Granulation tissue formation -The effect of hydroxyapatite coating of cellulose on cellular differentiation

Haavan jyväiskudoksen muodostuminen – Hydroksiapatiittipinnoi-tetun selluloosasienen vaikutus solujen erilaistumiseen paranemisprosessin aikana Etsittäessä uusia luun bioyhteensopivia täytemateriaaleja selluloosasieni päällystettiin luun koostumusta muistuttavalla runsaasti piitä sisältävällä hydroksiapatiittikerroksella. Vastoin odotuksia hydroksiapatiittipinnoitettu selluloosa ei parantanut luun kasvua, vaan päinvastoin ylläpiti tulehdusta ja sidekudossolujen hakeutumista vamma-alueelle. Ihon alle implantoituna sama sienimateriaali edisti merkittävästi haavan verekkään jyväiskudoksen kasvua. Tämän löydöksen perusteella hydroksiapatiittipinnoitetun selluloosasienen vaikutusta haavan soluihin paranemisprosessin aikana tutkittiin tarkemmin ja havaittiin, että tulehdussolujen lisäksi sieniin kertyi tavallista enemmän sekä hematopoieettisia että mesenkymaalisia kantasoluja. Hematopoieettiset kantasolut sijaitsevat luuytimessä lähellä luun sisäpintaa. Luun hydroksiapatiitista vapautuu kalsiumioneja luun jatkuvan fysiologisen uudismuodostuksen ja hajottamisen yhteydessä. Kantasolut etsiytyvät luuytimeen kalsiumia aistivien reseptorien välityksellä. Koska luun pintakerrosta muistuttavasta hydroksiapatiittipinnoitteesta vapautuu kalsiumia, tämän ajateltiin toimivan selityksenä sille, että hematopoieettiset kantasolut hakeutuvat runsaslukuisesti juuri hydroksiapatiittipinnoitettuihin selluloosasieniin. Tämän hypoteesin mukaisesti hydroksiapatiittipinnoitettujen selluloosapalkkien läheisyydestä löydettiin suuria määriä kalsiumreseptoreja sisältäviä soluja. Jatkotutkimuksissa todettiin lisäksi, että hematopoieettiset kantasolut pystyivät sienissä erilaistumaan hemoglobiinia tuottaviksi soluiksi. Havaittujen punasolulinjan merkkiaineiden perusteella näyttäisikin siltä, että haavan paranemiskudoksessa tapahtuu paranemisen aikana ekstramedullaarista erytropoieesia. Nämä soluja ohjaavat vaikutukset saattavat olla hyödyllisiä vaikeasti paranevien haavojen hoidossa.Cellulose was coated with a silica-rich hydroxyapatite layer resembling the mineral composition of bone in search for a possible bone filler material. The hydroxyapatite-coated cellulose did not, however, promote bone repair but instead favored inflammation and fibroplasia. When implanted subcutaneously, these sponges rapidly generated a highly vascular granulation tissue. Further investigation revealed that hydroxyapatite-coated cellulose attracted not only inflammatory cells but also stem cells of both hematopoietic and mesenchymal origin. In the bone marrow, the hematopoietic stem cells reside near the endosteal surface of bone, where the calcium concentration is more than 20-fold of that observed in serum due to bone remodeling by osteoclasts. The hematopoietic stem cells are known to attach to their niche via calcium sensing receptors. The presence and release of calcium ions from the hydroxyapatite layer of the coated sponges might offer an explanation for more abundant accumulation of hematopoietic stem cells to the hydroxyapatite coated implants. Indeed, calcium sensing receptor-positive cells were found especially near the apatite-coated cellulose fibers in the implants. Further analyses indicated that the hematopoietic stem cells were able to differentiate into hemoglobin expressing cells. The presence of erythroid cell markers in the sponges suggests that granulation tissue is capable of extramedullary erythropoiesis. These cell-guiding properties of HA coated cellulose might be utilized in impaired wound healing situations.Siirretty Doriast

