Disentangling the Role of Working Memory in Parkinson's Disease

Working memory (WM) represents a core cognitive function with a major striatal contribution, and thus WM deficits, commonly observed in Parkinson's disease (PD), could also relate to many other problems in PD patients. Our online study aimed to determine the subdomains of WM that are particularly affected in PD and to clarify the links between WM and everyday cognitive deficits, other executive functions, psychiatric and PD symptoms, as well as early cognitive impairment. Fifty-two mild-to-moderate PD patients and 54 healthy controls performed seven WM tasks tapping selective updating, continuous monitoring, or maintenance of currently active information. Self-ratings of everyday cognition, depression, and apathy symptoms, as well as screenings of global cognitive impairment, were also collected. The data were analyzed using structural equation modeling. Of the three WM domains, only selective updating was directly predictive of PD group membership. More widespread WM deficits were observed only in relation to global cognitive impairment in PD patients. Self-rated everyday cognition or psychiatric symptoms were not linked to WM performance but correlated with each other. Our findings suggest that WM has a rather limited role in the clinical manifestation of PD. Nevertheless, due to its elementary link to striatal function, the updating component of WM could be a candidate for a cognitive marker of PD also in patients who are otherwise cognitively well-preserved

Neurocognitive changes in early-stage Parkinson's disease : functional and structural brain correlates of memory and verbal functions

Resultaten påvisade små, men mätbara försämringar i minnes- och verbal förmåga hos personer som haft Parkinsons sjukdom under tre år. Jämfört med en kontrollgrupp uppvisade Parkinsonpatienter avvikande responser i hjärnans elektriska aktivitet under en korttidsminnesuppgift, och de presterade även sämre i olika typer av andra minnesuppgifter. Försämring i en specifik typ av minnesuppgift korrelerade med förminskad volym i höger hjärnhalva. Samband hittades också mellan sämre verbal förmåga och förminskad volym i djupa hjärnstrukturer. Förminskad hjärnvolym har tidigare påvisats hos dementa patienter i senare sjukdomsstadier. Forskningsresultaten bidrar med ny kunskap om kognitiva symptom och deras neurala bakgrund vid Parkinsons sjukdom. De tyder också på att tidig kognitiv funktionsnedsättning kan identifieras, vilket kan bidra till utvecklingen av sjukdomens behandling. Parkinsons sjukdom är den näst vanligaste neurogeriatriska sjukdomen efter Alzheimers sjukdom. Symptomen uppstår som följd av förminskad produktion av hjärnans transmittorämne dopamin. Parkinsons sjukdom har traditionellt betraktats som en progressiv motorisk sjukdom. Ny forskning tyder på att multipla hjärnsystem skadas, vilket resulterar i att även tankeprocesser påverkas. 75-80% uppskattas insjukna i demens 10-15 år efter diagnos, men det kognitiva sjukdomsförloppet och orsaken till demenssymptomen är tillsvidare okänd. I Finland uppskattas ca 10-12 000 personer ha Parkinsons sjukdom, varav ca 3 000 uppskattas ha demens. ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tutkimuksessa todettiin lieviä muutoksia muisti- ja kielellisissä toiminnoissa alle kolme vuotta sairastaneilla Parkinson-potilailla. Potilailla havaittiin poikkeavia aivosähkötoiminnan vasteita lyhytkestoista muistia mittaavan tehtävän aikana. Potilaat suoriutuivat myös verrokkiryhmää heikommin useissa muistitehtävissä. Heikentynyt tahaton muisti liittyi pienempään aivokuoren harmaan aineen paikalliseen tilavuuteen. Heikompi kielellinen suoriutuminen liittyi pienempään harmaan aineen tilavuuteen aivojen syvissä rakenteissa. Pienentyneitä aivorakenteiden tilavuuksia on aiemmin todettu dementoituneilla Parkinson-potilailla sairauden myöhemmissä vaiheissa. Tutkimustulokset tuovat uutta tietoa Parkinsonin taudin kognitiivisista oireista ja niiden aivoperäisestä taustasta. Tulosten perusteella on mahdollista tunnistaa jo varhaisia kognitiivisia muutoksia, mikä voi mahdollistaa tehokkaamman hoidon kohdentamisen. Parkinsonin tauti on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin neurogeriatrinen sairaus. Oirekuva liittyy aivojen dopaminergisen järjestelmän rappeutumiseen. Perinteisesti liikehäiriösairaudeksi luokiteltu sairaus vaurioittaa lukuisia muita aivojärjestelmiä aiheuttaen muutoksia myös mm. ajattelutoiminnoissa. Pitkään sairastaneista 75–80 prosentilla esiintyy dementiaoireita, mutta oireiden syy ja kehityskaari tunnetaan toistaiseksi huonosti. Suomessa on arviolta 10–12 000 Parkinson-potilasta, joista noin 3 000 arvioidaan kärsivän dementiaoireista.

