Lost in Autonomy – Temporal Structures and Their Implications for Employees’ Autonomy and Well-Being among Knowledge Workers

Conceptual models based on the importance of work autonomy for employees’ health represent important cornerstones in the occupational well-being and work stress literature. The objectives of this study were to 1) explore and understand the temporal conditions framing work among autonomous knowledge professionals, 2) describe how autonomy is experienced in knowledge work jobs, and 3) analyze the implications of current autonomy for well-being in knowledge work. The interview study consisted of 21 women and 13 men who worked in knowledge-intensive jobs in Finland. Analysis of the material shows that knowledge work is structured by different levels of transverse temporal structures: individual and social structures, and organizational and macrolevel structures. This creates a paradoxical nature of autonomy among knowledge workers, characterized by high task autonomy and intense socio-temporal interdependence. One can have strong autonomy and be tied at the same time. Unsynchronized time structures can lead to fragmented work, overwhelming work burden, and higher risk of mental health symptoms. It would therefore be advisable to establish collective temporal structures in organizations that create manageability and predictability. We conclude that models of occupational well-being and work stress should pay more attention to the social structure and temporal interdependencies that characterize knowledge work.Peer reviewe

Occupational class and the changing patterns of hospitalization for affective and neurotic disorders : a nationwide register-based study of the Finnish working-age population, 1976–2010

This study aimed to examine the long-term changes and socioeconomic disparities in hospitalization for affective and neurotic disorders among the Finnish working-age population from 1976 to 2010. Register-based study, consisting of a 5-year follow-up of 3,223,624 Finnish working-age (18-64-year old) individuals in seven consecutive cohorts. We calculated the hazard ratios of psychiatric hospitalization for different occupational classes using Cox regression models. The risk of hospitalization for affective and neurotic disorders increased in all occupational classes after the economic recession in the 1990s, and then decreased in the 2000s. Before the 2000s, the risk was the highest among manual workers. In the 2000s the disparities between upper-level non-manual employees and other occupational classes increased. Hospitalization rates remained high among female manual workers and non-manual lower-level employees. This study revealed important similarities and differences between occupational classes in terms of long-term changes in hospitalization for affective and neurotic disorders. The results suggest that the labor market changes and healthcare reforms during the 1990s and 2000s in Finland have been more beneficial for higher than for lower occupational classes.Peer reviewe

Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa : Samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön

Tässä julkaisussa kuvataan Suomessa asuvien venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten maahanmuuttajien työelämään osallistumista, työmarkkinoille sijoittumista, osaamisen hyödyntämistä sekä kokemuksia työpaikan sosiaalisista suhteista ja työn kuormittavuudesta. Julkaisu pohjautuu Työsuojelurahaston tukemaan Maahanmuuttajien onnistuminen työssä -tutkimushankkeeseen, jossa tutkittiin edellä mainittujen seikkojen lisäksi maahanmuuttajien työhyvinvointia, työoloja, työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä kokemuksia työterveyshuollon käytöstä. Tutkimukseen osallistui 596 työssä käyvää ja 610 työelämän ulkopuolella olevaa 20–64-vuotiasta ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaa kuudesta kaupungista eri puolelta Suomea. Laajamittainen aineiston keruu toteutettiin vuosina 2010–2012. Maahanmuuttajaryhmien tilannetta verrattiin koko väestön tilanteeseen hyödyntämällä useita vertailuaineistoja, erityisesti Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimusta. Julkaisussa kuvataan yleistajuisesti kolmen keskeisen maahanmuuttajaryhmän ja heidän asemansa moninaisuutta suomalaisilla työmarkkinoilla ja työpaikoilla. Julkaisu on tarkoitettu kaikille työelämän tilanteesta ja tulevaisuudesta kiinnostuneille

Monimuotoisuusbarometri 2020 : Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus

Suomalaisten työyhteisöjen monimuotoisuuden kirjo on laaja ja se tulee laajenemaan erityisesti kansainvälisen muuttoliikkeen ja monikulttuuristumisen myötä. Työyhteisöjen monimuotoisuus kattaa työntekijöiden erilaisuuden muun muassa iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen. Vuoden 2020 barometri kuvaa henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuudesta. Monimuotoisuusbarometri on toteutettu aikaisemmin kolme kertaa, vuosina 2007, 2011 ja 2016. Tällä kertaa barometrissa kohdistettiin erityistä huomiota organisaatioiden rekrytointikäytäntöihin. Barometriin sisällytettiin myös kysymyksiä, jotka mahdollistavat ajallisen vertailun aiempien barometrien kanssa. Lisäksi tietoa kerättiin myös avovastauksin. Määrällisen ja laadullisen aineiston rinnakkainen käyttö antoi syvällisempää tietoa henkilöstöalan näkemyksistä monimuotoisuudesta ja rekrytoinnista vuoden 2020 Suomessa. Monimuotoisuusbarometriin osallistui HENRY ry:n jäsenistöön ja KT Kuntatyönantajien jäsenorganisaatioihin kuuluvia henkilöstöasiantuntijoita, yhteensä 250 henkilöstöalan ammattilaista. Barometri toteutettiin verkkopohjaisena sähköisenä kyselynä alkuvuodesta 2020. Barometrin tulosten perustella henkilöstöalan ammattilaiset arvioivat edustamansa organisaation olevan hieman useammin monimuotoinen kuin homogeeninen. Vastaajien avovastastausten perusteella monissa organisaatioissa on halu lisätä henkilöstönsä monimuotoisuutta. Henkilöstöalan ammattilaiset raportoivat henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvän monia hyötyjä, joita tunnistettiin kaiken kaikkiaan enemmän kuin haasteita. Barometrin tulokset antavat viitteitä siitä, että suhtautumisessa monimuotoisuuteen on tapahtunut myönteistä kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Henkilöstöalan ammattilaiset arvioivat vuonna 2020, että omassa organisaatiossa hyväksytään monimuotoisuuden ilmenemismuodot ja kannustetaan työntekijöitä avoimuuteen merkittävästi useammin kuin vuonna 2011 arvioitiin. Henkilöstöalan ammattilaiset suhtautuivat nyt aiempaa myönteisemmin myös työperäisen maahanmuuton edistämiseen, joskin valtaosa heistä on suhtautunut siihen aiemminkin myönteisesti. Monimuotoisuusbarometriin vastaajista joka kymmenes ilmoitti havainneensa omassa organisaatiossaan syrjintää rekrytoinnissa. Useimmiten havaittu syrjintä liittyi etniseen tai ulkomaalaiseen taustaan tai sukupuoleen. Syrjimättömiä rekrytointikäytäntöjä oli kehitetty miltei joka kolmannen henkilöstöammattilaisen organisaatiossa. Avovastastausten perusteella useimmiten oli käytetty tai kokeiltu anonyymia rekrytointia, koulutettu rekrytoivia henkilöitä ja selkiytetty rekrytointiin liittyvää ohjeistusta. Joka kymmenes kaikista vastaajista ilmoitti, että omassa organisaatiossa on kokeiltu anonyymia rekrytointia, joka avovastausten perusteella on useimmiten koskenut ikää ja/tai sukupuolta, harvemmin etnistä tai kansallista taustaa. Niin anonyymin rekrytoinnin kuin muidenkin syrjimättömien rekrytointikäytäntöjen kehittämiseen vaikuttaa avovastausten perusteella olevan kiinnostusta monissa suomalaisissa työorganisaatioissa. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että monimuotoisuus huomioidaan suomalaisten organisaatioiden rekrytointikäytännöissä vaihtelevasti, vaikka myönteistä kehitystä on tapahtunut. Monet henkilöstöalan ammattilaiset toivat barometrissä esiin organisaationsa toiveen lisätä henkilöstön monimuotoisuutta tulevaisuudessa

Psychotherapy and change in mental health-related work disability : a prospective Finnish population-level register-based study with a quasi-experimental design

Background Mental disorders are a major cause of work disability among the working-age population. Psychotherapy has shown to be an effective treatment for mental disorders, but the evidence is mainly based on small-scale randomised trials with relatively short follow-ups. We used population-based register data to examine the association between statutory rehabilitative psychotherapy and change in depression or anxiety-related work disability. Methods We drew a nationally representative sample of the working-age population (aged 18-55 in 2010). The study group comprised all those who started rehabilitative psychotherapy in 2011-2014. A total of 10 436 participants who were followed from 3 years prior to 4 years after the onset of rehabilitative psychotherapy. This resulted in 83 488 observations. The annual total number of mental health-related work disability months (0 to 12) was calculated from the total number of annual compensated sickness absence and disability pension days. A quasi-experimental interrupted time series analysis was applied. Results The onset of rehabilitative psychotherapy marked a decline in work disability in comparison to the counterfactual trend. Specifically, a 20% decrease in the level (incidence rate ratio, IRR 0.80; 95% CI 0.76 to 0.85) and a 48% decrease in the slope (IRR 0.52; 95% CI 0.50 to 0.54) of work disability were detected in comparison to the counterfactual scenario. No significant gender differences were observed. The decline in work disability was the steepest in the oldest age group. Conclusions This study suggests that statutory psychotherapy may decrease work disability at the population level. However, further evidence of causal inference and the potential heterogeneity of the association is required.Peer reviewe

