Between De Dicto and De Re: De Objecto Attitudes

International audienceHintikka's second generation epistemic logic introduces a syntactic device allowing to express independence relations between certain logical constants. De re knowledge attributions can be reformulated in terms of quantifier independence. However, the reformulation does not extend to non-factive attitudes like belief. There, formulas with independent quantifiers serve to express a new type of attitude, intermediate between de dicto and de re, to be dubbed as attitudes de objecto: in each possible world compatible with the agent's belief, there is an individual with the specified property - the same individual in each world (contrast with de dicto), while the individual need not exist actually (unlike with de re). We discuss the philosophical benefits of our analysis of propositional attitudes. We propose a refined account of the behaviour of proper names as well as of indefinite and definite descriptions in attitude reports. Some remarks about perception and the hallucination argument are also presented

Sur les « opérateurs rétrogrades »

Une logique d’« opérateurs rétrogrades » (OR) est définie en utilisant des jeux sémantiques, joués sur des modèles à deux dimensions, l’une pour le temps, l’autre pour les scénarios épistémiques. On démontre que l’expressivité de OR est plus grande que celle de la logique de base des attitudes propositionnelles (AL). De plus, on établit que les pouvoirs expressifs de OR et la logique hybride AL + ↓ + @ coïncident. L’intérêt théorique général des opérateurs rétrogrades est brièvement discuté.A logic of ‘backwards-looking operators’ (OR) is defined using semantical games, played on models with two dimensions, one for time and another for epistemic scenarios. It is shown that the expressive power of OR is greater than that of basic logic of propositional attitudes (AL). Furthermore, it is established that the expressive powers of OR and the hybrid logic AL + ↓ + @ coincide. In conclusion, the theoretical interest of backwards-looking operators is briefly discussed

Muovikapaloinnin vaikutus pikkukeskosen tulolämpöön vastasyntyneiden teho-osastolla

Tutkimuksen taustat: Hypotermia on erittäin yleinen ongelma keskosten hoidossa, eikä siihen ole riittäviä hoitokeinoja. Yhtenä hoitomuotona on käytössä muoviin kapalointi, josta on havaittu olevan hyötyä etenkin alle 28 raskausviikolla syntyneille keskosille. Tämä on otettu käyttöön Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) vastasyntyneiden teho-osastolla vuonna 2005. Tämän tutkimuksen on tarkoitus selvittää, onko sillä ollut vaikutus-ta vauvojen lämpöihin ja ennusteeseen. Menetelmät: Tutkimus on retrospektiivinen ja siinä on tarkasteltu TAYS:ssa hoidettuja alle 32 raskausviikolla ja/tai alle 1 500 grammaisina syntyneitä pikkukeskosia. Aineisto koostuu kaikista vuosina 2005 2007 syntyneistä pikkukeskosista, joiden ruumiinlämpö oli kirjattu ylös ensimmäisen elintunnin aikana. Tulokset: Kuten aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa, myös tässä saadaan esiin muovi-kapaloinnin lämmittävä vaikutus alle 28 raskausviikolla syntyneiden keskosten kohdalla, muttei enää 28 32 raskausviikoilla syntyneillä. Muovikapalointiryhmässä oli vähemmän disseminoitua intravaskulaarista koagulopatiaa, hypoglykemiaa ja kuolemia, kun taas sep-sisten määrä oli suurempi muovikapalointiryhmässä vertailuryhmään verrattuna. Yhteenveto: Muovikapalointi näyttää vähentävän hypotermian vaikeutta, muttei poistavan hypotermiaongelmaa, alle 28 raskausviikolla syntyneillä vauvoilla. Tarkempia tutkimustu-loksia muovikapaloinnin lämpöä ylläpitävistä vaikutuksista voisi saada satunnaistetulla tut-kimuksella.

AIKAMUOTOJEN LOOGISESTA ESITTÄMISESTÄ

Useat kielitieteilijät pitävät luonnollisten kielten aikamuotojen esittämistäloogisina operaattoreina epäonnistuneena. Esittelen aikamuotojenvaikutusalateorian lähtökohtia ja kielitieteilijöiden sitä vastaan suuntaamaakritiikkiä. Asetan itse operaattorin käsitteen tarkastelun alaiseksi ja päädynerottamaan operaattorien esittämät ajalliset suhteet niiden esittämistä loogisistasuhteista. Väitän, että aikamuoto-operaattoreita vastaan suunnattu kritiikkiperustuu siihen, ettei tätä eroa ole ymmärretty selvästi. Pyrin osoittamaan,että kun operaattorin käsite ymmärretään oikein, havaitaan, että luonnollisissakielissä todella on lauseyhteyksiä, joissa aikamuodot esiintyvät operaattoreina.Avainsanat: aikamuoto, operaattori, vaikutusalateoriaKeywords: tense, operator, scope theor

PURAISTAAN KIELTÄ 11 Vem är rädd för en språklogiker?

