Comparison of Linear versus Circular Stapling Techniques in Laparoscopic Gastric Bypass Surgery — A Pilot Study

Background:There is major variability in how the gastrojejunostomy (GJ) is created when laparoscopic gastric bypass (LRYGB) is performed. This is a prospective, non-randomised pilot comparison of two different techniques during our learning curve period performed by two different surgeons with similar surgical experience.Methods:From March 2006 until May 2008, 71 consecutive patients, 28 men and 43 woman, mean age 44 (range 24 to 62 years) who were operated for morbid obesity by laparoscopic bypass surgery have been included. Mean preoperative Body Mass Index (BMI) (range) was 47 (34–63). The patients were divided into two groups on the basis of the stapler used. Group 1 comprised 30 patients who underwent surgery using a 25 mm circular stapler to create the GJ. Group 2 comprised 41 patients who underwent surgery using a 45 mm, blue cartridge linear stapler. Operative time, intra-operative complications, hospital stay, major and minor complications were detected.Results:Intra-operative complications occurred in 4 patients (13.3%) in Group 1, in 5 patients (12.2%) in Group 2. Re-operations occurred 3 times (10.0%) in Group 1, and 4 times (9.8%) in Group 2 due to anastomotic complications, bleeding and/or bowel obstruction. Major complications occurred in four patients in Group 1 (13.3%) and in seven patients in Group 2 (17.1%). There was a significant difference in the overall morbidity rate (major and minor complications), which was 56.7% in Group 1 and 34.1% in Group 2 (p = 0.05). Mean operative time in Group 1 was 135 minutes, and in Group 2 122 minutes. Mean hospital stay was significantly shorter in Group 2 (3.9 days) than in Group 1 (5.7 days, p = 0.04).Conclusions:Learning to handle the technique when performing the gastrojejunostomy during laparoscopic gastric bypass surgery may be faster and easier by using the linear stapler. This may be important knowledge for centres considering starting LRYGB practice, although the surgeon factor needs to be taken in account.The results should be interpreted with caution because the confounding effect of one surgeon performing one type of operation while the other surgeon (is performing) the second type of operation could not be taken into account in this prospective non-randomized analysis.</div

Musiikinopettajat arviointia toteuttamassa:kvantitatiivinen tutkimus musiikinopettajien toteuttamasta arvioinnista yläkoulussa

Tiivistelmä. Arviointi kuuluu merkittävänä osana opettajien jokapäiväiseen työhön. Musiikin opetuksen monipuoliset työtavat tarvitsevat rinnalleen monipuolisia arviointimenetelmiä, jotta oppilaiden oppimisen ja työskentelyn taidot kehittyisivät. Oikeudenmukainen ja eettinen arviointi vaikuttaa merkittävästi oppilaiden oppimiseen, opiskelumotivaatioon sekä jatkokoulutusmahdollisuuksiin, joten arvioinnin ja arviointimenetelmien tutkiminen on aina ajankohtainen ja haastava aihe opetuksen kentällä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani musiikinopettajien toteuttamaa arviointia arviointimenetelmien käytön useuden, tärkeyden sekä mielipideväittämien avulla. Tutkimukseni teoriaosuus koostuu arvioinnin ja musiikin opetuksen arvioinnin pääluvuista. Esittelen luvuissa arviointiin sekä musiikin opetukseen liittyviä tutkimuksia sekä keskeisiä käsitteitä. Tutkimukseni on määrällinen tutkimus, jonka toteutin keräämällä vastauksia sähköisessä ympäristössä Webropol-sivuston kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeeseen vastasi 17 opettajaa (N=17). 16 opettajaa oli koulutukseltaan musiikinopettajia ja yhdellä ei ollut musiikin aineenopettajan koulutusta. Tutkimustulokset osoittavat, että musiikinopettajat käyttivät monipuolisia arviointimenetelmiä, joissa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukainen oppimiskäsitys oppijasta aktiivisena toimijana painottui. Lisäksi formatiivinen ja sanallinen arviointi nousivat keskiöön, sillä aktiivista tekemistä on tarkoituksenmukaisempaa arvioida sanallisesti kuin numeerisesti. Tutkimuksesta nousi esiin tutkimustulos, jonka mukaan musiikinopettajien ammatillinen kokemus vaikuttaa pelkästään luovan tuottamisen käytön useuteen arviointimenetelmänä. Kauemmin ammatissaan työskennelleet opettajat käyttivät luovaa tuottamista arviointimenetelmänä vähemmän kuin 0–10 vuotta ammatissaan olleet opettajat. Tutkimustuloksista nousi esille lisäksi opetussuunnitelman (2014) arviointikriteerien väljyyden aiheuttama arvioinnin hankaluus. Osa opettajista vastasi, että POPS:in perusteella arviointia on helppo toteuttaa. Osa opettajista oli kuitenkin sitä mieltä, että arviointiperusteiden epäselvyys ja kriteerien väljyys hankaloittavat arviointia. Kokonaisuudessaan musiikinopettajat toteuttivat arviointia monipuolisesti ja opetussuunnitelman (2014) kriteerien ja tavoitteiden pohjalta. Tärkeinä he pitivät arvioinnin reiluutta ja oppilaiden sekä vanhempien tietoisuutta arviointikriteereistä. Luovan tuottamisen ja itsearvioinnin korostus näkyivät vastauksista, ja ne heijastuvat myös POPS:in (2014) tämänhetkisistä tavoitteista