Inward internationalisation of new ventures in Finnish fashion retailing

Siirretty Doriast

From Idea to Knowledge –Generating New Knowledge on E-Business

Electronization or knowledgization is under way in society, world-over. This process works the transformation of the industrial society into knowledge society, and requires a new level of border-crossing cooperation –and catalyzing of the same. This exploratory study seeks to make sense of catalyzing aimed at generating new knowledge on e-business by turning research initiatives stemming from Business, University, and Government (B.U.G.) from idea to knowledge. This action research based single case study focuses on eBRC, a university joint venture created as part of eTampere to fulfill the goals of eEurope. Theoretically, the study is anchored to network and service management literatur

Avaintekijä - puu Suomen teollisuuden raaka-aineena ja energianlähteenä 1845 - 1913

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa selvitetään Suomen teollisuuden puunkäytön määrä sekä toimialoittain että käyttökohteittain vuosina 1845 - 1913 ja arvioidaan tähän kvantitatiiviseen aineistoon tukeutuen puun merkitystä Suomen teollisuudelle tuona ajanjaksona. Lisäksi analysoidaan teollisuuden puunkulutuksen vaikutusta metsänkäyttöön ja sen merkitystä Suomen teollistumiselle. Riittävän aikaperspektiivin takaamiseksi tarkastelu on aloitettu Suomen teollistumisen alkuvaiheista ja ulotettu autonomian ajan viimeiseen rauhanvuoteen asti. Tutkimustyön keskeinen osa on ollut puunkäytön arviointimenetelmien kehittäminen, sillä valmiita lukuja aiheesta on ollut saatavilla vain lyhyiltä jaksoilta ja harvoilta toimialoilta. Arviointi on perustunut ensisijaisesti korvikesarjoihin ja ominaiskulutuskertoimiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty mittayksiköiden ja muuntokertoimien tarkkuuteen sekä tärkeimpien toimialojen - paperi-, metalli- ja etenkin sahateollisuuden - aikasarjojen luotettavuuteen. Metodologisesti opinnäyte edustaa makrotason ilmiöihin keskittyvää kliometristä tutkimussuuntausta. Tutkimuksessa on tarvittu varsin laajaa lähdeaineistoa. Arkistolähteiden, erinäisten tilastojulkaisujen ja julkaisemattomien tutkimusaineistojen lisäksi hyödyllisiä ovat olleet yritys- ja toimialahistoriat, tekniikan historiaa koskevat teokset, varhaiset puun- ja energiankäyttötutkimukset sekä Suomen Pankin kasvututkimushankkeen julkaisut. Teollistuminen lisäsi voimakkaasti sekä energian että raaka-aineiden kulutusta. Puuta käytettiin kumpaankin tarkoitukseen - sillä oli teollistumisessa strateginen kaksoisrooli. Vuosina 1845 - 1913 Suomen teollisuuden puunkäyttö yli 30-kertaistui ja kohosi liki 17 miljoonaan kiintokuutiometriin. Laajat metsävarat olivat tämän kehityksen ensimmäinen edellytys, mutta myös muita tekijöitä tarvittiin. Lainsäädännön ja elinkeinopolitiikan muutos, tuotantotekniset innovaatiot, teollisuustuotannon voimakas kasvu ja kuljetusolojen kohentuminen olivat niistä tärkeimmät. Puun raaka-ainekäyttö keskittyi saha- ja paperiteollisuuteen. Jalostusarvon muutoksella mitattuna samat toimialat myös menestyivät parhaiten koko teollisuudessa. Polttoaineena puuta sen sijaan käytettiin kaikilla toimialoilla. Teollisuudelle vesivoima oli kuitenkin miltei puun veroinen energianlähde, sillä kummankin osuudet teollisuuden yhteenlasketusta energiankulutuksesta vuosina 1845 - 1913 olivat 45 %:n tuntumassa. Vesivoiman käyttö oli kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhdelle tuotannonalalle - puuhiomoihin. Kaiken kaikkiaan vain kemianteollisuudessa puulla ei ollut merkittävää strategista asemaa. Puu oli Suomen teollisuuden tärkein raaka-aine ja vesivoiman ohella sen pääenergianlähde - yksi teollisuuden kasvun avaintekijöistä. Teollisuus kohosi tutkimusajanjaksona mitättömästä suurimmaksi puunkäyttäjäksi. Tämä muutti sekä metsänkäyttöä että metsätaloutta ja heijastui koko kansantalouteen. Sahateollisuuden laaja puunkysyntä kohdistui järeisiin, vanhoihin mäntytukkeihin, ja toimiala olikin pääsyyllinen vanhojen metsien tuolloiseen vähentymiseen. Teollisuuden puunkysyntä loi metsille rahallista arvoa, mikä kohotti kansallisvarallisuutta, laajensi rahataloutta ja lisäsi ostovoimaa maaseudulla. Metsät alettiin nähdä uudessa valossa, arvokkaana omaisuutena