Tero Tulenheimo arbetar i Frankrike som universitetslektor på Filosofiska institutionen vid Lille universitet och somforskare på forskningsenheten “Savoirs, Textes, Langage” vid CNRS. Hans forskningsintressen ligger inom logikoch språkfilosofi

Harnessing the Power of Storytelling: Mechanisms for Change through Narrative Fiction

The presence of stories in our environment has been noted in both societal and academic discourse of late and the concept of “narrative” has become a part of everyday language. The conversation around the impact of narrative fiction is often negative, such as video games being bad for children. This thesis focuses on narrative fiction specifically and suggests that it can actually be used as a resource through which society can evolve into being more understanding and open. The subject is examined through a multidisciplinary lens utilizing philosophy, sociology and literary theory. The thesis looks at the way narrative fiction functions as a vessel for values and new ideas and how it influences general discourse and attitudes. It argues that narrative fiction can have an effect on the views of individuals and thus on culture on a larger scale as per Berger and Luckmann’s theory of the social construction of reality. The meeting point of truth and fiction is also pondered through Marxism. Especially in its original form, Marxism takes a cynical stand on the potential of social change through popularized mass culture but in its newer incarnations, the interpretation of art and fiction is more layered due to the concept of articulation. In addition to exploring the viewpoints mentioned above, the purpose of this thesis is to find tools of ethical storytelling for authors of fiction. Hanna Meretoja’s concepts of non-subsumptive storytelling, sense of the possible, and perspective awareness are central to this goal. Combining these elements creates a path towards ethical storytelling as it strives to portray its subjects in a comprehensive way instead of reducing them to stereotypes. The state of such storytelling is examined through the case study of queer representation in Western film and television. The work argues that, according to the model of social constructionism, correlation between positive fictional queer representation and changing societal attitudes is relevant, and that such change can be affected even within the parameters of the commercially driven entertainment industry.Sekä yhteiskunnallisessa että akateemisessa keskustelussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota tarinoiden läsnäoloon ympärillämme ja käsite ”narratiivi” on yleistynyt arkikäyttöön. Narratiivisen fiktion vaikutuksista puhuminen on taas usein lähinnä negatiivista, kuten videopelien huonoista vaikutuksista lapsiin puhuttaessa. Tässä työssä tarkastelen nimenomaan narratiivista fiktiota ja esitän, että se voi olla voimavara, jonka avulla yhteiskunta voi muuttua ymmärtäväisemmäksi ja avoimemmaksi. Käsittelen aihetta monialaisesti filosofian, sosiologian ja kirjallisuustieteen aiheita hyödyntämällä. Tarkastelen esitelmässä sitä, miten narratiivinen fiktio toimii esimerkiksi arvojen tai uusien ajatusten viestinviejänä ja miten se vaikuttaa yhteiskunnalliseen diskurssiin ja asenteisiin. Väitän, että narratiivisella fiktiolla voi olla vaikutusta yksittäisten ihmisten näkemyksiin ja sitä kautta kulttuuriin laajemmin nojaten Bergerin ja Luckmannin tiedonsosiologiseen teoriaan todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Todellisuuden ja fiktion kohtaamista pohtii myös marxilainen kulttuurintutkimus. Se suhtautuu etenkin alkuperäisessä muodossaan kyynisesti mahdollisuuteen muuttaa yhteiskuntaa popularisoituneen, ns. massakulttuurin avulla, mutta sen uudemmissa muodoissa taide ja fiktio saavat kuitenkin monisävyisemmän tulkinnan artikulaation käsitteen avulla. Aiempien aiheiden lisäksi haluan erityisesti nostaa esiin työkaluja, joita fiktion tekijällä on käytössään. Hanna Meretojan eettisen tarinankerronnan tutkimus nousee tässä pääosaan ei-subsumptiivisen tarinankerronnan, mahdollisentajun ja näkökulmatietoisuuden käsitteiden muodossa. Nämä elementit yhdistämällä luodaan reittejä eettiseen tarinankerrontaan, joka pyrkii esittämään aiheestaan kokonaisvaltaisen kuvan sen sijaan, että se redusoidaan stereotyyppiseksi. Tutkin tällaisen tarinankerronnan tilaa katsauksella queer-representaatioon länsimaisessa elokuvassa ja televisiossa. Väitän, että sosiaalisen konstruktionismin mallin mukaan on aiheellista ottaa huomioon korrelaatio queer-yhteisöjen jäsenten positiivisessa fiktiivisessä representaatiossa ja yhteiskunnallisten asenteiden muutoksessa ja että tällaista muutosta on mahdollista saada aikaan myös markkinavetoisen viihdeteollisuuden puitteissa

