Pellavarock : tapahtuma-alueen kehittämissuunnitelma

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee tapahtuma-alueen suunnittelua ja rakentamista liittyen keskisuuren yleisötapahtuman järjestämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa kehittämisehdotuksia Pellavarockin tapahtuma-alueen toimivuuden parantamiseksi. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Pellavan Takojat ry:lle, joka vastaa Pellavarock-tapahtuman järjestämisestä. Opinnäytetyön teoriaosa keskittyy pääasiassa tapahtumanjärjestämisen eri vaiheisiin. Aiheet etenevät järjestelmällisesti tapahtuman suunnitteluprosessista aina tapahtuman toteuttamiseen asti. Teoriaosan loppupuolella käsitellään yksityiskohtaisemmin tapahtuma-alueen vaatimia erityisjärjestelyjä sekä alueella toimivia palveluja. Työn toiminnallinen osuus toteutettiin vuoden 2008 Pellavarockin järjestämispäivänä 9. elokuuta. Tapahtumapäivänä tehtiin havaintoja tapahtuma-alueen ongelmista ja tutkittiin vaihtoehtoisia toteuttamistapoja, joilla tapahtumaa voitaisiin kehittää eteenpäin. Kehittämisehdotukset on merkitty tapahtuma-alueen karttaan, joka toimii myös toiminnallisen osuuden tuotoksena. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että tapahtuma-alueen huolellinen suunnittelu ja rakentaminen ovat keskeisessä asemassa koko tapahtuman onnistumisen kannalta. Tapahtuma-alueen toimivat järjestelyt edesauttavat asiakkaiden viihtyvyyttä ja helpottavat turvallisuusasioiden huomioimista sekä alueen hallintaa.This functional thesis deals with organizing a public medium-sized event and planning and developing the event area. The purpose of the thesis is to give suggestions for developing the event area of Pellavarock-festival. With these development suggestions the event organizer could improve the event area’s functionality. This thesis was made for the registered association Pellavan Takojat, which is responsible for organizing the Pellavarock. The theoretical part of the thesis focuses mainly on different stages of event organizing. The subjects proceed systematically from the planning process all the way to the implementation of the event. The end of the theoretical part deals with different special arrangements and services that operate in the event area. The functional part of this thesis was executed on the 9th of August 2008 when Pellavarock was held. On that day some observations were made about the problems of the event area and researches of how you could improve the festival. The development suggestions are marked on the map of the festival area, which is also the product of this thesis. On the basis of this thesis it can be stated that thorough planning and construction of the event area play a central role in the overall success of an event. Well-planned arrangements of an event area improve the comfort of the customers and facilitate attention to security issues and controlling the whole event area

