Refugee crisis in Finland : Challenges to safeguarding the right to health for asylum seekers

In 2015 Finland received an unprecedented number of asylum seekers, ten times more than in any previous year. This surge took place at a time the Finnish Government was busily undergoing a wide-range health and social care reform amid growing nationalist and populist sentiments. Our aim is to explore the governance of a parallel health system for asylum seekers with a right-to-health approach. We concentrated on three right to health features most related to the governance of asylum seeker health care, namely Formal recognition of the right to health, Standards and Coordination mechanisms. Through our qualitative review, we identified three major hurdles in the governance of the system for asylum seekers: 1) Ineffectual and reactive national level coordination and stewardship; 2) Inadequate legislative and supervisory frameworks leading to ineffective governance; 3) Discrepancies between constitutional rights to health, legal entitlements to services and guidance available. This first-time large-scale implementation of the policies exposed weaknesses in the legal framework and the parallel health system. We recommend the removal of the parallel system and the integration of asylum seekers' health services to the national public health care system. (C) 2019 The Authors. Published by Elsevier B.V.Peer reviewe

Public health response to large influx of asylum seekers : implementation and timing of infectious disease screening

Background: Infectious disease screening of migrants at increased risk is a feature of national infection prevention and control measures. Asylum seekers in Finland are offered screening of tuberculosis (TB), hepatitis B, human immunodeficiency virus infection (HIV) and syphilis based on individual risk assessment. We aimed to evaluate the public health response to a large influx of asylum seekers to Finland in 2015-2016 with respect to national guidelines on initial health services and infectious disease screening. Methods: We used immigration and healthcare procurement data for all 38,134 asylum seekers to Finland during 2015-2016 to assess the implementation, timing and yields of infectious disease screening. Results: The coverage of pulmonary TB screening was 71.6% [95% CI 71.1-72.0%] and that of hepatitis B, HIV or syphilis 60. 6% [60.1-61.1%] among those eligible for screening. The estimated average delay from arrival to pulmonary TB screening was 74 days for adults and 43 days for children. Delay to hepatitis B, HIV and syphilis screening was 91 days for adults and 47 days for children. The seroprevalence of hepatitis B surface antigen positivity was 1.4% [95% CI 1.3-1.6%], HIV 0.3% [95% CI 0.1-0.4%] and Treponema pallidum specific antibodies 1.0% [95% CI 0.8-1.1%]. Data did not allow assessment of yields of pulmonary TB screening. Conclusions: Up to one third of asylum seekers were not reached by screening and screenings were delayed from target timeframes. Children, as a vulnerable population, were screened earlier than adults. To ensure higher screening coverage, infectious disease risks should be reassessed and screening completed at contacts to healthcare during the post-asylum phase of integration. The large influx of asylum seekers to Finland in 2015-2016 tested the country's public health preparedness. After action reviews of the public health response to the large migrant influx such as screening implementation can be used for evidence-based improvement of public health preparedness and guidelines for initial health services and infectious disease screening.Peer reviewe

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutuminen 2015–2016 : Raportti kyselystä vastaanottokeskuksille

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos toteutti yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa keväällä ja syksyllä 2016 kyselyn koskien turvapaikanhakijoiden alkutarkastuksia, rokotuksia ja pääsyä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. Raportissa kuvataan vastaanottokeskusten hoitajille suunnattujen kyselyjen tulokset ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset sekä suositukset. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 152 (68 %) ja toiseen 97 (54 %) vastaanottokeskusta. Alkutarkastukset ja rokottamiset olivat jäljessä kansallisten ohjeiden mukaisesta tavoiteaikataulusta. Erot turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon toteutumisessa olivat huomattavia eri aluehallintoviranomaisten välillä; alueelliset erot olivat tasoittuneet toisessa kyselyssä. Ehkäisevän terveydenhuollon, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toteutumisessa oli huomattavia puutteita. Raportti suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ja Maahanmuuttovirasto yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, aluehallintovirastojen ja kuntien kanssa kehittävät valmiutta tukevia toimintamalleja ja ohjeistusta, joiden noudattamiseen kaikkien toimijoiden tulisi sitoutua

Turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden kunnalliset sote-palvelut : Kuntakyselyn tulokset

Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja aluehallintoviranomaiset toteuttivat kesällä 2016 kyselyn koskien turvapaikanhakijoiden sekä oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote-palveluiden) kysyntää, kuormitusta ja tulevaisuuden näkymiä. Raportissa kuvataan kunnanjohtajille suunnatun kyselytutkimuksen tulokset ja niiden perusteella tehtävät johtopäätökset suosituksineen. Kyselyyn vastasi 158 kuntaa. Kunnat pystyivät pääasiassa vastaamaan hyvin turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneiden sote-palveluiden kysyntään. Osassa kunnista turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan päässeet heille kuuluviin kunnallisiin palveluihin. Erityisen huolestuttavaa on palvelujen puuttuminen lasten, koululaisten ja raskaana olevien naisten kohdalla. Raportti suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö varmistaa sote-toimijoiden tietojen riittävyyden koskien turvapaikanhakijoiden, oleskeluluvan saaneiden pakolaisten ja paperittomien oikeutta sote-palveluihin sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaista kohtelua yhteistyössä muiden keskeisten toimijoiden kanssa

A plasma metabolite score of three eicosanoids predicts incident type 2 diabetes : a prospective study in three independent cohorts

Introduction Peptide markers of inflammation have been associated with the development of type 2 diabetes. The role of upstream, lipid-derived mediators of inflammation such as eicosanoids, remains less clear. The aim of this study was to examine whether eicosanoids are associated with incident type 2 diabetes. Research design & methods In the FINRISK (Finnish Cardiovascular Risk Study) 2002 study, a population-based sample of Finnish men and women aged 25-74 years, we used directed, non-targeted liquid chromatography-mass spectrometry to identify 545 eicosanoids and related oxylipins in the participants' plasma samples (n=8292). We used multivariable-adjusted Cox regression to examine associations between eicosanoids and incident type 2 diabetes. The significant independent findings were replicated in the Framingham Heart Study (FHS, n=2886) and Dietary, Lifestyle and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome (DILGOM) 2007 (n=3905). Together, these three cohorts had 1070 cases of incident type 2 diabetes. Results In the FINRISK 2002 cohort, 76 eicosanoids were associated individually with incident type 2 diabetes. We identified three eicosanoids independently associated with incident type 2 diabetes using stepwise Cox regression with forward selection and a Bonferroni-corrected inclusion threshold. A three-eicosanoid risk score produced an HR of 1.56 (95% CI 1.41 to 1.72) per 1 SD increment for risk of incident diabetes. The HR for comparing the top quartile with the lowest was 2.80 (95% CI 2.53 to 3.07). In the replication analyses, the three-eicosanoid risk score was significant in FHS (HR 1.24 (95% CI 1.10 to 1.39, p Conclusions Plasma eicosanoid profiles predict incident type 2 diabetes and the clearest signals replicate in three independent cohorts. Our findings give new information on the biology underlying type 2 diabetes and suggest opportunities for early identification of people at risk.Peer reviewe

A plasma metabolite score of three eicosanoids predicts incident type 2 diabetes: a prospective study in three independent cohorts

