235 research outputs found
Pintapurkausilmiöt keskijännitekaapelipäätteissä
Medium voltage terminations are used in the underground cable network to connect the cables to other accessories or equipment. Secondary outdoor substations are one common place where the terminations are used in. The operating conditions inside these unheated outdoor enclosures can become extremely harsh, because of airborne contaminants and condensed moisture. The contaminants and moisture generate a conducting layer over the termination surface which can eventually lead to electrical discharges on the surface. The aim of this thesis was to study the behavior of these discharges and to compare the performance of different terminations types. The work was done by analyzing field inspection results of existing medium voltage terminations and by performing laboratory tests.Keskijännitekaapelipäätteitä käytetään maakaapeliverkossa kaapeleiden liittämiseen muihin varusteisiin tai laitteistoihin. Puistomuuntamo on yksi yleinen kaapelipäätteen käyttökohde. Puistomuuntamon kaltaisessa ulkona sijaitsevassa lämmittämättömässä kotelossa käyttöolosuhteet voivat olla hyvinkin haastavat saasteiden ja kondensoituvan kosteuden takia. Saasteet ja kosteus luovat kaapelipäätteen pinnalle johtavan kerroksen joka voi johtaa sähköisiin purkauksiin päätteen pinnalla. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia tätä pintapurkausilmiötä ja vertailla erilaisten kaapelipäätteiden suoriutumista haastavissa olosuhteissa. Työ toteutettiin analysoimalla kenttätarkastuksista saatuja kaapelipäätteiden tuloksia ja tekemällä erilaisia laboratoriokokeita
Etiikan tutkimuksen funktio Aristoteleella ja Nikomakhoksen etiikan tulkintaperinteet
Käytännöllisen filosofian historian alaan kuuluva Pro Gradu -tutkielmani pyrkii vastaamaan kysymykseen, mikä on etiikan tutkimuksen funktio Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa. Tarkastelen Nikomakhoksen etiikan tulkintaperinteitä ja erityisesti Aristoteleen etiikan egoistisesta perusluonteesta käytyä keskustelua.
Tutkimuksessa kyseenalaistan oletuksen, että etiikan teorian funktio Aristoteleella olisi ollut sama kuin mikä se modernissa etiikassa on. Tutkimuksessani totean antiikin etiikan ja modernin moraalikäsityksen erot ja tuon esiin sen, kuinka helposti modernit Aristoteles-kommentaattorit lankeavat anakronismiin. Tämä tulee esiin egoismi-keskustelussa ja siinä, millaisia asioita keskustelun osapuolet vaativat Aristoteleen etiikalta tai olettavat etiikan teorian sisältävän. Keskustelu Aristoteleen etiikan egoismista toimii esimerkkinä, jonka kautta valotetaan modernien tulkintaperinteiden ongelmia.
Tutkimuksessa päädytään kumoamaan ongelmallisena tulkintaperinne, jonka mukaan Aristoteleen eettinen naturalismi voisi tarjota rationaalisen perustan etiikalle. Myös perinteinen käsitys Aristoteleen etiikan teorian funktiosta hylätään ja päädytään esittämään että Aristoteleen etiikka on perusluonteeltaan erottamatonta politiikasta ja antiikin kreikan kaupunkivaltion poliittisesta rakenteesta. Tämän johdosta kyseenalaistetaan vakavasti mahdollisuus soveltaa Aristoteleen etiikkaa moderniin maailmaan. Johtopäätöksenä on, että Nikomakhoksen etiikka on enemmänkin lainsäätäjille/valtiomiehille (tai sellaiseksi aikoville) suunnattua asiantuntijakirjallisuutta kuin yksityiselle ihmiselle hänen omassa elämässään vastauksia tarjoava opas. Etiikan teorian tarkoituksena on näyttää lainsäätäjille kokonaiskuva, mihin suuntaan heidän tulisi lainsäädännöllään kansalaisia ohjata
Vanha auto kokemuksena - Elämää Plymouth Valiantin kanssa
Vanhojen autojen harrastajien ja harrasteajoneuvojen määrä lisääntyy Suomessa vuosi vuodelta. Halusin tässä tutkimuksessa selvittää, miksi nykyihmiset ovat kiinnostuneita vanhoista autoista ja niiden harrastamisesta.
Lähdin tutkimaan aihetta kokemuksellisuuden kautta. Pohdin omakohtaisesti, mitä vanhan auton kanssa eläminen on kokemuksena.