Tiimin kehitysvaiheet ja tiimin identiteetti

Tämän opinnäytetyön aiheena on tiimi, tiimin johtaminen ja tiimin sosiaalinen identiteetti. Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen on toimiva tiimi, mitä eri vaiheita tiimin kehittymiseen kuuluu ja mitä tämän prosessin johtamisessa täytyy osata ottaa huomioon. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin tiimin sosiaalista identiteettiä ja miten sitä voi hyödyntää tiimin johtamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla kuutta tiimin jäsentä ja heidän esimiestään. Haastateltavia yrityksiä oli yksi. Laadullisen tutkimuksen avulla saatiin monipuolista ja toisistaan poikkeavaa aineistoa, joka auttoi tutkimustuloksien kokoamisessa. Tutkimuksessa käytettävä teorialähde perustui pääosin alan kirjallisuuteen, jonka lisäksi käytettiin sähköisiä julkaisuja. Tutkimustuloksena selvisi, että tiimissä vallitsee hyvä yhteishenki. Tiimi on murrosvaiheessa seuraavaan tiiminkehitysvaiheeseen ja tarvitsee tiiminvetäjän tukea sen toteutumiseen. Tiimissä etsitään vielä omia rooleja ja tiimin olemassaolon tarkoitus ei ole selvä kaikille. Myös osaamisen kehittämiseen tiimissä kaivataan enemmän työkaluja. Tiiminvetäjältä tiimi odottaa enemmän tiimin osana olemista tai selkeästi esimiehen rooliin siirtymistä ja erillisen tiiminvetäjän valitsemista. Annetuissa kehitysehdotuksissa esitetään keinoja, joita tiimi tarvitsee kehittyäkseen seuraavalle tasolle. Tiimi ei ole vielä huipputiimi ja erityisesti johtamisen osa-alueella on kehitettävää. Tiimissä on kuitenkin hyvä yhteishenki, joten paremmalla johtamisella tiimi pystyisi saavuttamaan seuraavan tason sekä saavuttamaan myös parempia tuloksia. Tiimin hyvä yhteishenki on seurausta yhtenäisestä sosiaalisesta identiteetistä. Kehitysehdotuksista löytyy, miten johtaja kykenee valjastamaan tämän itselleen voimavaraksi. Johtopäätöksenä tiimissä täytyy selventää tehtävänkuvia, olemassaolon tarkoitusta ja muuttaa johtamista. Tiimin sosiaalisen identiteetin voimavaraksi valjastamiseksi johtajan tulee tutkia ja sisäistää tiimin kulttuuri ja arvot ja aloittaa elämään niiden mukaisesti. Tutkimusta voitaisiin jatkokehittää seuraamalla, pääseekö tiimi seuraavaan kehityskaaren vaiheeseen, kun johtajan roolia selkeytetään ja tiimin jäsenten sitouttamiseen panostetaan.Subject of this Theseus is team, team leadership and the social identity of a team. In this The-seus was researched what is a functional team like, what different stages are involved in team’s development process and what must be taken in consideration when leading this process. Also in this Theseus was researched team’s social identity and how it can benefit the leadership of the team. The research method used in this Theseus was qualitative research. Material for this research was gathered by interviewing six team members and their supervisor. Number of companies interviewed was one. In the interviews a wide range of answers was received which helped getting research results. The sources that were used in the research were based on literature and articles. The research shows that the team has good atmosphere. Team is in process to the next development step and they need the support of the team leader to get there. Team members are still looking for their places in the team and the reason for their existence is not clear to everyone. In addition, the team needs more tools to develop their individual skills. The team expects the team leader to be more part of the team or to clearly change his role to a supervisor and get a separate team leader. In given development proposals there are suggestions on actions needed to get the team to the next level. Team is not yet a top level team and especially management of the team needs development. However, team has a good atmosphere. Thus by developing the management the team could reach the next level and get better results. Team’s good spirit is a result of common social identity that the team has. In given development proposals is told how the leader needs to act in order for him to be able to use it as a strength. In conclusion, the team needs clearer job description, reasoning for their existence and development in leadership. For the leader to have the teams’ social identity as a strength the leader has to research and internalize team’s culture and values and start living by them. The research could be developed further by following whether the team will make it to the next development step when leader’s role is clarified and there has been time invested to commitment of team members

Pieniä tekoja, suuria unelmia : Tutkimus eteläsudanilaisten pakolaisten toimijuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista Adjumanissa, Pohjois-Ugandassa

Tutkimuksen aiheena on pakolaisten toimijuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tarkastelu Adjumanin pakolaisasutuksessa, joka on noin 100 000 Etelä-Sudanista pakenemaan joutuneen pakolaisen turvapaikka. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön, joka tehtiin Ugandassa marras- ja joulukuussa 2014. Tutkimuksessa tarkastellaan Ugandan valtion harjoittaman pakolaisasutuksiin perustuvan kriisiavun rajoitteita sekä mahdollisuuksia pakolaisten toimijuudelle ja vaikutusmahdollisuuksille. Tutkimuksen metodina oli viiden viikon kenttätyö Pohjois-Ugandassa. Aineisto on kerätty pääosin Adjumanissa sijaitsevassa Boroli-nimisessä noin 7000 asukkaan kokoisessa pakolaisasutuksessa. Kenttätyön aikana aineistoa kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, valokuvaamalla ja osallistuvan havainnoinnin keinoin. Lisäksi aineistoa on kerätty keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa. Tutkimus sijoittuu osaksi antropologista pakolaisuustutkimusta. Tutkimuksessa yhdistetään aiempaa antropologista ja yhteiskuntatieteellistä pakolaistutkimusta sekä teoreettista keskustelua toimijuudesta. Teoreettisen keskustelun ja aineiston perusteella osoitettiin pakolaisasutuksen sijainnin, asutuksen iän sekä kriisin tuoreuden aiheuttaman valtavan väestömäärän kasvun aiheuttavan haasteita pakolaisten toimijuudelle. Myös Etelä-Sudania ja Pohjois-Ugandaa vaivaava köyhyys aiheutti lisähaasteita alueella asuville pakolaisille. Toisaalta, Adjumanin sijainti Etelä-Sudanin rajan välittömässä läheisyydessä mahdollisti transnationaalin pakolaisuuden, jossa kotimaan verkostoja ja tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnettiin. Vaikutusmahdollisuuksiin vaikuttivat lisäksi pakolaisten koulutustaso ja mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoa. Aineistossa nousi esille sosiaalisten suhteiden, olivat ne sitten etnisyyteen, uskontoon, kriisiaapuun tai sukulaisuuteen perustuvia, merkitys toimijuudelle. Tutkimuksessa tullaan siihen lopputulokseen, että pakolaiset toimivat ja vaikuttavat mahdollisuuksien mukaan olosuhteiden asettamissa rajoissa. Samalla he myös toiminnallaan muovaavat heihin kohdistuvia luokitteluja. Lisäksi tutkimuksessa todetaan pakolaisilla olevan enemmän halua vaikuttaa, kuin mitä on mahdollisuuksia