Are Self-rated Health, Native Finnish Friends and Having Children under School Age Associated with Employment? : Kurdish and Somali migrants in Finland

In Western countries, entry into the labour market is difficult for humanitarian migrants, especially women. The aim of our study was to examine the association of health, native Finnish friends and having under school-age children with employment among humanitarian migrants. The data were drawn from the Finnish Migrant Health and Wellbeing Study. The sample comprised 479 migrants of Kurdish and Somali origin (men n=248; women n=231). We analysed the associations of self-rated health, having Finnish friends and under school age children with employment using multinomial regression modelling. After adjustment for several well-established determinants of employment, having Finnish friends and good health were robustly associated with employment among women. In the age-adjusted model, having 3–6 years old children was related to lower employment among women, but after all adjustments, the association became nonsignificant. All these associations were nonsignificant among male migrants. To conclude, good health and bridging social relations with natives play a role in strengthening employment opportunities among female humanitarian migrants

Human service work and long-term sickness absence due to mental disorders : a prospective study of gender-specific patterns in 1,466,100 employees

Purpose: The aim of the study was to investigate sickness absence due to mental disorders in human service occupations. Methods: Participants (n = 1,466,100) were randomly selected from two consecutive national 9-year cohorts from the Statistics Finland population database; each cohort represented a 33% sample of the Finnish population aged 25-54 years. These data were linked to diagnosis-specific records on receipt of sickness allowance, drawn from a national register maintained by the Social Insurance Institution of Finland, using personal identification numbers. Results: Sociodemographic-adjusted hazard ratios (HRs) for sickness absence due to mental disorders in all human service occupations combined were 1.76 for men (95% confidence interval [CI], 1.70-1.84) and 1.36 for women (95% CI, 1.34-1.38) compared with men and women in all other occupations, respectively. Of the 15 specific human service occupations, compared with occupations from the same skill/education level without a significant human service component, medical doctors, psychologists, and service clerks were the only occupations with no increased hazard for either sex, and the HRs were highest for male social care workers (HR 3.02: 95% CI, 2.67-3.41). Conclusions: Most human service occupations had an increased risk of sickness absence due to mental disorders, and the increases in risks were especially high for men. (C) 2018 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Valkoposkihanhi pääkaupunkiseudulla

Valkoposkihanhesta on tullut vajaassa parissa kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudun nurmikoita ja rantoja näkyvästi hallitseva laji. Ilmiö ei ole irrallaan samanlaisesta kehityksestä koko Itämeren piirissä. Valkoposkihanhi on asettunut jäädäkseen alueen linnustoon. Tämän julkaisun tarkoitus on koota yhteen Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tekemän ja ohjaaman valkoposkihanhen seurannan tulokset ja kokemukset erilaisista menetelmistä niiden aiheuttamien haittojen torjunnassa. Tarkoitus on ollut hakea lintudirektiivin tarkoittamaa muuta tyydyttävää ratkaisua sen sijaan, että ongelmia ratkaistaisiin poikkeamalla valkoposkihanhea koskevista rauhoitussäännöksistä. Ennaltaehkäisyn keinoja tulisikin ottaa käyttöön ja kehittää niitä edelleen

Monimuotoisuusbarometri 2011 : Henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuudesta työorganisaatioissa

Monimuotoisuusbarometrilla kartoitettiin henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuudesta suomalaisessa työelämässä. Uusi, vuoden 2011 barometri kuvaa, miten suomalaisen työelämän monimuotoisuus koettiin vuonna 2011, miten arviot ovat muuttuneet vuodesta 2007 ja miten monimuotoisuuden arvioitiin kehittyvän tulevaisuudessa. Tavoitteena oli kartoittaa monimuotoisuuden tilaa suomalaissa työorganisaatioissa ja luodata monimuotoisuuteen kytkeytyviä tulevaisuuden kehitystrendejä

What do register-based studies tell us about migrant mental health? : A scoping review

Peer reviewe