Tsunami ja InternetKun uutisvälitys siirtyi hetkeksi perinteiseltä medialta harrastelijajournalisteille

Tässä katsauksessa käydään läpi muutamien esimerkkien avulla kansainvälisen median sekä harrastajien ylläpitämien verkkoblogien eli Internetin päiväkirjamaisten keskustelu- ja uutissivustojen roolia Aasian tsunamin verkkouutisoinnissa 2004. Katsauksen keskeisenä loppupäätelmänä on, että maailmanlaajuinen uutis- ja etenkin uutiskuvanvälitys siirtyi hetkellisesti valtavirtamedian ammattijournalisteilta silminnäkijöille sekä harrastajajournalistien ylläpitämiin weblogeihin. Parhaiten tsunamiuutisoinnissa onnistuivat brittiläiset BBC sekä Guardian, jotka ovat olleet jo pitkään perinteisen median edelläkävijöitä verkossa

Diffusion of Drone Journalism: The Case of Finland, 2011–2020

This article details Finnish news organizations’ adoption of drones for journalistic purposes from 2011 to 2020. The theoretical starting point of the article is Rogers’ (1962) diffusion of innovations theory, which explains how new ideas and technologies spread in societies. The main empirical data for the study were derived from a phone survey conducted among the 80 most popular newspapers in Finland. The findings reveal that drone journalism in Finland has already diffused from a few pioneering organizations to a large number of newsrooms, including regional, mid-sized newspapers. Most of the newspapers are either using in-house drones, buying commissioned images, or using both strategies. The frequency of use was found to be much higher for those newsrooms using their own drones. Finally, the article ponders possible explanations for different trajectories in the adoption of drones in various countries based on the Finnish case

Periodismo de datos iberoamericano: desarrollo, contestación y cambio social. Presentación

As the emphasis of data journalism research shifts to the Global South one region that remains relatively under researched is Ibero-America. Arguably, a space that has pioneered data journalism practices and with enormous potential for social change and development through open data, Ibero-America has excelled in many areas related to the field: La Nación in Argentina has to date one of the most inno- vative data journalism units globally. Also, La Nación, together with the Spanish newspaper El País, were, together with the Guardian, the New York Times and the Spiegel, the first news organisation that extracted and published information from WikiLeaks’ War Logs. Finally, Spain is one of the most open societies in Europe, and a global example for open data. Yet, an absence of Ibero-American data journalism studies from mainstream scholarship, creates an opportunity to further explore the developments and evolution of data journalism in this geographic region. In this vein, this special edition of Icono14 aims at repositioning Iberian American data journalism within the broadest discussions on the field, recontextualising its contri- bution into debates on the role of this journalistic practice in the Global South

"Älä kirjoita itseäsi ulos" : suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival 1957-1975

Turo Uskalin väitöstutkimuksen mukaan Moskovan-kirjeenvaihtajat ovat olleet tärkeimpiä Neuvostoliittokuvan välittäjiä. Tähän vaikutti kirjeenvaihtajien taito lukea rivien väleistä ja kirjoittaa rivien väleihin, sekä se, että osa heistä teki työtään Moskovan-kirjeenvaihtajien kultakauden 1962-1966 aikana, jolloin neuvostolehdistö kritisoi monia yhteiskuntansa epäkohtia. Uskali tutki väitöskirjassaan Kansan Uutisten, Uuden Suomen, Yleisradion, Suomen Tietotoimiston (yhteispohjoismainen), Helsingin Sanomien ja Tiedonantajan Moskovan-kirjeenvaihtajuuksien alkutaipaleet. Tutkimusmateriaalina hän käytti kirjeenvaihtajien journalistisia juttuja, henkilöhaastatteluja sekä joukkoviestinten ja kotimaisten viranomaisten arkistoja.- Vasta kun neuvostototalitarismi alkoi osoittaa avautumisen merkkejä 1950-luvun puolivälistä alkaen, ensimmäisten suomalaisten ulkomaankirjeenvaihtajien lähettäminen Moskovaan mahdollistui, Uskali kertoo.The demand for self-censorship was already expressed by the editor-in-chief to the first correspondents of the conservative daily Uusi Suomi: the advice "do not write yourself out" was repeatedly emphasized. The theme of this study is the history of the first Finnish correspondents in Moscow, 1957-1975. Its main focus is on empirical findings, but at the same time it has the ambition to develop research methods and theoretical models for research into sensitive subjects in general and journalism history in particular. The empirical data consists of journalistic texts, interviews and contemporary material from different archives. Journalistic texts were analyzed both quantitatively and qualitatively (in all about 2000 news stories from six different media). Thirteen in-depth interviews (lasting about three hours), and nine other interviews were conducted. Documents from twelve Finnish public archives and seven private archives were examined. In the period 1957-1975, 17 Finnish correspondents working for six different media were stationed in Moscow, starting in chronological order: the communist daily Kansan Uutiset 1957, the conservative daily Uusi Suomi 1958, the Finnish Broadcasting Company (Yleisradio, YLE) 1965, the Finnish News Agency (STT, FNB) 1966, the liberal daily Helsingin Sanomat 1975, and the hard-line communist daily Tiedonantaja 1975. From the point of view of correspondency there are three especially notable sub-periods: 1) the pioneer era (1957?62), 2) the years of growing competition (1965?66), and 3) the effects of the Conference on Security and Cooperation in Europe (CSCE) (1975). At the general level, perhaps the main finding of this study is that, especially in the "golden era" (1962-66), the information presented by the correspondents was more versatile than it has been customary to assum

Innovation Journalism

peerReviewe