Kaasukromatografia-analytiikka ja sen tehostaminen kemiallisessa laadunvalvontalaboratoriossa

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää lääketeollisuusyrityksen kemiallisen laadunvalvontalaboratorion kaasukromatografia-analytiikan (GC) tehostamiskeinoja. Tavoitteena on löytää parannuskeinoja näytteiden analyysiaikataulujen yhteensovittamiseen ja analyysien sujuvampaan etenemiseen. Selvitettävänä on muun muassa GC-laitteistojen dedikoinnin hyödyllisyys, pesumenetelmien optimointi, analyysien linkittämisen mahdollisuudet, sekä työvuorojen välisen yhteistyön entistä suurempi hyödyntäminen. Lisäksi työssä perehdytään GC-analytiikan kestävän kehityksen mukaisiin toimintatapoihin. GC-laitteistojen nykykäytöstä tehtiin kvantitatiivinen selvitys aikaväliltä 1.1.2021–31.3.2022. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat myös haastattelut, kyselyt ja kirjallisuuslähteisiin perehtyminen. Selvitystyön perusteella päädyttiin dedikoimaan kaksi laitteistoa tiettyihin liuotinjäämäanalyyseihin. Näytemateriaalien vakiotyöjärjestysten uudistamisella saatiin vähennettyä GC-analyysisuunnittelun ja -aikataulutuksen haasteita. Uudistettujen GC-käytänteiden vaikutusta ei ole voitu mitata vielä tilastollisesti. Hyödyt konkretisoituvat, kunhan analysoitavien näyte-erien saapumistiheys kasvaa. GC-analysoijien kokemukset uusista käytänteistä ovat vielä vähäisiä, mutta pääosin positiivisia. Laitteistoissa kantokaasuna käytettävän heliumin säästökeinojen käyttöönottoa olisi syytä pohtia jatkossa, sekä pidemmällä aikavälillä heliumin vaihtoa vetyyn.The aim of the present Master’s thesis is to optimize pharmaceutical gas chromatography (GC) analytics in a quality control laboratory. The aim is to explore ways to harmonize the schedules of testing sample batches so that the flow of analyses would be smoother and more efficient. The issues of interest were to find out if it was profitable to dedicate some gas chromatographers to certain analyses and explore the possibilities to link GC-analyses together as well as enhance the co-operation between shifts. In addition, one of the focuses of the present thesis is sustainable development in GC-analytics. Quantitative research was conducted to determine the present state (1.1.2021–31.3.2022) of the use of gas chromatographers. Other research methods were interviews, questionnaires, and literature reviews. As a result of the research, two gas chromatographers were dedicated to typical residual solvents analyses. The reformation of standard working schedules reduced the challenges concerning planning and scheduling GC-analyses. The benefits will become more tangible as the frequency of sample batches to be analyzed will increase. In the future, saving helium should be considered and in the longer perspective the change of carrier gas from helium to hydrogen should be studied

