Suorapäätössuosituksia ja kuntoutusohjauksen kehittämistä koskeva arviointitutkimus : Koppi kuntoutuksesta -hankkeen kehittävän arvioinnin loppuraportti

Kuntoutussäätiö toteutti Kelan tilaamana ja rahoittamana vuosina 2015–2016 toteutetun Kelan Koppi kuntoutuksesta -hankkeen kehittävän arvioinnin. Hankkeessa kehitettiin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon kanssa uutta ohjauksen mallia Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Hankkeessa pilotoitiin harkinnanvaraisen kuntoutuksen suorapäätösten tekemisen toimintamallia terveydenhuollossa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin uusia toimintatapoja yhteistoimintaan ja uusia tiedottamisen väyliä Kelan kuntoutuksen sidosryhmäyhteistyöhön. Arvioinnissa käytettiin aineistoina terveydenhuollolle ja sen asiakkaille sekä Kelan etuuskäsittelijöille laadittuja itsearviointikyselyitä, haastatteluita sekä Skype-ohjelman avulla toteutettua verkkotyöpajatyöskentelyä. Arvioinnin perusteella kuntoutuksen suorapäätös osoittautui toimivaksi malliksi harkinnanvaraisille kuntoutuskursseille ja sopeutumisvalmennukseen ohjauksessa. Terveydenhuollon toimijat kokivat suorapäätöksissä esitetyt kriteerit selkeiksi sekä suorapäätösten tekemisen vaivattomaksi ja sujuvaksi. Suorapäätösten tekemiseen oli käytettävissä riittävästi taustatietoa ja asiakkaat ohjautuivat suorapäätöksillä kuntoutukseen heidän kannaltaan oikea-aikaisesti. Suorapäätökset helpottivat terveydenhuollon asiakastyötä ja kevensivät kuntoutukseen ohjaamisen vaatimaa työpanosta. Kelan näkökulmasta suorapäätöslomakkeilla tehdyt ohjaukset harkinnanvaraiseen kuntoutukseen olivat kriteereiden mukaisesti oikein tehtyjä. Etuuskäsittelijät pystyivät tekemään kuntoutuspäätökset suorapäätöslomakkeiden ja niiden liitteissä olevan tiedon perusteella. Arviointitulosten mukaan kehittämistyöllä on saatu aikaan asiakaslähtöistä ja asiakkaiden valinnanvapautta tukevaa kuntoutustarpeiden arviointia ja kuntoutukseen ohjausta. Hankkeeseen osallistuneet asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä kuntoutukseen ohjauksen kokonaisuuteen sekä kuulluksi ja huomioiduksi tulemiseen kuntoutustarpeiden selvittämisen yhteydessä. Kelan etuuskäsittelijöiden näkökulmasta asiakkaat ohjattiin kuntoutukseen lähes poikkeuksetta oikea-aikaisesti. Asiakkaiden valinnanvapautta edistettiin siten, että heille tarjottiin aktiivisesti mahdollisuus vaikuttaa kurssivalintaan ja ajankohtaan. Hankkeen eri toimijoiden välisen tiedonkulun ja yhteistyön kehittämisen avulla voitiin luoda asiakaslähtöisen kuntoutuksen asiakaspolun malli. Terveydenhuollon edustajat olivat yhteydessä Kelaan asiakaskohtaista palveluohjausta tarjoavan Skypen ja yleistä tiedollista tukea tarjoavan chatin välityksellä. Nämä tarjosivat sujuvan viestintäkanavan kuntoutuksen vaihtoehtojen pohdintaan, mikä helpotti asiakkaalle sopivan kuntoutuskurssin löytämistä. Mallin kehittämiseen liittyen terveydenhuollon yksiköissä selkiytettiin kuntoutustarpeiden tunnistamisen ja kuntoutukseen ohjauksen työprosesseja. Myös yleinen kuntoutusta ja Kelan kurssitarjontaa koskeva tietous lisääntyi hankkeessa mukana olleissa terveydenhuollon yksiköissä. Arvioinnin pohjalta esitetään ehdotuksia asiakaslähtöisen kuntoutuksen edelleen kehittämiseksi. Kehittämisehdotukset liittyvät terveydenhuollon osaamisen ja tiedonkulun kehittämiseen, Kelan ja terveydenhuollon tiedonvaihdon ja yhteistyön tiivistämiseen sekä suorapäätössuositusmalliin

Yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja kuntoutumisen polulla : Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tapaustutkimus

Tämä tutkimus on osa Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeeseen (TK2-hanke) kohdistunutta arviointitutkimusta, jonka tehtävä oli arvioida kuntoutusmallin toteutumista ja toimivuutta sekä sen vaikutuksia ja hyötyjä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelutuottajan näkökulmista. Tapaustutkimuksen tavoite oli tuottaa tietoa kuntoutujan kuntoutus- ja kuntoutumisprosessista, sen sisällöstä ja etenemisestä sekä kuntoutumista edistävistä ja haittaavista mekanismeista. Monimenetelmällinen tapaustutkimus koski 11:tä kuntoutujaa. Siinä sovellettiin fenomenologista ajattelutapaa, realistisen arvioinnin käsitteitä ja vertailevan analyysin metodia. Tutkimuksessa oli moninäkökulmainen haastatteluaineisto sekä asiakirja- ja kyselyaineistot. Aineistojen analyysissä koottiin ensin kaikista aineistoista tutkimuskysymyksittäin tapauskuvaukset, ja toisessa vaiheessa tapauksia vertailtiin kuntoutujan työuraan liittyvien vaikutusten näkökulmasta. Toimijoiden yhteistoiminta edisti kuntoutumista. Kuntoutujan oman toimijuuden lisäksi keskeistä oli esimiehen tai työpaikan osallistuminen. Vaikutukset, jotka kytkeytyivät työhön ja työuraan, edellyttivät työpaikan ja esimiehen aktiivista osallistumista kuntoutusprosessiin. Kuntoutuksen tulokset rajoittuivat kuntoutujan omaan terveyteen ja hyvinvointiin, jos kuntoutumista edistävä mekanismi työpaikalla ja esimiestyössä ei toiminut. Työterveyshuollon aktiivinen kumppanuus edisti erityisesti osatyökykyisten kuntoutumista. TK2-malli vaikutti merkittävästi yksilön hyvinvointiin ja tuki työssä jatkamista, kun kuntoutujan toimijuutta tuettiin ja hän sai riittävästi tietoa tavoitteiden asettamista ja päätöksentekoa varten.25,00 euro

Utilization of a neutral wire filter inductor in a three-leg four-wire active power filter

Three-leg active power filter topology is the cost effective solution implementing a four-wire active power filter but it has some disadvantages compared to four-leg topology. The lack of a neutral wire filter inductor results in larger filter losses and therefore the efficiency of the topology is impaired. The neutral wire filter inductor is typically used with the four-leg four-wire active power filter topology and significantly reduces switching frequency current ripple. In this paper the suitability of a neutral wire filter inductor for the three-leg topology is studied. The performance of three-leg topology with a neutral wire filter inductor is studied through computer simulations and laboratory tests. The results indicate that the use of the neutral wire filter inductor clearly improves the performance of three-leg topology

The intracellular domain of BP180/collagen XVII is intrinsically disordered and partially folds in an anionic membrane lipid-mimicking environment

Abstract The trimeric transmembrane collagen BP180, also known as collagen XVII, is an essential component of hemidesmosomes at the dermal–epidermal junction and connects the cytoplasmic keratin network to the extracellular basement membrane. Dysfunction of BP180 caused by mutations in patients with junctional epidermolysis bullosa or autoantibodies in those with bullous pemphigoid leads to severe skin blistering. The extracellular collagenous domain of BP180 participates in the protein’s triple-helical folding, but the structure and functional importance of the intracellular domain (ICD) of BP180 are largely unknown. In the present study, we purified and characterized human BP180 ICD. When expressed in Escherichia coli as glutathione-S-transferase or 6 × histidine tagged fusion protein, the BP180 ICD was found to exist as a monomer. Analysis of the secondary structure content by circular dichroism spectroscopy revealed that the domain is intrinsically disordered. This finding aligned with that of a bioinformatic analysis, which predicted a disordered structure. Interestingly, both anionic detergent micelles and lipid vesicles induced partial folding of the BP180 ICD, suggesting that in its natural environment, the domain’s folding and unfolding may be regulated by interaction with the cell membrane or accompanying proteins. We hypothesize that the intrinsically disordered structure of the ICD of BP180 contributes to the mechanism that allows the remodeling of hemidesmosome assembly

Distinct subcellular localization for constitutive and agonist-modulated palmitoylation of the human delta opioid receptor

