68 research outputs found

    Robotin lavaussolu

    Get PDF
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli toimia osana projektiryhmää, jonka työtehtävänä oli toimittaa asiakkaan tilaama robottisolu. Projekti sisälsi kaiken robottiaseman suunnittelusta luovutukseen. Opinnäytetyössä käydään vaiheittain projektin töitä läpi keskittyen omaan rooliin projektin sisällä, johon kuului isoimpina osa-alueina mekaaninen suunnittelu, dokumentaatio ja riskianalyysi. Työhön kuului robotin lisälaitteiden mekaaninen suunnittelu, robottisolun sisään tulevien koneiden sijoittelun suunnittelu sekä järjestelmän doku-mentointi. Mekaniikkaosien ja koneiden sijoittelun suunnittelussa käytettiin Solidworks-ohjelmaa. Asennetusta robottisolusta laadittiin käyttö- ja huolto-oppaat sekä tehtiin riskiarvio

    Three-dimensional printing of porous load-bearing bioceramic scaffolds

    Get PDF
    This article reports on the use of the binder jetting three-dimensional printing process combined with sintering to process bioceramic materials to form micro- and macroporous three-dimensional structures. Three different glass-ceramic formulations, apatite–wollastonite and two silicate-based glasses, have been processed using this route to create porous structures which have Young’s modulus equivalent to cortical bone and average bending strengths in the range 24–36 MPa. It is demonstrated that a range of macroporous geometries can be created with accuracies of ±0.25 mm over length scales up to 40 mm. Hot-stage microscopy is a valuable tool in the definition of processing parameters for the sintering step of the process. Overall, it is concluded that binder jetting followed by sintering offers a versatile process for the manufacture of load-bearing bioceramic components for bone replacement applications

    "Ne on ku helmet, valkoset helmet" : sijaisvanhemmuuden iloja ja tähtihetkiä

    Get PDF
    Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sijaisvanhempien kokemuksia sijaisvanhemmuuden iloista ja tähtihetkistä. Tavoitteena on, että sijaisvanhemmat saavat äänensä kuuluviin ja heidän kokemustensa kautta voimme opinnäytetyössämme tehdä näkyväksi sijaisvanhemmuuden positiivisia puolia. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, johon osallistui viisi sijaisvanhempaa Päijät-Hämeen alueelta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysointiin aineistolähtöisesti. Teemahaastattelurungon viisi teemaa olivat rakkaus, huoltaja, elämän taidot, ihmissuhteet ja rajat. Tutkimustulosten perusteella muodostimme vielä kaksi uutta teemaa, jotka ovat lapsen ilo ja sisältöä elämään vanhemmuudesta. Lisäksi oli erillinen tähtihetkiin liittyvä osio, johon haastateltavat nostivat asioita joko teemoista tai niiden ulkopuolelta. Tutkimustuloksista käy ilmi, että sijaisvanhemmat määrittelevät iloa kukin omalla tavallaan. Tutkimustuloksista ilmenee, että sijaisvanhemmilla on monipuolisesti ilon kokemuksia eri osa-alueilta. Tutkimustulosten mukaan ilonkokemuksia löytyi arkisista ilonhetkistä, elämäntaitojen kehittymisestä ja muutoksesta parempaan, sääntöjen ja sopimusten synnyttämästä turvallisuudesta ja luottamuksesta, lapsen hellyyden ja arvostuksen osoittamisesta, sosiaalisista suhteista, lapsen ilosta ja vanhemmuudesta ylipäätään. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että sijaisvanhempien luomista ilon määritelmistä löytyi yhtäläisyyksiä ja sijaisvanhemmat käsittivät ilon positiivisena tunteena, johon liittyy ylpeyttä ja vapautta. Tutkimuksen mukaan sijaisvanhemmat saavat iloa siitä, kun he näkevät asioiden muuttuvan parempaan suuntaan ja huomaavat lapsen pärjäävän. Johtopäätöksissä nousee esiin, että sujuva arki on sijaisvanhemmalle iso ilon aihe ja lapsella on halu kuulua perheeseen. Tutkimuksessa ilmeni, että sijaisvanhemmat saavat sijaisvanhemmuudesta sisältöä, oppia ja ymmärrystä elämään. Johtopäätöksenä on, että rakkaus-teemaan liittyviä iloja on verraten vähän, koska kiintymyssuhteeseen liittyvät haasteet ja häiriöt ovat sijoitetuilla lapsilla yleisiä. Tähtihetkiin liittyvänä päätelmänä on, että tähtihetken kokemus muodostuu hyvin pitkälti jonkin asian saavuttamisesta.The purpose if this study is to survey the joy and good moments of foster parenting. The goal is that foster parents’ voices are heard and the good and rewarding moments of foster parenting are used in our work. This is a qualitative study in which five foster parents took part in the region of Päijät-Häme. The material was collected as theme interviews and analysed inductively. There were five themes in the interviews. In the results the number of themes rose from five to seven. The results indicate that each foster parent defines joy and good moments very differently. Foster parents see joyful moments in very different areas and moments. Experiences of joy are found in everyday moments, developing life skills, in the safety and trust generated by rules and agreements, social relationships, showing affection, seeing the children happy and generally in parenting. The conclusion of the study is that there are similarities in the experiences that bring joy to foster parents. Foster parents see these moments as happy moments accompanied with pride and freedom. The results also show that as things move forward and children are doing better this brings feelings of accomplishment. A smooth everyday life is the best reward for the foster parents as well as when the child feels part of the family. From being a foster parent people get content and meaning to their lives, learn things and get more understanding about life. Joyful moments involving love are rather rare since children in foster families tend to have issues with becoming attached to people and often also have other problems. All in all, joyful moments are mostly found when foster parents achieve different goals