Introduction Peptide markers of inflammation have been associated with the development of type 2 diabetes. The role of upstream, lipid-derived mediators of inflammation such as eicosanoids, remains less clear. The aim of this study was to examine whether eicosanoids are associated with incident type 2 diabetes.Research design & methods In the FINRISK (Finnish Cardiovascular Risk Study) 2002 study, a population-based sample of Finnish men and women aged 25-74 years, we used directed, non-targeted liquid chromatography-mass spectrometry to identify 545 eicosanoids and related oxylipins in the participants' plasma samples (n=8292). We used multivariable-adjusted Cox regression to examine associations between eicosanoids and incident type 2 diabetes. The significant independent findings were replicated in the Framingham Heart Study (FHS, n=2886) and Dietary, Lifestyle and Genetic determinants of Obesity and Metabolic syndrome (DILGOM) 2007 (n=3905). Together, these three cohorts had 1070 cases of incident type 2 diabetes.Results In the FINRISK 2002 cohort, 76 eicosanoids were associated individually with incident type 2 diabetes. We identified three eicosanoids independently associated with incident type 2 diabetes using stepwise Cox regression with forward selection and a Bonferroni-corrected inclusion threshold. A three-eicosanoid risk score produced an HR of 1.56 (95% CI 1.41 to 1.72) per 1 SD increment for risk of incident diabetes. The HR for comparing the top quartile with the lowest was 2.80 (95% CI 2.53 to 3.07). In the replication analyses, the three-eicosanoid risk score was significant in FHS (HR 1.24 (95% CI 1.10 to 1.39, pConclusions Plasma eicosanoid profiles predict incident type 2 diabetes and the clearest signals replicate in three independent cohorts. Our findings give new information on the biology underlying type 2 diabetes and suggest opportunities for early identification of people at risk.</p

Subclinical inflammation and the obesity-type 2 diabetes-cardiovascular disease trifecta