Ei uutta auringon alla

Mitä yhteistä on työväenpuolueella, osuustoimintaliikkeellä, Martta-liikkeellä, Suomen ensimmäisellä atlaksella ja Tieteellisten seurain valtuuskunnalla? Kaikki ovat syntyneet sata vuotta sitten 1899, joka on yksi suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä mobilisaatiovuosia. Keskeisiä liikkeelle panovoimia oli helmikuun manifesti, jolla Venäjän keisarikunnan johto pyrki ajamaan läpi Suomen ylimääräisillä valtiopäivillä suomalaisten näkökulmasta laittomasti valmistellun asevelvollisuuslain. Manifesti olisi suomalaisten käsitysten mukaan tuhonnut maan lainsäädäntöjärjestyksen ja heikentänyt ratkaisevasti maan itsehallinnollista asemaa

Tiedeyliopiston tulo Suomeen

Tiedeyliopistoksi on tavattu kutsua 1800-luvun alussa Saksassa syntynyttä uutta yliopistoa (die neue Universität), jossa tieteellinen tutkimus asetettiin ensi sijalle. Kun Turun yliopisto 1640 perustettiin, sen säännöissä viitattiin kyllä tieteisiin ja hyviin tapoihin, mutta toiminnallisesti opetus ja kasvatus olivat etualalla. Tämä ilmaistiin myös puhumalla "kaikkien luvallisten oppiaineiden" opettamisesta ja harjoittamisesta. Koulujen ja akatemioiden tuli varmistaa hyvä hallitus ja järjestys, Jumalan tunteminen ja kristillinen elämä

Väitöskirja ja sen puolustus

Kevään kuluessa on julkisuudessa keskusteltu väitöskirjan ja väitöstilaisuuden luonteesta ja laadusta. Joitakin ajatuksia voisin esittää minäkin. Väitöskirja on ennen julkistamistaan kulkenut monen seulan läpi. Sen muotoutumista on seurattu lisensiaatti- tai tutkijankouluseminaarissa, sillä on ollut viralliset esitarkastajat ja moni on tehty tutkimusprojektissa, missä siitä on keskusteltu eri vaiheissa. Luonnontieteissä väitöskirja usein koostuu joukosta artikkeleita, jotka jo ovat saaneet arvioita maailmalla. Prosessin kuluessa huonostakin aiheesta ja huonostakin alkuhahmotelmasta voi jalostua aivan hyväkin suoritus. Niinpä on äärimmäisen harvinaista, että väitöstilaisuudessa työ hylätään

Analysis of the Presence of Styrene in paperboard

In this work, the presence of styrene in paperboard was studied. Styrene is used in the production of styrene-acrylate (SA) and styrene-butadiene (SB) latexes. SA- and SB-latexes are the most common binders used in the coating of paper and paperboard. Pigment coating with latex can improve the appearance and printability of the product, and dispersion coating can additionally bring a barrier property to the surface, e.g., grease resistance, water resistance, or air permeability. If some chemicals in the food contact material may transfer to the food, it is called migration. Currently, styrene can be used as a monomer or other starting material in food contact materials without a set migration limit. The European Commission is currently evaluating the possible establishment of a migration limit for styrene into food. Styrene may possibly be a genotoxic compound. Since styrene is a volatile organic compound, it was studied with a headspace gas chromatography, based on the method used in Metsä Board Corporation, for which this work was done. All the results are clearly below the considered possible specific migration limit. However, the method was not suitable for quantifying styrene at these concentrations. The aim of the study was to determine the amount of residual styrene in paperboard samples and to test how time, temperature and UV light affect the amount of residual styrene. The results show that the amount of residual styrene decreases over time, but UV light has insignificant effect on the amount of residual styrene