Lihavuusleikkaukseen liittyvä hypoglykemia

Teema : lihavuuskirurgia. English summaryPeer reviewe

Lihavuusleikkauksen pitkäaikaisvaikutukset vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymiseen

Teema : lihavuuskirurgia. English summaryPeer reviewe

Gender has to be taken into account in diagnosing adult growth hormone deficiency by the GHRH plus arginine test

Objective: Data on the effect of gender on the interpretation of the GHRH plus arginine stimulation test (GHRH + ARG test) is controversial. We validated the GHRH + ARG stimulation test in control subjects and patients with organic or idiopathic pituitary disease and a suspicion of adult growth hormone deficiency (AGHD) using the Immulite 2000 XPi GH assay. Design: We studied 126 apparently healthy adults (median age 38.8 years) and 34 patients with a suspicion of AGHD (median age 42.2 years). Identification of AGHD with the GHRH + ARG test was investigated with commonly accepted BMI-related consensus cut-off limits for peak GH concentrations. Serum samples collected during the GHRH + ARG test were analysed for GH in 2014-2015. Serum IGF-1 concentrations were studied as a reference. Results: In 14 of 65 (22%) control males the GH peak value was below the BMI-related cut-off limits for GH sufficiency indicating a false diagnosis of AGHD. All control females had a normal GHRH + ARG response. Median peak GH response was significantly (p <0.001) higher in female (39.3 mu g/L) than in male controls (21 mu g/L). According to consensus cut-offs all but one young female patient had a deficient response compatible with a diagnosis of AGHD. Conclusions: The GH response to stimulation by GHRH + ARG is gender-dependent, being lower in healthy males than in females. Gender should be considered when defining cut-off limits for peak GH concentrations in the GHRH + ARG test. The presently used BMI-related cut-off levels will lead to a significant misclassification of males as GH deficient.Peer reviewe

Osatyökykyisten työolot ja työmarkkinasiirtymät kunta-alalla

Tutkimme osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien eläkesiirtymiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimme osatyökyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden koettua terveyttä, työkykyä ja työstressitekijöitä. Tutkimukseen osallistuivat Työterveyslaitoksen Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimusaineistosta poimitut osatyökyvyttömyyseläkkeen saajat vuosina 2010–2016 (n=7032). Kevan eläkerekisteristä tunnistettiin tutkimusjoukon kunkin vuoden joulukuussa maksussa olleet eläkkeet eläkelajeittain. Noin puolet osallistujista (n=3235) oli vastannut Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksen kyselyihin vähintään kerran. Kyselyvastauksista 80 % oli ennen osatyökyvyttömyyseläkettä ja 20 % sen aikana tai työhön paluun jälkeen. Jälkimmäisistä lähes kaikki olivat vastanneet kyselyihin myös ennen osatyökyvyttömyyseläkettä (n=798). Joka vuosi 10 % osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista siirtyi kokoaikaiselle työkyvyttömyysetuudelle; siirtymän todennäköisyyttä lisäsivät krooninen somaattinen sairaus sekä työntekijäasema. Osatyökyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyi 8–12 % vuosittain. Kuuden seurantavuoden aikana vain 2 % osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista palasi kokoaikaisesti töihin; todennäköisemmin nuoremmat ja ylemmät toimihenkilöt. Osatyökyvyttömyysaikana tai kokoaikaiseen työhön paluun jälkeen koettiin useammin työn vaatimien ponnistelujen ja työn palkitsevuuden epäsuhtaa kuin ennen eläkettä. Tutkimus osoitti, että osatyökyvyttömyyseläke voi pidentää osatyökykyisten työuria, vaikka harva palaa kokoaikaiseen työhön. Nuorempi ikä, korkeampi ammatillinen asema, hyvä mielenterveys ja vähäisemmät stressitekijät työssä ennen osatyökyvyttömyyseläkettä näyttäisivät parantavan osa-aikaisen tai kokoaikaisen työssä jatkamisen ennustetta. Kunta-alalla voitaisiin kiinnittää huomiota työhön palanneiden tukemiseen niin, että työ koetaan palkitsevaksi suhteessa työn vaatimiin ponnisteluihin

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) : KÄYPÄ-HOITO -SUOSITUS (Tiivistelmä)

Suositus koskee lasten, nuorten ja aikuisten lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa. Koko suositus luettavissa: www.kaypahoito.f