Obesity, type 2 diabetes and cardiovascular disease are major causes of morbidity and mortality in the world. They are known to be linked by an unhealthy diet and low levels of physical activity. Furthermore, obesity is a risk factor for type 2 diabetes, and both increase a person’s cardiovascular risk. Subclinical inflammation has been associated with each of the conditions, but there have been limited attempts to establish whether it is another major link between them. To test our hypothesis subclinical inflammation being an important biological link between the obesity-type 2 diabetes-cardiovascular disease trifecta, we analysed whether subclinical inflammation precedes and predicts, obesity, type 2 diabetes, cardiovascular disease and all-cause death. Three large, population-based prospective Finnish cohorts and one North American cohort were used for the analyses of the present study, namely FINRISK 1992, FINRISK 2002, DILGOM 2007 and the FHS Offspring Study. The Finnish cohorts were further linked to nation-wide registers, providing information on deaths, disease diagnoses and drug purchases. We explored links of subclinical inflammation with obesity in both cross-sectional and longitudinal settings using the DILGOM 2007 cohort. Inflammation markers were associated with obesity measures at baseline, as well as with weight gain, increasing waist circumference, increasing body fat percentage, or increasing body-mass index (BMI) during a 7-year follow-up. However, after adjusting for baseline BMI, longitudinal associations were no longer significant for any of the outcomes. This suggests that subclinical inflammation does not precede obesity, and may be its consequence rather than the cause. With the help of advanced metabolomics, we identified 545 eicosanoids and related oxylipins in the FINRISK 2002, DILGOM 2007 and FHS Offspring Study cohorts. Using stepwise Cox regression analysis, we determined that a three-eicosanoid risk score was associated with incident type 2 diabetes in three independent cohorts. Our findings imply that lipid-derived mediators of inflammation may play a role in the prediction of incident type 2 diabetes. Using a case-cohort design based on the follow-up of the FINRISK 1992 cohort, we found inflammation markers to be independent predictors of cardiovascular disease and all-cause death, especially in men. IgG class antibodies to periodontal pathogens as well as endotoxin were also associated with incident cardiovascular events, although endotoxin’s association was not independent of cholesterol levels. Further epidemiological studies and randomised clinical trials exploring links between inflammation markers and cardiovascular disease have confirmed the role of subclinical inflammation in the development of atherosclerosis. The findings of this thesis suggest that subclinical inflammation is associated with both metabolic and atherothrombotic aspects of common public health problems. It seems to be at least one of the links between obesity, type 2 diabetes, cardiovascular disease and death. The findings, together with current literature, suggest opportunities for early detection, estimation of disease risk and prevention as well as therapeutic targeting of subclinical inflammation to reduce the risk of cardiovascular disease. Once we understand better the biological processes underlying subclinical inflammation and the obesity-type 2 diabetes-cardiovascular disease trifecta, we may be able to develop safe and cost-effective therapies addressing metabolic and atherothrombotic characteristics of each of these diseases.Lihavuus, tyypin 2 diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat suuren osan maailman tautitaakasta. Epäterveellinen ruokavalio ja liikunnan vähäisyys yhdistävät näitä tauteja toisiinsa. Lihavuus on myös riskitekijä tyypin 2 diabetekselle ja molemmat lisäävät yksilön sydän- ja verisuonitautiriskiä. Matala-asteisen tulehduksen tiedetään olevan yhteydessä kuhunkin näistä taudeista. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, edeltääkö ja ennustaako matala-asteinen tulehdus lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä kokonaiskuolleisuutta. Käytimme kolmea laajaa, väestöpohjaista suomalaista (FINRISKI 1992, FINRISKI 2002, DILGOM 2007) ja yhtä pohjoisamerikkalaista (FHS Offspring Study) kohorttia. Suomalaisten kohorttien seurantaa varten haimme diagnoosi-, lääkeosto- ja kuolinsyytietoja kansallisista rekistereistä. DILGOM 2007 -kohortissa tulehdusmerkkiaineet olivat yhteydessä lihavuusmuuttujiin kuten painoon, vyötärönympärykseen, rasvaprosenttiin ja painoindeksiin lähtötilanteessa sekä niiden kasvuun seitsemän vuoden seurannan aikana. Lähtötason painoindeksillä vakioituna tulokset eivät kuitenkaan enää olleet merkitseviä lihavuusmuuttujien kasvulle. Matala-asteinen tulehdus ei siis näytä edeltävän lihavuutta ja niinpä se voisi olla lihavuuden syyn sijaan sen seuraus. FINRISKI 2002 -, DILGOM 2007 - ja FHS Offspring Study -kohorteissa kolmen eikosanoidin riskipistearvo liittyi lisääntyneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Eikosanoidit saattavat siis olla osallisia tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. FINRISKI 1992-kohortissa kohonneet tulehdusmerkkiaineet ennustivat itsenäisesti sydän- ja verisuonitauteja sekä kuolleisuutta, etenkin miehillä. Hampaan tukikudostulehdusta aiheuttavat bakteerit olivat myös yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin, vaikka yhteys selittyi osittain kolesterolitasoilla. Myöhemmät tulehdusmerkkiaineiden ja sydän-ja verisuonitautien yhteyttä tarkastelevat väestöpohjaiset tutkimukset ja satunnaistetut vertailukokeet ovat vahvistaneet, että matala-asteinen tulehdus vaikuttaa valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Matala-asteinen tulehdus yhdistää tutkimiemme yleisten kansantautien metabolisia ja aterotromboottisia piirteitä. Se näyttäisi olevan ainakin yksi lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä kuolleisuutta yhdistävä tekijä. Aikainen havaitseminen, tautiriskinarvio, tautien ehkäisy ja matala-asteisen tulehduksen ehkäisy ja hoito sydäntautiriskin vähentämiseksi on mahdollista. Tulehduksen ja tutkimamme tautikolmikon taustalla olevien biologisten mekanismien parempi ymmärtäminen auttaisi kehittämään turvallisia ja kustannusvaikuttavia ehkäisykeinoja ja hoitoja.

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon järjestämistapaa tulisi uudistaa

Pääkirjoitus

Turva­pai­kan­ha­ki­joiden suuri määrä koetteli tervey­den­huollon valmiutta

Turva­pai­kan­ha­ki­joiden mää­rän no­pea kas­vu vuo­sina 2015–2016 tes­tasi tervey­den­huol­to­jär­jes­telmän ­val­miuden ja yhteis­työ­kyvyn. Palve­lujen toteu­tuk­sessa oli alueel­lisia eroja. Osa turva­pai­kan­ha­ki­joista jäi palve­luiden ulko­puo­lelle. Tapah­tu­neesta tu­lee ot­taa opiksi, vaik­ka uu­sien hake­musten mää­rä on vähen­tynyt. Tervey­den­huollon ky­kyä rea­goida muut­tuviin tilan­teisiin on syy­tä ke­hittää. Olen­naista on toimi­joiden sau­maton, ratkai­suihin pyr­kivä yh­teistyö