Abstract Protein palmitoylation is a reversible lipid modification that plays important roles for many proteins involved in signal transduction, but relatively little is known about the regulation of this modification and the cellular location where it occurs. We demonstrate that the humanδ opioid receptor is palmitoylated at two distinct cellular locations in human embryonic kidney 293 cells and undergoes dynamic regulation at one of these sites. Although palmitoylation could be readily observed for the mature receptor (Mr 55,000), [3H]palmitate incorporation into the receptor precursor (Mr 45,000) could be detected only following transport blockade with brefeldin A, nocodazole, and monensin, indicating that the modification occurs initially during or shortly after export from the endoplasmic reticulum. Blocking of palmitoylation with 2-bromopalmitate inhibited receptor cell surface expression, indicating that it is needed for efficient intracellular transport. However, cell surface biotinylation experiments showed that receptors can also be palmitoylated once they have reached the plasma membrane. At this location, palmitoylation is regulated in a receptor activation-dependent manner, as was indicated by the opioid agonist-promoted increase in the turnover of receptor-bound palmitate. This agonist-mediated effect did not require receptor-G protein coupling and occurred at the cell surface without the need for internalization or recycling. The activation-dependent modulation of receptor palmitoylation may thus contribute to the regulation of receptor function at the plasma membrane

Human β1-adrenergic receptor is subject to constitutive and regulated N-terminal cleavage

Abstract The β₁-adrenergic receptor (β₁AR) is the predominant βAR in the heart, mediating the catecholamine-stimulated increase in cardiac rate and force of contraction. Regulation of this important G protein-coupled receptor is nevertheless poorly understood. We describe here the biosynthetic profile of the human β₁AR and reveal novel features relevant to its regulation using an inducible heterologous expression system in HEK293i cells. Metabolic pulse-chase labeling and cell surface biotinylation assays showed that the synthesized receptors are efficiently and rapidly transported to the cell surface. The N terminus of the mature receptor is extensively modified by sialylated mucin-type O-glycosylation in addition to one N-glycan attached to Asn15. Furthermore, the N terminus was found to be subject to limited proteolysis, resulting in two membrane-bound C-terminal fragments. N-terminal sequencing of the fragments identified two cleavage sites between Arg³¹ and Leu³² and Pro⁵² and Leu⁵³, which were confirmed by cleavage site and truncation mutants. Metalloproteinase inhibitors were able to inhibit the cleavage, suggesting that it is mediated by a matrix metalloproteinase or a disintegrin and metalloproteinase (ADAM) family member. Most importantly, the N-terminal cleavage was found to occur not only in vitro but also in vivo. Receptor activation mediated by the βAR agonist isoproterenol enhanced the cleavage in a concentration- and time-dependent manner, and it was also enhanced by direct stimulation of protein kinase C and adenylyl cyclase. Mutation of the Arg³¹–Leu³² cleavage site stabilized the mature receptor. We hypothesize that the N-terminal cleavage represents a novel regulatory mechanism of cell surface β₁ARs

Opioid receptor pharmacological chaperones act by binding and stabilizing newly synthesized receptors in the endoplasmic reticulum

Abstract Accumulating evidence has indicated that membrane-permeable G protein-coupled receptor ligands can enhance cell surface targeting of their cognate wild-type and mutant receptors. This pharmacological chaperoning was thought to result from ligand-mediated stabilization of immature receptors in the endoplasmic reticulum (ER). In the present study, we directly tested this hypothesis using wild-type and mutant forms of the human δ-opioid receptor as models. ER-localized receptors were isolated by expressing the receptors in HEK293 cells under tightly controlled tetracycline induction and blocking their ER export with brefeldin A. The ER-retained δ-opioid receptor precursors were able to bind [³H]diprenorphine with high affinity, and treatment of cells with an opioid antagonist naltrexone led to a 2-fold increase in the number of binding sites. After removing the transport block, the antagonist-mediated increase in the number of receptors was detectable at the cell surface by flow cytometry and cell surface biotinylation assay. Importantly, opioid ligands, both antagonists and agonists, were found to stabilize the ER-retained receptor precursors in an in vitro heat inactivation assay and the treatment enhanced dissociation of receptor precursors from the molecular chaperone calnexin. Thus, we conclude that pharmacological chaperones facilitate plasma membrane targeting of δ-opioid receptors by binding and stabilizing receptor precursors, thereby promoting their release from the stringent ER quality control