    Kiinnipito osana hoitoa : hoitajien kokemuksia alle 13-vuotiaiden lasten kiinnipitotilanteista

    Get PDF
    Lasten kiinnipito on tilanne, johon päädytään lapsen käyttäytyessä aggressiivisesti ja ollessa vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Kiinnipitojen avulla luodaan myös konkreettisia rajoja lapselle. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata hoitajien kokemuksia alle 13-vuotiaiden lasten kiinnipidoista sekä heidän mahdollisuuksistaan ja keinoistaan purkaa kiinnipitojen synnyttämiä tunteita. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin kolmelta henkilöltä teemahaastattelulla. Tutkimuksemme tiedonantajina oli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka olivat olleet osallisena vähintään yhdessä alle 13-vuotiaan lapsen kiinnipidossa. Saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten perusteella hoitajat kokivat lapsen kiinnipidon haastavana prosessina, joka saa aikaan monenlaisia tunteita. Haastavaksi kiinnipidon tekee fyysisen ja verbaalisen väkivallan uhka sekä lapsen ja omien tunteiden käsittelemisen monimuotoisuus. Jälkipuinnissa merkityksellisiksi nousivat vertaistuki, johon kuuluivat oma työryhmä, lapsi sekä yhteisö. Työnohjaus koettiin osaksi hoitotyötä, vaikka sen saatavuuteen koettiin vaikuttavan ulkopuolisten tekijöiden. Hoitajat toivat esille monia kehittämisideoita sekä kehittämisen kohteita koskien kiinnipitoa ja jälkipuintia. Jatkotutkimuskohteiksi suosittelemme yhdenmukaisen toimintaohjeen laatimista kiinnipitoon sekä jälkipuintiin. Lasten erilaisten taustojen huomioiminen kiinnipidossa ja kiinnipitomenetelmässä olisi myös olennaista.Physical restraint is needed when child behaves aggressively and that behaviour is a danger to her/him or others. With the help of physical restraint are concrete boundaries also created to the child. The purpose of this study is to describe how nursing staff experience the physical restraint under 13 years old children. The possibilities and methods of how the nursing staff after care their feelings and thoughts after physical restraint are also clarified in this study. Our study is qualitative and the research material was collected by theme interviewing three people. Those three people were professional of social and health care. We required them to have at least one experience of physical restraint under 13 year old child. The research material was analyzed with inductive content analysis. The results suggest that the nursing staff perceives the physical restraint to be challenging process which carries out different kinds of feelings. The physical restraint was challenging because there is a physical and verbal violence threat and the nurse and child feelings can be after cared many different way. In after care the peer support was thought to be most notable and it consist of own workgroup, child and the community. The nursing staff considered that work counselling is a part of health care although the ability to get it can be influenced by outside factors. The nursing staff carried out also many improvement ideas and subjects which handle physical restraint and after care. For follow-up research we recommend a uniform manual to physical restraint and after care in which the different background of children need to be taken into account

