Ligniinin osuuden vaikutus ligniini-fenoliformaldehydihartsien kemiaan

Fenoliformaldehydihartsia valmistetaan fenolista ja formaldehydistä, joka toimii ristisilloitusagenttina. Katalyyttinä käytetään natriumhydroksidia. Formaldehydi liittyy fenolin renkaaseen hydroksyyliryhmän para- tai orto-asemiin additioreaktiolla alkalisissa olosuhteissa. Fenolin alkalointi saa aikaa renkaaseen karbanioneja, joihin formaldehydin elektrofiilinen hiiliatomi voi liittyä. Reaktio tunnetaan Lederer-Manasse-reaktiona. Ligniini on amorfinen biopolymeeri, jota saadaan esimerkiksi sulfaattiprosessin sivutuotteena. Rakenteellisesti ligniinistä voidaan erottaa kolme fenyylipropaaniyksikköä, jotka ovat p-kumaryylialkoholi, koniferyylialkoholi ja sinapyylialkoholi. Ligniinillä voidaan korvata fenolin osuutta hartseissa. Ligniinin fenolisen renkaan C5-asemaan saadaan pääreaktion mukaisesti formaldehydiadditio alkalisisissa olosuhteissa. Toinen reaktiomekanismi on formaldehydiadditio ligniinin sivuketjun β-asemaan Tollen-reaktion mukaisesti. Pro gradu tarkastelee ligniinilisäyksen vaikutuksia fenoliformaldehydihartseihin. Erikoistyössä tutkitaan ja selvitetään ligniinilisäyksen vaikutuksia koivuvanerin fenoliformaldehydihartsi-liimauksessa

Valtatien 10 kehittäminen välillä Hattelmala (vt 3) – Velssi, Hämeenlinna : Aluevaraussuunnitelma

Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän itä–länsisuuntaisen poikittaisen päätieyhteyden Turusta Hämeenlinnan ja Lahden kautta Kouvolaan. Hämeenlinnan ja Lahden välillä valtatiet kuuluvat maan tärkeimpien pääteiden verkkoon. Valtatiet 10 ja 12 Hämeenlinnasta Lahteen kuuluvat EU:n päättämään kattavaan (TEN-T) verkkoon. Suunnitelmassa on käsitelty valtatien 10 (Turku–Hämeenlinna–Tuulos) kehittämistä Hämeenlinnan kaupunkiseudun kohdalla. Työ rajautuu lännessä valtateiden 3 ja 10 eritasoliittymän itäpuolelle (2+2-kaistaisen osuuden loppuun) ja idässä Velssiin. Tarkasteltavan alueen pituus on noin kahdeksan kilometriä. Aluevaraussuunnitelmassa on määritelty tiejakson kehittämisen tavoitetilanne ja tärkeimmät 1.vaiheen kehittämistoimenpiteet jatkosuunnittelun ja maankäytön suunnittelun pohjaksi. Aluevaraussuunnitelma toimii alueen kaavoituksen lähtöaineistona ja kaavoituksen yhteydessä on joitakin vaikutuksia tarkennettava. Suunnitelman varsinainen käsittely tapahtuu pääosin kaavoituksen tai yksittäisten kohteiden tiesuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Valtatien 10 tavoitetilassa tie parannetaan nykyisessä maastokäytävässä Hattelmalasta Ruununmyllyyn 2+2-kaistaiseksi kaupunkipääväyläksi, jolla on vain eritasoliittymiä ja nopeusrajoitus 80 km/h lukuun ottamatta Vanajan eritasoliittymän ja Katisten–Viipurintien liittymien välistä osuutta, jossa nopeusrajoitus on vähintään 60 km/h, mutta mielellään 70 km/h. Ruununmyllystä itään tavoitetilana on jatkuva ohituskaistatie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Tielle tehdään Katuman, Katisten ja Kahiliston eritasoliittymät. Vanajan eritasoliittymään parannetaan. Viipurintien liittymä muutetaan suuntaisliittymäksi. Kahiliston ja Siirin välille jää kaksi tasoliittymää. Rinnakkaista katuverkkoa täydennetään. Myös Paasikiventien jatkeeseen on varauduttu. Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan ja tehdään melutorjuntaa. Tavoitetilanteen kustannusennuste on 49,8 miljoonaa euroa (MAKU2005; 137,0). Ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteet kohdistuvat Katuman ja Katisten liittymiin sekä osuudelle Kahilisto–Velssi. Kaikissa kohteissa on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden valintaan vaikuttavat maankäytön kehittyminen sekä saatava rahoitus