Consideration of climate effects in transportation system planning

Ilmastonmuutosta pidetään aikamme suurimpana ympäristöuhkana. Ilmiöön myötävaikuttavat hiilidioksidipäästöt ovat liikennesektorilla jatkuvassa nousussa. Suuri osa päästöistä aiheutuu yksityisautoilusta. Kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa on laadittu strategioita ja tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Liikenne on yksi painopistealueista. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat alueellisia liikennesuunnitelmia, joilla strategioita pyritään tuomaan käytäntöön. Merkittävin keino ilmastovaikutukset huomioivassa suunnittelussa on pyrkimys vähentää yksityisautoilua. Tässä työssä tutkitaan suomalaista liikennejärjestelmäsuunnittelua sekä millaisia keinoja liikennejärjestelmäsuunnittelussa on vaikuttaa kulkumuotojakaumaan ja siten päästöihin. Analyysissä tutkitaan, kuinka keinoja on toteutettu Suomalaisissa suunnitelmissa. Tutkimuksen perusteella osoitetaan kehityskohteita pyrkimyksessä kohti kestävämpiä liikennejärjestelmiä. Kestävän kehityksen mukaisen suunnittelun keinoja ovat pääasiassa joukko- ja kevytliikenteen kehittäminen sekä liikkumisen ohjaus. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on perinteisesti ollut vahvasti väyläpainotteista, jolloin pienet tavoitteisiin tähtäävät projektit jäävät suurten hankkeiden varjoon. Suunnitelmaraportit ovat usein toisista kopioituja ja tähtäävät hankkeista sopimiseen. Tavoitteet ohjaavat usein heikosti toimenpiteiden valintaa. Kirjallisuustutkimuksen perusteella havaittiin, että Suomessa on tarvetta kehittää liikennejärjestelmäsuunnittelun ohjeistusta. Suomalaisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa joukko- ja kevytliikenteen asemaa on tavoitetasolla priorisoitu ensimmäisistä 90-luvulla laadituista suunnitelmista asti. Vaikka tavoitteiden mukaista liikenteen kehitystä ei ole suunnitelmien välillä tapahtunut, hankkeiden tasolla kestävien kulkumuotojen priorisointi ei ole lisääntynyt. Liikkumisen ohjaus on tullut mukaan vasta aivan viimeisimmissä suunnitelmissa. Ilmastovaikutusten huomioon ottamisen voidaan sanoa kehittyneen vasta aivan viime aikoina. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2011 on ottanut selkeän askeleen eteenpäin ilmastovaikutusten huomioon ottamisessa, samoin Oulussa 2009 tehty aiesopimus. Vaikka hankkeet ja tavoitteet ovat samankaltaisia kuin aiemminkin esitetyt, ilmastovaikutusten merkitys ja tarve muutokseen on tuotu selvemmin esille. Tämä on jo merkittävä edistysaskel. Uusien suunnitelmien mukaisten hankkeiden toteutumista ei voida vielä arvioida. Sitä tulisikin seurata ja reagoida tarpeen mukaan. Ammattilaisille tehdyn kyselyn perusteella havaittiin hajontaa käsityksissä suunnittelun ilmastomyönteisyydestä. Erityisesti eri kulkumuotojen hankkeiden tasapuolisesta toteutuksesta oltiin eri mieltä. Kyselyn sekä tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että päättäjien tietoisuuden liikennejärjestelmästä kokonaisuutena tulisi kasvaa. Myös pienempien projektien rahoitus tulisi saada kuntoon. Liikennejärjestelmäsuunnitelman statusta tulisi kehittää pois hankelistauksesta, ohjaamaan sekä päättäjiä että käyttäjiä. Liikkumisen ohjaus tulisi ottaa vahvemmin mukaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa tulisi kehittää selvempiä, mitattavia tavoitteita. Seurannan avuksi tulisi kehittää indikaattoreita ja toteutumisen seurantaa.Climate change is recognized as the biggest environmental threat of our time. Carbon dioxide emissions that contribute to the phenomenon are constantly rising in transport sector. Private cars cause most of the emissions. National and international politics strategies and targets for reducing greenhouse gases have been drawn up. Transport sector is one of the focused sectors. The transportation system plans are regional plans, used for implementing the strategies. The most important way in consideration of the climate effects in planning is an attempt to reduce private car use. This paper examines the Finnish transportation system planning, what means are used to affect the means of transport and hence emissions. The analysis examines how the methods have been implemented in Finnish plans. The study seeks to establish targets for development towards sustainable transportation systems. The literature study pointed out that there is a need to develop transportation system regulations in Finland. Plans are often copied from other projects, and only aimed to agree about the projects. Objectives set in the plans guide the selection of the projects poorly. Sustainable development of transportation system is based on reducing car-based traffic by development of pedestrian and bicycle traffic and public transport. Transportation system planning has traditionally focused on improving road network with big projects. Thus smaller projects have often been neglected. Public transport and pedestrian and bicycle traffic have been prioritized in strategic level since the first 90th century transportation plans. Often the strategic-level prioritization has not materialized in projects. Although the desires of the traffic development haven't come true, new means of prioritizing sustainable forms of traffic haven't appeared. Mobility management has been really introduced in the very latest plans. Also the consideration of climate effects has developed very recently. Helsinki Metropolitan Area Transportation System Plan 2011 has taken a clear step forward in consideration the effects of climate change, also 2009 letter of intent of Oulu region. Although the projects and goals are similar as before, the importance of the climate impacts and the need for change has been underlined. This has been a significant step forward. Effects of new projects under implementation are not yet foreseeable. It is necessary to monitor and react according to their effects. In the questionnaire, done to the professionals, there were found scattered perceptions of the level of consideration of climate effects. In particular in the question of the equality of consideration of modes of transport spread opinions. Based on survey and investigation on it can be said, that the decision-makers awareness of the traffic system as a whole should grow. The funding for smaller projects should improve. The transportation system plan should be developed away from being the project lists, to become guides for the decision-makers and users. Mobility management should be implemented more. The transportation system plans should develop clearer measurable objectives. Indicators should be generated to improve the follow up of the implementation and performance