Vanhojen autojen harrastus on kokonaisvaltainen, monessa tapauksessa läpi elämän jatkuva harrastus, joka vaatii paljon sitoutumista ja taloudellista panosta. Se ei ole pelkkää ajamista. Se on suunnittelua, rakentamista ja entisöintiä. Se on sosiaalista toimintaa ja verkostoitumista. Se haastaa harrastajan monella tavalla. Se vaatii kärsivällisyyttä, suunnitelmallisuutta, tietoa ja taitoa. Vanhojen autojen harrastus on elämäntapa. Vanhojen autojen harrastajat ovat käsityöläisiä ja keräilijöitä. He ovat nostalgisia haihattelijoita, jotka unelmoivat menneistä vuosikymmenistä, joita eivät ole itse päässeet kokemaan.
Käytin tutkimukseni pohjana Walter Benjaminin kirjoituksia esineen auraattisuudesta ja pohdin vanhan auton auraa eri näkökulmista. Päädyin siihen, että jokainen vanha auto on muodostunut ainutlaatuiseksi yksilöksi ainutlaatuisen historiansa kautta. Eri omistajat ovat jättäneet autoon omat kädenjälkensä ja siksi se on ainoa laatuaan koko maailmassa. Vanha auto on auraattinen, elävä objekti, joka ikään kuin kerää vuosien myötä itseensä kohdistuneet katseet, ihailun ja elämänkokemuksen itseensä. Vanhan auton auran voi kokea autossa istuessaan. Sen havaitsee tunnelmasta, joka autossa vallitsee ja sen voi aistia muun muassa tuoksusta, koska jokaisella vanhalla autolla on ominainen, ainutlaatuinen tuoksunsa aivan kuten vanhoilla taloillakin.
Päädyin tutkimuksessani siihen, että vanhan auton auran kautta voimme kokea jollakin tavalla menneen ajan. Auto on ikään kuin aikakone, joka luo meille illuusion edustamastaan ajasta. Vanhojen autojen harrastus tarjoaa meille lääkkeen nostalgiaan. Mutta miksi me kaipaamme mennyttä aikaa?
Nykymaailma on nopeatempoinen ja suorituskeskeinen. Ihmiset ovat kuitenkin kasvavassa määrin kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja kokevat, että vanhan ajan arvot saattaisivat olla lähde parempaan elämään ja onnellisuuteen. Vanhojen autojen harrastus opettaa meitä elämään hetkessä ja hidastamaan arjessa. Vanhan auton kanssa eläminen on hidastamista, koska autoprojekti etenee juuri siinä tahdissa, kuin sen on tarkoitus edetä ja se vaatii nykyihmisen mittapuulla paljon kärsivällisyyttä. Vanhalla autolla ajaminenkin on hidastamista, koska sillä ajaessa itse matka on tärkeintä, ei määränpää.
Vanhojen esineiden keräämisen ja vanhan ajan harrasteiden kautta saavutamme tietynlaisen turvallisuuden tunteen ja koemme olevamme osa perinnettä. Vanhojen autojen harrastus kiinnostaa ihmisiä, koska se on vaihtoehtoinen, hitaampi ja kulutuskriittinen elämäntapa
”Jos se torni on lähtenyt väärälle raiteelle jo pienestä pitäen, niin kyllähän se kallistuu sit sinne ylöskin päin” : Asiantuntijoiden käsityksiä suomalaisten lasten ja nuorten rikollisuudesta
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kentän asiantuntijoiden käsityksiä ja näkökulmia lasten ja nuorten rikollisuuden taustatekijöistä sekä ennaltaehkäisystä. Tutkimuksen aineistona on seitsemän eri asiantuntijan teemahaastattelut, jotka analysoitiin teemoittelun ja taulukoinnin keinoin. Tulokset kerättiin yhteen miellekarttojen ja visuaalisten metaforien avulla.
Ensimmäinen tutkimuskysymys on, millaisia selitys- ja taustatekijöitä lasten ja nuorten rikollisuudelle asiantuntijat tuovat esille. Selitystekijöitä olivat epäsuotuisat kasvuolot, nuoren kaveripiiri ja yksinäisyys, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä haasteet tunnetaidoissa, identiteetissä ja minäkuvassa. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, miten asiantuntijat näkevät lasten ja nuorten ajautumisen rikollisuuteen. Ajautumiseen yhdistettiin monenlaisia kasautuvia haasteita, kuten ongelmat perheessä, kaveripiirissä, koulunkäynnissä, sekä polarisoitumisen ilmiö, jossa heikosti pärjäävät nuoret erkaantuvat hyvin pärjäävistä nuorista.
