Hard-to-Find Words in Web 3 (T-Z)

List of hard to find words

Analisis Implementasi Strategi Pemasaran Digital dengan Pendekatan Model SOSTAC di Universitas Putera Batam

Digital marketing has become a crucial element in the marketing strategy of higher education institutions. This research, adopting a qualitative descriptive research approach and conducted on September 2-3, 2023, aims to provide an in-depth understanding of the practical application of the SOSTAC Model within the framework of Universitas Putera Batam. The research results indicate that the social media performance of Universitas Putera Batam is excellent. On YouTube, there are 428 videos ranking first in terms of video content quantity, along with 1,970 subscribers ranking third among private universities in the Riau Islands. On Instagram, there are 2,887 posts and 11,400 followers, while the Facebook account has 7,500 likes and 7,900 followers, demonstrating excellent performance across all platforms. To enhance engagement, Universitas Putera Batam can take several strategic steps. On the YouTube channel, they can create more informative content that piques the interest of prospective students, such as admission announcement videos. On Instagram, the focus can be directed towards increasing the number of likes by organizing contests or campaigns involving followers to boost engagement. Meanwhile, on Facebook, it is crucial to respond promptly to comments and follower messages and consider sharing more diversified content to improve user interaction. By leveraging the SOSTAC Model and continuously monitoring digital media performance, Universitas Putera Batam can maximize the impact of digital marketing strategies in achieving marketing goals and maintaining attractiveness in the competitive higher education market

In conversation : Diana Tussie

French version available in IDRC Digital Library: Entretien avec Diana Tussi

Paikka, tolppa, ellipsi ja muut - Taiteellinen tutkimus visuaalisista viikkoskeemoista

Tutkielmani aiheena ovat visuaaliset viikkoskeemat eli se, miten ihminen visuaalisesti hahmottaa viikkoja mielessään. Tutkimus oli taiteellinen, ja tutkimuskysymys “Miltä visuaaliset viikkoskeemat voivat näyttää, ja millaista tietoa taiteellinen työskentelyni niistä tuottaa?” Tavoitteenani oli siis löytää taiteellisin keinoin uutta tietoa visuaalisista viikkoskeemoista. Tutkimuksen teoriaosio jaoteltiin kolmeen lukuun, jotka ovat “Visuaalinen viikkoskeema”, “Kieli, kulttuuri ja aikakäsitys” sekä “Synestesiaa vai ei?” Visuaalista viikkoskeemaa käsiteltäessä pohjattiin Jean M. Mandlerin ja Cristóbal Pagán Cánovasin artikkelin ”On defining image schemas” (2014) teorioihin. Kielen ja kulttuurin merkitystä aikakäsitykselle tutkin Minerva Keltasen toimittaman teoksen ”Yhdestoista hetki – ajasta kiinni” (1999) ja Luna Filapovićin ja Kasia M. Jaszczoltin artikkelikokoelman ”Space and Time in Languages and Cultures: Language, Culture, and Cognition” (2012) avulla. Synestesia-luvussa Richard Cytowicin ja David Eagelmanin teos ” Wednesday is indigo blue: Discovering the brain of synesthesia” (2009) sekä Katariina Salmijärven opinnäytetyö ”Synestesia ja sen ilmeneminen kuvataiteessa” (2011) olivat tärkeimmät tiedonlähteeni. Taiteellisesta tutkimuksesta kirjoitin käyttäen apuna Mika Hannulan, Juha Suorannan ja Tere Vadénin teosta ”Otsikko uusiksi – taiteellisen tutkimuksen suuntaviivat” (2003). Tutkimusaineisto koostuu kolmesta eri päivinä toteutetusta, puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Fanni Tähtinen (22), Jukka Ahvenainen (53) ja Ritva Ketonen (81) valikoituivat haastatteluun, koska katsoin heidän pystyvän kertomaan avoimesti asioista haastattelun aikana ja koska halusin pitää ikä- ja sukupuolijakauma tasaisena. Luin haastateltaville ensin kaikille yhtenäisen alustuksen. Tämän jälkeen keskustelimme avoimesti, ja tarvittaessa esitin haastateltaville lisäkysymyksiä esim. heidän viikonpäiviensä väreistä, muodoista, liikkeistä ym. ominaisuuksista. Aineistoanalyysin toteutin taiteellisesti. Piirsin ja maalasin haastattelujen pohjalta kuvia eri tekniikoin. Kuvat pyrkivät kaikki näyttämään jonkin näkökulman haastateltavien visuaalisista viikkoskeemoista. Kaikki kuvat ovat yhtä tosia ja tarkoituksenmukaisia, sillä ne kaikki tavoittelevat mahdollisimman todenmukaista tietoa siitä, miltä haastateltavien visuaaliset viikkoskeemat voivat näyttää. Tuloksena syntyi yhteensä 12 kuvaa. Niitä tarkastelemalla voidaan todeta, että visuaalisiin viikkoskeemoihin vaikuttavat mm. kulttuuri, kieli ja iän karttuminen. Lisäksi kuvista välittyy tieto viikonlopun erityisyydestä arkipäiviin nähden, tutkijan omat lähtökohdat viikonpäivien hahmottamiseen sekä se, että tilallisuus liittyy visuaalisten viikkoskeemojen hahmottamiseen vahvasti. Johtopäätös on, että kuvat kertovat siitä, kuinka yksilöllisesti jokainen ihminen hahmottaa viikkonsa. Jatkotutkimuksena ehdotetaan esimerkiksi muiden visuaalisten järjestelmien ja skeemojen tutkimista