Kysymys–vastaus-vieruspari lapsen ja aikuisen monikielisessä vuorovaikutuksessa

Tiivistelmä. Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani äidinkieleltään espanjalaisen au pairin ja kaksivuotiaan suomalaislapsen monikielistä vuorovaikutusta ja rajannut tutkimukseni aineistoksi keskustelussa esiintyvät kysymys–vastaus-vierusparit. Tavoitteenani on ollut selvittää, millaisia konstruktioita puhujat käyttävät kysymyslauseissaan, sekä miten kysymys–vastaus-vierusparit jäsentyvät aineiston keskustelussa, ja millaista lauseensisäistä ja lauseiden välistä koodinvaihtoa niissä esiintyy. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmasta saamaani 31 minuutin mittaista PELI1-nimistä videota. Videolla au pair ja lapsi pelaavat kuvakorttien avulla peliä, johon kuuluvat au pairin esittämät useat kysymykset. Myös lapsi aloittaa jonkin verran kysymysvuoroja, mutta huomattavasti vähemmän kuin au pair. Olen luokitellut kysymyslauseiksi kieliopillisesta muodosta riippumatta kaikki sellaiset etujäsenet, jotka au pair ja lapsi ovat toistensa vuoroista tulkinneet vastausta vaativiksi ja joihin he itse ovat odottaneet vastausta. Osittain skemaattisiksi konstruktioiksi eli konstruktioiksi olen määritellyt kaikki toistuvat kehykset, jotka esiintyvät vähintään kahdesti ja vähintään kahteen erilaiseen x-lausekkeeseen yhdistettynä. Kehykseksi olen määritellyt konstruktion samanlaisena toistuvan osan ja x-lausekkeeksi vaihtelevan kielenaineksen. Olen havainnut myös kiinteitä eli täsmälleen samanlaisina toistuvia konstruktioita osittain skemaattisten konstruktioiden esiintymistä. Tutkimukseni sijoittuu vuorovaikutuslingvistiikan alalle. Ensimmäisessä analyysiluvussa, jossa olen selvittänyt kysymyslauseissa esiintyviä konstruktioita, olen tehnyt syntaktista käyttöpohjaista analyysia ja hyödyntänyt konstruktiokieliopin ajatuksia. Analyysiani ei kuitenkaan voi kutsua puhtaasti konstruktiokieliopilliseksi, sillä en ole soveltanut tutkimuksessani kaikkia kyseiseen kielioppiin kuuluvia menetelmiä ja kuvaustapoja. Kahdessa muussa analyysiluvussa olen hyödyntänyt vuorovaikutuslingvistisissä tutkimuksissa yleisesti käytettyä keskustelunanalyyttistä menetelmää. Olen tarkastellut Marian ja Eetun kysymyslauseiden konstruktioita. Tulokset osoittavat, että Marian 100 kysymyslauseesta 76 voidaan luokitella johonkin konstruktioon kuuluvaksi. Hän käyttää keskustelussa seitsemää englanninkielistä, kolmea suomenkielistä ja yhtä espanjankielistä konstruktiota. Suurimmat esiintymät ovat 11 kertaa käytettävällä do you x -konstruktiolla ja 19 kertaa esiintyvällä mikä x -konstruktiolla. Jälkimmäisen esiintymistä olen lisäksi erottanut kiinteän konstruktion mikä se on tämä, jota Maria käyttää 13 kertaa. Olen havainnut, että kyseisessä konstruktiossa on suomen kieliopista poikkeava sanajärjestys sekä ylimääräinen muodollinen subjekti se. Eetun 17 kysymyslauseesta yhdeksän voidaan luokitella mikä x on -konstruktioon, joka onkin ainoa hänen vuoroissaan esiintyvä konstruktio. Olen erottanut siitä kiinteät konstruktiot mikä tämä on ja mikä se on. Aineiston perusteella voi todeta, että jokainen mikä se on -kysymyslause aloittaa välisekvenssin, mutta mikä tämä on -kysymyslauseet eivät toimi kertaakaan samanlaisessa funktiossa. Eetu käyttää niitä vain tarkastellessaan nostamiaan kortteja. Olen tarkastellut vierusparien jäsentymistä aineiston keskustelussa ja selvittänyt, millaista lauseensisäistä ja lauseiden välistä koodinvaihtoa niissä esiintyy. Maria esittää 15 koodinvaihtoa sisältävää kysymyslausetta. Koodinvaihto tapahtuu aina konstruktioiden x-lausekkeissa, eli jokainen kehys on aina yksikielinen. Eetun esittämiin kysymyslauseisiin hän tuottaa 11 vastausta, joista kolme sisältää koodinvaihtoa. Eetun kaikki etujäsenet ovat aina suomenkielisiä, eli koodinvaihtoa ei esiinny mikä x on -konstruktion x-lausekkeissakaan. Tuloksesta voidaan päätellä, että hän preferoi suomen kieltä kysymyslauseissaan. Hän tuottaa Marian etujäseniin 93 jälkijäsentä, joista kahdeksassa hän kuitenkin käyttää koodinvaihtoa suomesta englantiin tai toisinpäin. 39 eli suurimman osan vastaustauksista hän kuitenkin antaa suomeksi. Toiseksi suurimman esiintyvyyden muodostavat jälkijäsenet, joiden kielisyyttä en ole pystynyt päättelemään tai joita ei ole. Eetu siis jättää vastaamatta, esittää ei-kielellisen tai lapsenkielisen jälkijäsenen 26 kertaa. Eetu siis preferoinee suomea myös kielellisissä jälkijäsenissään