Digitaalinen osaaminen puhtauspalvelualalla

Digitaalisuus on tärkeä osa työelämää tänä päivänä. Digitaalisuus muokkaa myös puhtauspalvelualan työtehtäviä. Erilaiset digitaaliset sovellukset ja älypuhelin ovat tärkeä osa siivojaan arkipäivää. Alan haasteena on kuitenkin erilainen digitaalinen osaaminen alalla. Työn tavoitteena oli tutkia puhtauspalvelualan digitaalista osaamista ja etsiä syitä mahdolliseen puutteelliseen osaamiseen. Työn lopputuloksen tarkoitus on selvittää, onko alalla osaamisvajetta ja pohtia miten osaamista voidaan vahvistaa tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena käyttäen menetelminä teemahaastatteluja, havainnointeja ja dokumenttianalyysiä. Haastatteluja tehtiin sekä esimiehille, että työntekijöille. Havainnointi perustui osallistuvaan havainnointiin. Dokumentteina käytettiin kolmen ison siivousyrityksen nettisivuja. Haastattelut tuottivat hyvin empiiristä tulosta, havainnoinnit ja dokumenttianalyysit vahvistavat haastatteluista esiin tulleita tuloksia. Digitaalisuuden merkitys vaihtelee riippuen työtehtävistä tai yrityksestä. Vähimmillään digitaalisuus tarkoittaa puhtauspalvelualalla viestin lähettämistä tai vastaanottamista joko esimieheltä tai työkavereilta. Toisaalta digitaalisuus voi olla tärkeä tuki siivoustyössä. Erilaiset digitaaliset laitteet ja sovellukset nopeuttavat ja helpottavat siivoustyötä tekevän työpäivää. Tulevaisuudessa puhtauspalvelualalla nähdään yhä enemmän tarvetta digitaaliseen osaamiseen. Ainoa hidaste ei ole kuitenkaan osaaminen vaan kalliit järjestelmät ja yhteinen näkemys johdon kanssa alalla tarvittavasta digitaalisuudesta. Tulevaisuudessa pitää innostaa työntekijöitä vielä enemmän käyttämään digitaalisuutta työssään korostamalla digitaalisuuden hyötyjä mm. nopeuden ja tasapuolisuuden nimissä

Long-Term Effect of Gastric Bypass and Sleeve Gastrectomy on Severe Obesity : Do Preoperative Weight Loss and Binge Eating Behavior Predict the Outcome of Bariatric Surgery?

Few studies have examined weight loss sustainability after sleeve gastrectomy (SG). The purpose of this study was to determine long-term outcome after SG and gastric bypass (GBP) and learn whether preoperative weight loss and binge eating behavior can be used to predict outcome. Together, 257 patients (64 % women) were operated, 163 by GBP and 94 by SG. Binge eating was assessed by binge eating scale (BES) and preoperative weight loss was advised to all, including very low-calorie diet for 5 weeks. Postoperative visits took place at 1 and 2 years, and long-term outcome was at median 5 years (range 2.29-6.85). Multivariate linear regression analysis was used to predict outcome at 2-year and long-term control. Median age was 48 years, weight 141.1 kg, and BMI 48.2 kg/m(2). Preoperative weight loss was median 4.9 % before GBP and 3.8 % before SG, P = 0.04. Total weight loss at year one was 24.1 % in GBP and 23.7 % in SG (P = 0.40), at year two 24.4 and 23.4 % (P = 0.26), and at long-term control 23.0 and 20.2 % (P = 0.006), respectively. Weight was analyzed in 93, 88, and 89 % of those alive, respectively. BES did not predict weight outcome, but larger preoperative weight loss predicted less postoperative weight loss at 2 years. On long term, weight loss was better maintained after GBP compared with SG. Binge eating behavior was not a significant predictor, but larger preoperative weight loss predicted less postoperative weight loss for the next 2 years.Peer reviewe

Primaarinen hyperparatyreoosi

Primaarisessa hyperparatyreoosissa (PHPT) eli lisäkilpirauhasten liikatoiminnassa seerumin kalsiumpitoisuus on suurentunut. Syynä on lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain, joka tuottaa liikaa lisäkilpirauhashormonia (parathormoni, PTH) ja veren kalsiumpitoisuus suurenee. Epäiltäessä PHPT:tä tutkitaan seerumin albumiinikorjattu kalsiumpitoisuus. Hyperkalsemia varmennetaan seerumin ionisoituneen kalsiumin määrityksellä. Jos seerumin PTH-pitoisuus on suurentunut tai epätarkoituksenmukaisen suuri, hyperkalsemia johtuu todennäköisimmin PHPT:stä. PHPT altistaa osteoporoosille ja luunmurtumille sekä munuaisten vajaatoiminnalle ja virtsatiekivikohtauksille. Sairauteen liittyvät oireet kuten väsymys sekä vatsa- ja lihasoireet riippuvat hyperkalsemian vaikeudesta. PHPT:tä sairastava voi olla myös oireeton. PHPT:n ainoa parantava hoito on sairaan lisäkilpirauhasen poistoleikkaus. Kun sairaus todetaan, arvioidaan, tarvitaanko leikkaushoitoa vai jäädäänkö seurantaan. Myös lääkehoito lievittää PHPT:n vaikutuksia