The training of reading children: the family as a reading mediator

Neste artigo, debate-se a questão da família e da sua formação, como mediadora de leitura, desenvolvida muitas vezes na escola. Os objetivos do artigo são: compreender como a família tem um papel fundamental como primeira mediadora de leitura/promotora de uma educação literária; debater a necessidade de formação da família; conhecer programas de formação da família. Após a compreensão da realidade, apresenta-se um conjunto de projetos de formação da família. Os resultados desse levantamento de dados apontam para a necessidade de um trabalho contínuo, organizado e sistemático, sustentado na escola, no que diz respeito à formação da família mediadora de leitura.In this article, we discuss the question of the family and their training, as a reading mediator, often developed in school. The objectives of this article are: to understand how the family has a fundamental role as the first reading mediator/promoter of literary education; to discuss the need for family training; to know about family training programs. After understanding reality, we present a set of family training projects. The results of this data collection point to the need for a continuous, organized and systematic work, sustained in the school, regarding the training of the family as a reading mediator.CIEC - Centro de Investigação em Estudos da Criança, IE, UMinho (UI 317 da FCT), PortugalEste trabalho foi financiado por Fundos Nacionais através da Fundação para a Ciência e a Tecnologia (FCT) e cofinanciado pelo Fundo Europeu de Desenvolvimento Regional (FEDER), através do COMPETE 2020 – Programa Operacional Competitividade e Internacionalização (POCI), no âmbito do Centro de Investigação em Estudos da Criança da Universidade do Minho (CIEC), com a referência POCI-01-0145-FEDER-007562.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

A formação de crianças leitoras: a família como mediadora de leitura

Neste artigo, debate-se a questão da família e da sua formação, como mediadora de leitura, desenvolvida muitas vezes na escola. Os objetivos do artigo são: compreender como a família tem um papel fundamental como primeira mediadora de leitura/promotora de uma educação literária; debater a necessidade de formação da família; conhecer programas de formação da família. Após a compreensão da realidade, apresenta-se um conjunto de projetos de formação da família. Os resultados desse levantamento de dados apontam para a necessidade de um trabalho contínuo, organizado e sistemático, sustentado na escola, no que diz respeito à formação da família mediadora de leitura

Entretien avec Diana Tussie

Version anglaise disponible dans la Bibliothèque numérique du CRDI: In conversation : Diana Tussi

Annales scholae clinicae medicae Dorpatensis annorum MDCCCXVIII., MDCCCXIX. et MDCCCXX.

http://tartu.ester.ee/record=b1650679~S1*es