Käyttö- ja yhteiskustannusten kustannuslaskennan nykyaikaistaminen

Käyttö- ja yhteiskustannusten kustannuslaskenta on monimutkainen ja ammattitaitoa vaativa prosessi. Käyttö- ja yhteiskustannusten osuus rakennusprojektin kokonaiskustannuksista vaihtelee yritys- ja projektikohtaisesti yleensä 15–30% välillä. Suuren osuuden takia yrityksillä on suuri tarve tarkentaa ja tehostaa näiden kustannuslaskentaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli nykyaikaistaa käyttö- ja yhteiskustannusten kustannuslaskentaa NCC Rakennus Oy:n asuntorakentamisen yksikössä. Käytännössä tavoitteena oli tuottaa prosessikuvaus tietomallinnuksen hyödyntämisestä käyttö- ja yhteiskustannusten kustannuslaskennassa ja luoda kehitysehdotuksia yrityksen toimintaan liittyen. Tutkimus toteutettiin tutustumalla aiheeseen liittyviin kirjallisiin tutkimuksiin ja materiaaliin. Tietoa tietomallinnuksesta ja yrityksen tämän hetkisistä toimintamalleista hankittiin haastattelemalla NCC Rakennus Oy:n henkilöstöä. Työn tuloksena syntyi prosessikuvaus tietomallinnuksen hyödyntämisestä käyttö- ja yhteiskustannusten laskennassa ja kehitysehdotuksia yrityksen toimintaan liittyen. Prosessikuvaus selkeyttää toimintamallia ja toimii muistilistana yrityksen työntekijöille.Cost accounting of operating and joint cost is a complicated and expertise demanding process. Operating and joint costs’ share of the total costs in a building project varies between 15-30% depending on the project and company. The big share means that companies have a big need to define and accelerate these costs’ cost accounting. The objective of this thesis was to modernize the operating and joint costs’ cost accounting in NCC Construction Ltd.’s capital region housing development unit. In practice’ the objective was to produce a process description of invocation of building information model in operating and joint costs’ cost accounting. In addition to the process description, develop-ment suggestions on company’s operations were made. The data about the operating and joint costs’ cost accounting was gathered using literature of the field. Information about building information models and the company’s current situation was gathered by interviewing the staff of the NCC Construction Ltd. As a result of the thesis, a process description and development suggestions were made. The process description clarifies the operating model and could be used as a checklist

Sisäisen arviointitoiminnan kehittäminen : Meyer Turku Oy

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa sisäisen arviointitoiminnan nykytila Meyerin Turun telakalla ja kehittää toimintaa. Telakalla on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001 ja ISO 3834-2 standardit. Näissä standardeissa velvoitetaan organisaatio suorittamaan sisäisiä auditointeja ja jatkuvaa parantamista. Sisäinen arviointitoiminta koskee kaikkia telakan toimintoja. Arvioinneissa selvitetään toimintojen nykytila, määritellään kehityskohteet ja luodaan niille kehityssuunnitelmat. Opinnäytetyössä perehdytään aluksi standardien vaatimuksiin. Tämän jälkeen käydään läpi laivan rakennusprosessi ja laatuvaatimukset. Tarkoituksena on varmistaa, että sisäisten arviointien suunnittelussa huomioidaan kaikki toiminnot ja niiden vaatimukset. Sisäisiä arviointeja telakalla suoritettaessa on tärkeää huomioida lakien, asetusten, viranomaisvaatimusten, laivasopimusten, sertifioitujen ISO-standardien ja yrityksen omien ohjeistuksien vaatimukset. Kehitystyön toteutuksessa keskitytään ensin nykytilanteen kartoitukseen. Tulevaisuudessa halutaan kehittää sisäisiä arviointeja hyödyttämään Meyer Turkua aiempaa enemmän, joten opinnäytetyössä kehitettiin sisäisten arviointien suunnittelua, toteutusta ja laadittiin arviointisuunnitelmat aikatauluineen. Työn tuloksena luotiin riskiarviointipohja sisäisten arviointien suunnitteluun. Riskiarviointien perusteella muodostettiin viiden vuoden arviointiohjelma, josta voidaan todeta sisäisten arviointien aikataulut jokaiselle toiminnolle. Viiden vuoden arviointiohjelman perusteella suunniteltiin tarkemmat vuosittaiset arviointiohjelmat toimintojen sisäisiin arviointiin

