Tavoitelinjauksiin mukautuva optimoiniympäristö sumean logiikan liikennevalo-ohjauskojeelle

Fuzzy logic applications for traffic signal control have gained continual attention in academic research in the last decades and their performance have been recognized to be competitive against conventional control models as well as other control paradigms advancing artificial intelligence. Fuzzy logic inference systems advance usually much expert knowledge, which yields that they are more often designed for certain installation. This work proposes a method to let the fuzzy signal controller system to adapt itself according to the junction design and traffic demand levels incorporating a policy setting tool. The adaptive optimisation framework is built on top of the existing fuzzy logic signal controller called FITS, which is a part of the so-called Simon Traffic Management System that contains a micro simulation software used to evaluate and control junctions. Simon is currently installed in a big urban junction in San Jose, which is applied as a case study in the evaluation of the adaptive capabilities of the proposed framework. Output decision of the FITS is the extension of the green signal phase, and the framework is built to adjust the membership functions of the fuzzy sets used by the inference rules. Performance of the proposed framework is evaluated through several scenarios defining the adaptive procedure for traffic demand changes throughout the day. Especially, its capability to adapt according to desired policy structures is emphasized in the experiments done with microscopic simulations and real traffic model. Results indicate that proposed method is successful tool to fine-tune the FITS fuzzy logic control system.Sumeaan logiikkaan perustuvat liikennevalo-ohjaussovellukset ovat olleet jatkuvasti esillä tieteellisessä kirjallisuudessa viime vuosikymmeninä, ja niiden kyvykkyys tavanomaisia ohjausmenetelmiä sekä muita älykkäitä ohjausratkaisuja vastaan on useasti tunnustettu. Sumean logiikan järjestelmät hyödyntävät useimmiten asiantuntijakokemusta, mikä johtaa siihen, että ne ovat usein suunniteltu käytettäväksi tietyssä toimintaympäristössä. Tässä työssä esitellään menetelmä, jonka avulla sumea ohjaussysteemi voi säätää itsensä automaattisesti risteyksen ominaispiirteiden ja liikenteen kysynnän mukaan ottaen huomioon liikenteen sujuvuudelle asetetut tavoitteet. Itsesäätyvä optimointiympäristö on rakennettu jo olemassa olevan sumean logiikan ohjauskojeen päälle. FITS-nimeä kantava ohjausohjelma on osa Simoniksi kutsuttua liikenteen hallinnoinnin järjestelmää, joka sisältää mikroskooppisen simulointiympäristön, jonka avulla voidaan arvioida ja myös ohjata risteyksiä. Simon on asennettu San Josessa sijaitsevaan isoon kaupunkiympäristössä olevaan risteykseen, jota käytetään kokeellisena testitapauksena tässä tutkimuksessa. Sumea FITS-ohjauskoje antaa päätöksen vihreän valon vaiheen jatkamisesta tai katkaisemisesta, ja optimointiympäristön on tarkoitus muokata päättelysäännöstössä käytettyjä sumeiden joukkojen jäsenyysfunktioita. Työssä esitetyn mukautuvan optimointiympäristön toimintakykyä arvioidaan useiden eri optimointiskenaarioiden avulla. Ne määrittelevät erilaisia optimointiprosesseja, jotka ottavat huomioon päivän aikana vaihtelevat liikennemäärät. Erityisen arvioinnin kohteena on järjestelmän kyky mukautua liikenteenohjaukselle annettuihin erilaisiin toimintalinjauksiin. Arviointi suoritetaan todelliseen liikennemalliin pohjautuvalla simuloinnilla. Tulokset osoittavat, että ehdotettu menetelmä on hyödyllinen apuväline sumean logiikan FITS-ohjauskojeen hienosäätöön

Älypuhelinkäyttöjärjestelmät ja mobiilimaksaminen tietoturvan näkökulmasta

Älypuhelimien olemassaolo on osaltaan mahdollistanut mobiilimaksamisen, sillä älypuhelinkäyttöjärjestelmien kehitys on antanut erilaisille mobiiliteknologioille mahdollisuuden nousta käytetyiksi maksutavoiksi. Koska älypuhelimella tapahtuvan mobiilimaksamisen on oltava käyttäjälle helppoa ja sujuvaa, ovat myös älypuhelinkäyttöjärjestelmän ominaisuudet ja helppokäyttöisyys tärkeässä roolissa. Mobiilimaksuratkaisujen kehittämisessä myös tietoturvan huomioiminen on erityisen tärkeää, jotta käyttäjien korkea turvallisuustaso voidaan säilyttää. Tutkielman tavoitteena on tarkastella älypuhelimiin sekä mobiilimaksamiseen kohdistuvia keskeisimpiä tietoturvauhkia sekä tuoda esiin keinoja, joiden avulla älypuhelimen käyttäjä pystyy parantamaan omaa tietoturvaansa. Tutkielmassa esitellään älypuhelinkäyttöjärjestelmistä Googlen Android, Applen iOS sekä Microsoftin Windows Phone sekä tarkastellaan niitä tietoturvan näkökulmasta. Koska erilaiset mobiiliteknologiat mahdollistavat mobiilimaksusovellusten hyödyntämisen älypuhelimissa, tutkielmassa esitellään erilaisia mobiilimaksujärjestelmien tekniikoita sekä niiden turvallisuutta. Tarkasteltaessa käyttöjärjestelmien tietoturvaa, haittaohjelmien määrä jakautuu epätasaisesti eri käyttöjärjestelmien välillä. Android pitää kärkipaikkaa haittaohjelmien sekä tietoturvauhkien suhteen. Tähän syyksi on arvioitu käyttöjärjestelmän laajaa levinneisyyttä sekä avoimeen lähdekoodiin perustuvaa arkkitehtuuria. IOS:n tietoturvaongelmat koostuvat sen haavoittuvaisuudesta eli suojausvarmuuteen liittyvistä heikkouksista sekä käyttäjän yksityisyyden suojaa koskevista uhista. Windows Phoneen kohdistuvia haittaohjelmia ei ole juurikaan havaittu, joten sitä voidaan tietoturvan näkökulmasta pitää turvallisimpana. Älypuhelimen käyttäjän tietoturvaa parantavista keinoista tuodaan esiin tutkielmassa muun muassa näyttölukituksen käyttö, ohjelmiston päivittäminen, tietojen varmuuskopiointi sekä virustorjuntaohjelmistojen asentaminen. Mobiilimaksamisen tietoturvassa käyttäjän tunnistus on varsin suuressa roolissa, sillä suurin osa mobiilimaksuista tapahtuu tietoverkkojen avulla ja maksutapahtumien yhteydessä maksajien henkilöllisyys täytyy todentaa jollakin tapaa hyväksytyn maksun suorittamiseksi. Mobiilimaksamisen tietoturvan osalta tutkielmassa tarkastellaan merkittävimpiä tunnistautumismenetelmiä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

A multilayer optimisation framework for policy-based traffic signal control

Traffic performance has many positive and negative consequences to the environment and society. These external effects are ever more often considered in the traffic system planning and administration. Desired effects of traffic can be thought as traffic performance policies. It is also possible to support these policies through traffic management and traffic signal controllers. In this study we introduce a general framework for a process flow which allows signalised junction controllers to adapt into desired policy. Also, we present an example implementation of the processes of the framework, and experiment with it by optimising a signal controller in a microscopic traffic simulation environment.Peer reviewe