The Price and Market Share Evolution of the Original Biologics and Their Biosimilars in Finland

Background Biological drugs are generally expensive and produce a continuously growing share of drug costs. Yet they are essential in the treatment of many chronic diseases. Biosimilars, clinically equivalent to biological originator products, are expected to restrain drug costs in the biological market. Objective This study aimed to examine the impact of the biosimilar market entry on the prices of the reference products in outpatient care in Finland, investigate the impact of biosimilar market entries on price competition among biological medicinal products, and examine how the prices and market shares of outpatient biosimilars have developed in Finland during 2009-2020. Methods This retrospective register study applied data from IQVIA covering national community pharmacy wholesale data between 1 January, 2009, and 31 August, 2020, for somatropin, epoetin, filgrastim, follitropin, insulin glargine, insulin lispro, etanercept, pegfilgrastim, adalimumab, teriparatide, and enoxaparin biosimilars and their reference products, in addition to two relevant insulin products. We determined the monthly wholesale amounts in defined daily doses and wholesale weighted average prices (excluding value-added tax) per defined daily dose for each product. We analyzed the evolution of the price and market shares. We performed a linear segmented regression analysis to examine the impact of the market entry of biosimilars on the prices of reference products. Results The prices of the reference products mainly decreased after the biosimilar entered the market. If the reference product price was not reduced, it was no longer reimbursable after evaluation under the Health Insurance Act, leading to marginal market shares. The changes in the prices of biosimilars were not as remarkable as the changes in the prices of reference products after the biosimilar market entry. For most active substances, biosimilar prices were stable or decreased. The utilization of biosimilars varied widely between different active substances at the end of the observation period. Conclusions Changes in pricing policy and the public reimbursement scheme related to the market entry of biosimilars were the main reasons for the decrease in the prices of reference products. Therefore, biosimilars did not generate genuine price competition between biological products. In many of the drug groups examined, the market shares of biosimilars have growth potential in the future.Peer reviewe