Tiimin kehitysvaiheet ja tiimin identiteetti

Tämän opinnäytetyön aiheena on tiimi, tiimin johtaminen ja tiimin sosiaalinen identiteetti. Opinnäytetyössä tutkittiin, millainen on toimiva tiimi, mitä eri vaiheita tiimin kehittymiseen kuuluu ja mitä tämän prosessin johtamisessa täytyy osata ottaa huomioon. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin tiimin sosiaalista identiteettiä ja miten sitä voi hyödyntää tiimin johtamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla kuutta tiimin jäsentä ja heidän esimiestään. Haastateltavia yrityksiä oli yksi. Laadullisen tutkimuksen avulla saatiin monipuolista ja toisistaan poikkeavaa aineistoa, joka auttoi tutkimustuloksien kokoamisessa. Tutkimuksessa käytettävä teorialähde perustui pääosin alan kirjallisuuteen, jonka lisäksi käytettiin sähköisiä julkaisuja. Tutkimustuloksena selvisi, että tiimissä vallitsee hyvä yhteishenki. Tiimi on murrosvaiheessa seuraavaan tiiminkehitysvaiheeseen ja tarvitsee tiiminvetäjän tukea sen toteutumiseen. Tiimissä etsitään vielä omia rooleja ja tiimin olemassaolon tarkoitus ei ole selvä kaikille. Myös osaamisen kehittämiseen tiimissä kaivataan enemmän työkaluja. Tiiminvetäjältä tiimi odottaa enemmän tiimin osana olemista tai selkeästi esimiehen rooliin siirtymistä ja erillisen tiiminvetäjän valitsemista. Annetuissa kehitysehdotuksissa esitetään keinoja, joita tiimi tarvitsee kehittyäkseen seuraavalle tasolle. Tiimi ei ole vielä huipputiimi ja erityisesti johtamisen osa-alueella on kehitettävää. Tiimissä on kuitenkin hyvä yhteishenki, joten paremmalla johtamisella tiimi pystyisi saavuttamaan seuraavan tason sekä saavuttamaan myös parempia tuloksia. Tiimin hyvä yhteishenki on seurausta yhtenäisestä sosiaalisesta identiteetistä. Kehitysehdotuksista löytyy, miten johtaja kykenee valjastamaan tämän itselleen voimavaraksi. Johtopäätöksenä tiimissä täytyy selventää tehtävänkuvia, olemassaolon tarkoitusta ja muuttaa johtamista. Tiimin sosiaalisen identiteetin voimavaraksi valjastamiseksi johtajan tulee tutkia ja sisäistää tiimin kulttuuri ja arvot ja aloittaa elämään niiden mukaisesti. Tutkimusta voitaisiin jatkokehittää seuraamalla, pääseekö tiimi seuraavaan kehityskaaren vaiheeseen, kun johtajan roolia selkeytetään ja tiimin jäsenten sitouttamiseen panostetaan.Subject of this Theseus is team, team leadership and the social identity of a team. In this The-seus was researched what is a functional team like, what different stages are involved in team’s development process and what must be taken in consideration when leading this process. Also in this Theseus was researched team’s social identity and how it can benefit the leadership of the team. The research method used in this Theseus was qualitative research. Material for this research was gathered by interviewing six team members and their supervisor. Number of companies interviewed was one. In the interviews a wide range of answers was received which helped getting research results. The sources that were used in the research were based on literature and articles. The research shows that the team has good atmosphere. Team is in process to the next development step and they need the support of the team leader to get there. Team members are still looking for their places in the team and the reason for their existence is not clear to everyone. In addition, the team needs more tools to develop their individual skills. The team expects the team leader to be more part of the team or to clearly change his role to a supervisor and get a separate team leader. In given development proposals there are suggestions on actions needed to get the team to the next level. Team is not yet a top level team and especially management of the team needs development. However, team has a good atmosphere. Thus by developing the management the team could reach the next level and get better results. Team’s good spirit is a result of common social identity that the team has. In given development proposals is told how the leader needs to act in order for him to be able to use it as a strength. In conclusion, the team needs clearer job description, reasoning for their existence and development in leadership. For the leader to have the teams’ social identity as a strength the leader has to research and internalize team’s culture and values and start living by them. The research could be developed further by following whether the team will make it to the next development step when leader’s role is clarified and there has been time invested to commitment of team members

Über den Si nf lus s des Adrenalins auf die Wasser -und Koohsalzausschaidung der Hieran.

LEIDSSTELSELDissert Hals.OPLADEN-RUG0