Kolmas tutkimuskysymys paneutuu ennaltaehkäisyyn ja rangaistuspolitiikkaan. Lasten ja nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisy edellyttää muutoksia viranomaisjärjestelmän toiminnassa, sekä painopisteen siirtoa varhaiseen tukeen ja puuttumiseen. Myönteisenä voimavarana esiin nousivat kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori. Esiin tuotiin koulun merkitys, sekä näkökulmia maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseen muun muassa koulutuksen ja rasismin ongelmien kohtaamisen keinoin. Rangaistuspolitiikan osalta esiin nousivat oikea-aikaisuus ja sopiva mitoitus, sekä lapsen ja nuoren tuntemus.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin kriminologisiin teorioihin ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tulokset osoittivat, että kentän asiantuntijoiden näkökulmat olivat samansuuntaisia useiden kriminologisten teorioiden ja tutkimusten kanssa. Erityisesti ennaltaehkäisyn osalta asiantuntijoilla oli kattavia ja konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka tuovat uusia ratkaisukeskeisiä näkökulmia osaksi kriminologian tutkimuskenttää
Optinen superresoluutio käyttäen hyväksi elektronisuihkua integroidussa valo-elektronimikroskopiassa
We have developed an optical superresolution method based on electronbleaching of fluorophores in integrated light-electron microscopy. The main advantage of this novel superresolution method is that the non-fluorescent ultrastructure of the sample can be revealed by the simultaneously acquired SEM image. Furthermore, as the fluorescence superresolution image is based on an electron-beam-induced modification of the specimen, by "switching off" fluorescent probes, both the fluorescence and SEM image are recorded with perfect spatial overlap - being a great advantage for correlative imaging. The superresolution method is demonstrated with fluorescent microspheres, having a diameter of 40--50~nm. Their bleaching behaviour is studied as a function of various exposure parameters, and we show that the bleaching rate is mostly dependent on the injected electron dose and electron landing energy. The superresolution experiments are performed in an integrated light-electron microscope platform (SECOM, Delmic), with which fluorescence emission of the sample can be monitored while the electron beam scans over it.
The method is successfully demonstrated with the fluorescent beads on ITO-coated glass and TEM-grid substrates. We have achieved a localization precision of approximately 100~nm of the fluorescent beads, and an image resolution of 160~nm -- well beyond the diffraction limit of light. The method may eventually provide an excellent tool for researchers doing correlative light-electron microscopy in modern life sciences, such as cell and molecular biology.Olemme kehittäneet optisen superresoluutiomenetelmän, joka perustuu fluoresoivien molekyylien elektronisuihkuvalkaisuun integroidussa valo-elektronimikroskopiassa. Tämän aivan uudenlaisen superresoluutiomenetelmän suurin etu on, että näytteen ei-fluoresoiva hienorakenne pystytään paljastamaan samaan aikaan otetun elektronimikroskooppikuvan avulla. Koska fluoresenssikuva kerätään ”sammuttamalla” fluoresoivia molekyylejä elektronisuihkun avulla, on fluoresenssi- ja elektronimikroskooppikuvien koordinaatisto täsmälleen sama, mikä on suureksi hyödyksi ajatellen korreloivaa kuvantamista. Superresoluutiomenetelmä demonstroidaan fluoresoivien mikropallojen avulla, joiden halkaisija on 40--50~nm. Ensimmäiseksi mikropallojen sammumiskäyttäytymistä tutkitaan eri valkaisuparametrien funktiona. Näytämme, että valkaisunopeus riippuu enimmäkseen syötetystä elektroniannoksesta ja elektronien energiasta. Superresoluutiokokeet toteutetaan integroidulla valo-elektronimikroskooppialustalla (SECOM, Delmic), jossa fluoresenssisignaalia voidaan tarkkailla samalla kun elektronisuihku pyyhkii näytteen pintaa. Menetelmän osoitetaan toimivan ITO-päällystetyillä lasialustoilla, sekä TEM-hiloilla. Olemme saavuttaneet n. 100~nm tarkkuuden fluoresoivien mikropallojen lokalisaatiossa, fluoresenssikuvan resoluution ollessa n. 160~nm, joka on reilusti valon diffraktiorajan alapuolella. Menetelmä voi aikanaan tarjota erinomaisen työkalun tutkijoille, jotka hyödyntävät korreloivaa valo-elektronimikroskopiaa biotieteissä, kuten solu- ja molekyylibiologiassa