    Perusopetuksen oppilaiden sosioemotionaalisen kehityksen tuen tarpeet ja tukimenetelmät opettajien arvioimana

    No full text
    Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia sosioemotionaalisen kehityksen tuen tarpeita koululaisilla on opettajien arvioimana, millaisia tukimenetelmiä opettajat tuntevat ja käyttävät sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten kanssa työskennellessään sekä miten tuloksellisiksi he nämä menetelmät arvioivat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena lomake-tutkimuksena. Aineisto kerättiin neljän etelä-suomalaisen kunnan tai kaupungin yhteensä 17 koulusta syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistui yhteensä 45 opettajaa, joista 17 oli erityisopettajia, 15 aineenopettajia ja 12 luokanopettajia. Aineisto analysoitiin laskemalla aineistoa kuvailevia keskiarvoja ja keskihajontoja sekä prosenttiosuuksia, vertailemalla eroja opettajaryhmittäin Kruskal-Wallisin testillä ja Mannin-Whitneyn U-testillä sekä tutkimalla koulutuksen ja iän yhteyttä menetelmien tuntemiseen ja käyttöön Khiin neliö-testillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että aineen- ja erityisopettajien ryhmissä on enemmän sosioemotionaalista tukea tarvitsevia lapsia kuin luokanopettajien ryhmissä. Eniten tukea tarvittiin impulsiivisuuden ja häiritsevyyden sekä aggressiivisuuden vuoksi. Opettajien arvioiden mukaan käyttäytymisen ongelmia oli enemmän kuin tunne-elämän ongelmia. Opettajat tunsivat ja käyttivät yksilöön kohdistuvia menetelmiä ryhmämenetelmiä enemmän. Opettajat käyttivät yhtä lailla behavioraalisia ja kognitiivisia menetelmiä. Tuloksellisimmiksi opettajat arvioivat ne menetelmät, joita he käyttivät. Tuloksellisimmiksi arvioidut menetelmät olivat palautteiden antaminen ja KiVa Koulu -ohjelma. Suorat käskyt ja kehotukset olivat yksi käytetyimmistä menetelmistä, vaikka se arvioitiin tuloksellisuudeltaan heikoimmaksi. Aineenopettajat tunsivat ja käyttivät vähiten erilaisia menetelmiä, erityisopettajat eniten. Opettajan koulutuksella näyttää olevan melko suuri vaikutus siihen, millaista tukea hän oppilaalle tarjoaa. Osa aineenopettajista koki, ettei heillä ole tarvittavaa tietoa eikä aikaa oppilaiden tukemiseen. Tähän pitäisikin kiinnittää huomiota opettajien koulutuksessa tarjoamalla aineen- ja luokanopettajille koulutusta sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Kouluissa tulisi olla myös riittävät resurssit, jotta tukea voitaisiin antaa sitä tarvitseville oppilaille. Myös vastuun selvittäminen olisi tärkeää, jotta opettajat tietäisivät, kenen tehtäviin kuuluu sosioemotionaalista tukea tarvitsevan oppilaan tukeminen erityisesti yläkoulussa
    corecore