Insights into Modal Slash Logic and Modal Decidability

The present paper has a two-fold task. On the one hand, it aims to provide an overview on Independence friendly modal logic as defined in (Tulenheimo, 2003; Tulenheimo, 2004) and studied in a number of subsequent publications. For systematic reasons to be explained, the logic is here referred to as modal slash logic (MsL). On the other hand, we take a close look at a syntactic fragment of MsL, to be termed MsL0, first formulated in (Tulenheimo and Sevenster, 2006). We push the study of this logic deeper at several points: a model-theoretic criterion is presented which serves to tell when a formula of MsL0 is not truth-equivalent to any formula of basic modal logic (ML); the game-theoretic property of ‘bounded quasi-positionality' of MsL0 is studied in detail; an alternative syntax for MsL0 is discerned and the logic obtained is shown to enjoy the property of quasi-locality (generalizing the notion of locality familiar from ML); and we formulate an asymmetric bisimulation concept and use it to prove that MsL0 is not closed under complementation. Drawing from insights provided by the study of MsL0, we conclude by general observations about claims made on the ‘reasons' why various modal logics are computationally well-behaved

Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen

TOIMIA-suositu

Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa

Terveydellisen merkityksen arvioinnissa selvitetään työpaikan terveysvaarojen, haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Tässä ohjeessa kuvataan terveydellisen merkityksen arvioinnin periaatteita sisäilmatilanteissa toimistojen ja toimiston kaltaisten työpaikkojen, kuten koulujen, päiväkotien ja soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä Suomessa. Ohje korvaa aiemman, vuonna 2017 julkaistun työterveyshuolloille suunnatun vastaavan ohjeen ja laajentaa terveydellisen merkityksen arvioinnin näkökulmaa sisäilmatilanteissa. Sisäilmatilanteella tarkoitetaan laajasti kaikkia niitä tilanteita, joissa sisäympäristöön liittyvät asiat ovat esillä työpaikalla. Määritelmä käsittää sekä tilanteet, joissa työpaikalla epäillään olevan tai on sisäilmaongelma, että ongelmien ennaltaehkäisyyn tähtäävät toimintatavat ja -mallit. Sisäilmaongelmalla puolestaan tarkoitetaan laajemmassa merkityksessä selvittelyä vaativaa tilannetta, joka on liitetty rakennuksen olosuhteisiin tai tilojen käyttäjien rakennuksessa kokemaan haittaan tai oireiluun. Taustalla on usein samanaikaisesti monia eri tekijöitä, ja sisäilmaongelmien selvittäminen ja ratkaiseminen edellyttävät monialaista yhteistyötä eri asiantuntijoiden välillä. Sisäilmatilanteissa terveydellisen merkityksen arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen näkemys tilojen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin sekä sisäilmatilanteen ratkaisuun vaikuttavista monista eri tekijöistä. Kyse ei ole pelkästään rakennuksen olosuhteisiin liittyvien tekijöiden arvioimisesta. Monien rakennukseen liittyvien tekijöiden yhteys oireisiin on osoittautunut vähäiseksi ja oireiden tausta monitekijäiseksi. Sairastumisen riskiä aiheuttavia tekijöitä on vain harvoin toimistotyyppisissä työympäristöissä. Vähäisempikin haitta- tai kuormitustekijä voi kuitenkin heikentää työn tekemisen sujuvuutta tai viihtyvyyttä. Rakennuksessa mahdollisesti todetut viat ja vauriot on lähtökohtaisesti korjattava osana rakennuksen ja hyvän työympäristön ylläpitoa. Kokonaisvaltainen arviointi sisältää rakennukseen liittyvien tekijöiden lisäksi yksilöllisten ja yhteisöllisten tekijöiden sekä toimintatapojen tarkastelun. Samalla tavoin kuin rakennuksen olosuhteisiin liittyvistä tekijöistä, ei yksilöllisistä tai yhteisöllisistäkään tekijöistä voida osoittaa yhtä tiettyä tekijää oireilun taustalla. Sen vuoksi tilojen käyttäjien kokemuksia ei voida tarkastella vain yhdenkaltaisena ilmiönä vaan on huomioitava niiden monitekijäinen tausta ja koko kirjo. Näitä tekijöitä on käsitelty tämän ohjeen eri luvuissa, ja työterveyshuollon tulisi huomioida niitä laajasti sisäilmaongelmia ehkäistäessä ja ratkaistaessa