvuutta suhteessa hydrologian alan vakiintuneisiin menetelmiin. Tutkimuskohteena oli virtaamamittausten osalta Iijoen Pudasjärven kaksi kohdetta ja virtausnopeuden osalta Kalajoen Juurikoski. Pudasjärvellä aineistoa kerättiin kahdella riistakameralla sekä dronella noin kahden viikon ajalta Pudasjärven Varpuvirralla sekä Kurenaluksella. Kalajoella virtausnopeusaineistoa kerättiin dronella yhden päivän aikana vesivoimalaitokselta juoksutetuilla virtaamilla. STIV-menetelmällä (Space Time Image Velocimetry) saadaan alan vakiintuneisiin menetelmiin verrattuna luotettavia ja johdonmukaisia yksiulotteisia (suuruus) virtausnopeus- ja virtaama-arvoja. LSPIV-menetelmällä (Large Scale Particle Image Velocimetry) saadaan kaksiulotteista (suunta ja suuruus) tietoa virtausnopeudesta, mutta menetelmä on herkkä virtaus- ja valaistusolosuhteille. STIV-menetelmä on vähemmän virheherkkä ja soveltuu hyvin sekä yksittäisiin virtausnopeus- tai virtaamatiedon mittauksiin, että jatkuvan keräämiseen vaihtelevissakin olosuhteissa. Nykyiset kuluttajatason dronet mahdollistavat tutkimuksen tekemisen melkein missä tahansa lyhyellä käyttökoulutuksella. Menetelmien soveltamista heikentää tällä hetkellä saatavilla olevat ohjelmistot. Menetelmät eivät vielä ole valmiita korvaamaan alan vakiintuneita mittausmenetelmiä, mutta ovat hyvä lisätyökalu hydrologisen tiedon keräämiseen. Molemmat menetelmät ovat valmiita otettavaksi käyttöön laajemmin hydrologisen tiedon keräämiseen. Erityisesti LSPIV-menetelmän tuottamasta spatiaalisesta tiedosta virtauksen nopeudesta ja suunnasta olisi merkittävästi hyötyä monenlaisessa hydrologisessa ja ekologisessa tutkimuksessa