Disentangling the Role of Working Memory in Parkinson’s Disease

Working memory (WM) represents a core cognitive function with a major striatal contribution, and thus WM deficits, commonly observed in Parkinson’s disease (PD), could also relate to many other problems in PD patients. Our online study aimed to determine the subdomains of WM that are particularly affected in PD and to clarify the links between WM and everyday cognitive deficits, other executive functions, psychiatric and PD symptoms, as well as early cognitive impairment. Fifty-two mild-to-moderate PD patients and 54 healthy controls performed seven WM tasks tapping selective updating, continuous monitoring, or maintenance of currently active information. Self-ratings of everyday cognition, depression, and apathy symptoms, as well as screenings of global cognitive impairment, were also collected. The data were analyzed using structural equation modeling. Of the three WM domains, only selective updating was directly predictive of PD group membership. More widespread WM deficits were observed only in relation to global cognitive impairment in PD patients. Self-rated everyday cognition or psychiatric symptoms were not linked to WM performance but correlated with each other. Our findings suggest that WM has a rather limited role in the clinical manifestation of PD. Nevertheless, due to its elementary link to striatal function, the updating component of WM could be a candidate for a cognitive marker of PD also in patients who are otherwise cognitively well-preserved.Peer reviewe

Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi : ideoita avoimen väylän kehittämiseen

Esittelemme tässä julkaisussa Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa (2018–2021) tehtyä avoimen väylän kehittämistyötä, joka on osa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta. Mukana kehittämistyössä on ollut 11 suomalaista yliopistoa. Jaamme kirjassa kokemuksia sekä hyviksi havaittuja käytänteitä, joista on hyötyä avoimen väylän uudistamisessa. Lopussa annamme myös suosituksia avoimen väylän kehittämiseksi. Kirja on tehty avoimen väylien suunnittelun tueksi yliopistojen tutkintokoulutuksesta vastaaville yksiköille ja avoimille yliopistoille sekä muille väylien kanssa työskenteleville tahoille, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Kyseessä on käsikirjamainen julkaisu, josta on helposti löydettävissä tietoa avoimen väylän päättäjille, suunnittelijoille, kehittäjille ja tutkijoille. Samalla se on yleistajuinen tietopaketti laajemmalle yleisölle – lukijalle, joka on kiinnostunut avoimen väylästä. Hankkeessa meitä on vienyt eteenpäin ajatus avoimen väylästä, joka avaa opiskelun ovet yhä useammalle koulutusta tavoittelevalle poistaen koulutuspolkujen umpikujia. Toivomme, että jakamistamme havainnoista ja päätelmistä on apua avoimen väylien kehittämistyössä osana koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä. Kiitos opetus- ja kulttuuriministeriölle rahoituksesta, jolla tämä kehittämishanke on ollut mahdollista. Kiitämme kaikkia avoimen väylän kehittämistä ja uudistamista innoittaneita ja tukeneita sekä jokaista tämän julkaisun kirjoitukseen, toimitustyöhön ja esilukuun osallistunutta ihmistä</p