Murhasta tuomittuna : elinkautista vankeutta suorittavien naisten elämä vankilassa
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa kolme elinkautista vankeusrangaistusta suorittavaa naista kertoo kokemuksiaan vankeusprosessista ja elämästä vankilassa. Naiset oli tuomittu murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. He olivat ensimmäistä kertaa vankilassa. Haastatteluhetkellä naiset olivat olleet vankilassa hieman alle tai yli kymmenen vuotta. Iältään he sijoittuivat keski-iän ja vanhuusiän alun välille. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata elinkautista vankeutta suorittavien naisten vankeuteen liittyviä kokemuksia osana heidän vankeusprosessiaan. Tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esiin sovellettavaa tietoa marginaalissa ja pitkäaikaisessa vankeudessa elävien naisten tilanteista sekä tuottamaan vankeinhoitoviranomaisille ja vankeja työssään kohtaaville ihmisille tietoa siitä, millaisia asioita elinkautista vankeusrangaistusta suorittavat naiset joutuvat käymään vankeuden myötä elämässään läpi. Tutkimus rakentuu vankeuteen liittyvien prosessien, tunteiden ja kriisikokemusten sekä vangitun ihmisen ihmissuhteiden ja arjen rakentumisen tarkastelulle. Tutkimus sijoittuu osaksi sukupuolisensitiivistä marginalisaatiotutkimusta. Tutkimus kohdistuu kokemusten tulkintaan ja nojaa siten fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, jota täydentää kontekstuaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen tiedonintressi on emansipatorinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty syvähaastattelua, joka toteutettiin tapaamalla naiset heidän sijoitusvankilassaan ja haastattelemalla kahta naista kolme kertaa ja yhtä naista kaksi kertaa eli tekemällä yhteensä kahdeksan haastattelua. Haastatteluissa keskityttiin vankeusajasta ja siihen liittyvistä kokemuksista keskustelemiseen. Analyysissa pyrittiin ymmärtävään tutkimusotteeseen ja kertomaan naisten elämästä läheltä heidän omaa tulkintaansa. Tutkimuksen keskeinen teoreettinen käsite on marginalisaatio. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on naiselinkautisvangin marginalisaation monitasoisuus. Elinkautiseen vankeuteen tuomituksi tuleminen oli ollut naisille traumaattinen kriisi, joka oli saanut sisältönsä rikoksesta ja tuomiosta. Vankila tilana ylläpiti kriisin kokemusta, ja rikoksen ja vankeuden häpeäleima vaikeutti kriisin ja syyllisyyden tunteiden käsittelyä. Vankeus oli koetellut vahvasti naisten kokemusta omasta ihmisarvosta ja johtanut voimakkaisiin epätoivon kokemuksiin, itsemurha-ajatuksiin sekä yrityksiin. Naiset kokivat olevansa yksin, ulkopuolisia ja erilaisia niin yhteiskunnassa kuin vankien keskellä. Tärkeimmiksi tukijoikseen naiset kokivat aikuiset lapsensa ja muut läheiset ihmiset. Poistumisluvat olivat naisille henkireikä: läheisten ja lomien avulla naiset jaksoivat suorittaa vankeuttaan, josta vapautumisesta ei ole tietoa. Haastatellut naiset rikkoivat monin eri tavoin vankeihin liitettyjä stereotypioita: heidän kertomuksensa toi esille, etteivät vangit ole mikään yhtenäinen joukko. Tämän vuoksi tutkimuksessa on tuotu esille vankeinhoidon yhdeksi perusajatukseksi määritellyn vangitun ihmisen yksilöllisen kohtelun merkityksellisyys. Vangituilla ihmisillä on erilaisia tarpeita kuntoutuksen suhteen, eivätkä kaikki vangit ole päihdekuntoutuksen tarpeessa. Aineisto toi esille vankeinhoidossa olevan suuri tarve terapiatyölle ja pitkäaikaisvangeille tarkoitettujen kuntoutusmuotojen rakentamiselle, joten tutkimuksen on lopuksi esitetty siihen liittyviä kehittämisajatuksia. Tutkimuksen merkittävimmät lähteet olivat Merja Laitisen (2004) ja Marita Husson (2003) väitöskirjat. Heidän lisäkseen tutkimuksen viitatuimmat henkilöt olivat Johann Cullberg, Erving Goffman, Juha Perttula, Salli Saari ja Veli-Matti Ulvinen
- …