JOINT RECONSTRUCTION IN LOW DOSE MULTI-ENERGY CT

Multi-energy CT takes advantage of the non-linearly varying attenuation properties of elemental media with respect to energy, enabling more precise material identification than single-energy CT. The increased precision comes with the cost of a higher radiation dose. A straightforward way to lower the dose is to reduce the number of projections per energy, but this makes tomographic reconstruction more ill-posed. In this paper, we propose how this problem can be overcome with a combination of a regularization method that promotes structural similarity between images at different energies and a suitably selected low-dose data acquisition protocol using non-overlapping projections. The performance of various joint regularization models is assessed with both simulated and experimental data, using the novel low-dose data acquisition protocol. Three of the models are well-established, namely the joint total variation, the linear parallel level sets and the spectral smoothness promoting regularization models. Furthermore, one new joint regularization model is introduced for multi-energy CT: a regularization based on the structure function from the structural similarity index. The findings show that joint regularization outperforms individual channel-by-channel reconstruction. Furthermore, the proposed combination of joint reconstruction and non-overlapping projection geometry enables significant reduction of radiation dose.Peer reviewe

To continue to burn something? : Technological, economic and political path dependencies in district heating in Helsinki, Finland

The transition away from fossil fuel based infrastructure for heating and cooling has to happen on a scale and timetable with no historical precedent. As the systems are large and networked, path-dependencies constrain the transition that is further complicated by the diversity of stakeholders. Here we analyze the case of transitioning the district heating system in the city of Helsinki, Finland, within the target of a carbon neutral metropolitan area. Despite relatively advanced climate policies, path-dependencies on the political, technological-material and economical levels interact in creating a "wicked" problem with no obvious solution and potential for backsliding. It is in this context that a possibility of a green paradox arises: despite the explicit commitment of all stakeholders toward carbon dioxide emission reductions, the combination of the path-dependencies may result in a transition that increases emissions. Our results highlight policy implications of path-dependencies for researchers, government and business.Peer reviewe

Northern Warning Lights: Ambiguities of Environmental Security in Finland and Sweden

As the literature on environmental security has evolved and widened, knowledge of the full range of potential consequences of environmental change for different societies remains scattered. This article contributes to a more comprehensive approach to the implications of environmental change by providing a three-level framework of the security impacts. In particular, it will address gaps in knowledge by pointing out the relevance of geopolitical and structural factors behind environmental security impacts. The article will focus on the cases of two countries, Finland and Sweden—both seen as stable, high-income democracies that are well equipped to adapt to climate risks. Yet even under these conditions, preparedness to threat-prevention will not follow without a recognition of the full range of risks, including ones that are linked to socio-economic and geopolitical factors. On the basis of the Finnish and Swedish cases, the article proposes an analytical framework of three categories of environmental security impacts: local, geopolitical and structural

Sectoral low-carbon roadmaps and the role of forest biomass in Finland's carbon neutrality 2035 target

As a part of its climate policy, Finnish government facilitated the creation of low-carbon roadmaps by sectors of industry. The roadmap process and the roadmaps were promoted as an international benchmark in COP26. They also form a part of the policy process towards the government's goal of carbon neutrality by 2035. We analyse the need and role of biomass use contained in the roadmaps of the key sectors and compare it to data on available forest biomass. The combined need for forest biomass in the roadmaps is well over 140 Mm(3), which is over double that of the logging level in 2019, and drastically over the roadmaps' projection of future sustainable yield. This creates a challenge for the carbon neutrality goal via the loss of carbon sinks in forests, risking the carbon neutrality target and other sustainability goals. Although, up to date, the roadmaps present the most detailed picture of industrial transformation towards carbon neutrality in an EU member state, they are made unrealistic by the omission of a comprehensive material perspective. The addition of such a perspective and a clear setting of boundaries would increase the viability of the roadmaps as a policy tool.Peer reviewe

A Lot of Talk, But Little Action : The Blind Spots of Nordic Environmental Security Policy

Despite an increasing recognition that environmental change may have implications for security, there only are few policies to address the issue. This article will look at environmental security policies in Finland and Sweden and propose ways to develop more effective measures. It relies on a three-level framework that aims to enable the identification of environmental security impacts by categorising them into local, geopolitical and structural ones. The article will examine present environmental security strategies and policies in Finland and Sweden, consider their efficacy for addressing various kinds of impacts and point out approaches that are currently missing. Based on the discussion, it argues that a comprehensive policy approach is needed to tackle environmental security impacts. This requires closer coordination and interchange between sectors as well as strategic intent. In addition, further research is needed on the structural impacts of mitigating and adapting to environmental change.Peer reviewe

Kuka jää kotiin hoitamaan sairasta lasta? : Palkallisen tilapäisen hoitovapaan käyttö julkisella sektorilla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palkallisen tilapäisen hoitovapaan käyttöä naisilla ja miehillä eri perhevaiheissa ja eri sosioekonomisissa asemissa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata sen käyttöä suhteessa sairauspoissaoloihin kokonaispoissaolopäivien pohjalta. Tutkimuksen rekisteri- ja kyselylomakeaineisto pohjautui vuonna 2004 toteutettuihin Kunta 10 -tutkimukseen sekä Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimukseen. Tähän tutkimukseen valittiin mukaan ne työntekijät, joilla oli taloudessaan vähintään yksi alle 19-vuotias lapsi, ja joiden työsuhde oli kestänyt vähintään puoli vuotta (N = 20 391, naisia 79 %). Tutkimuksen mukaan äiti jää perhevaiheesta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta edelleen isää useammin kotiin hoitamaan sairasta lasta. Sosioekonomisen aseman mukainen tarkastelu osoittaa, että sekä naisista että miehistä vähiten tilapäistä hoitovapaata käyttävät ylemmät toimihenkilöt. Kaikkiaan palkallinen tilapäinen hoitovapaa on kolme prosenttia naisten kokonaispoissaolopäivistä. Pienten lasten perhevaiheessa elävilläkin lapsen sairauteen liittyvät poissaolot muodostavat poissaolopäivistä vain noin viidenneksen. Kaikkiaan poissaolojen määrä vaihtelee varsin vähän perhevaiheen mukaan. Tilapäisen hoitovapaan käyttö kasautuu pienten lasten äideille, mutta toisaalta heillä on muita naisia vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Pienten lasten perhevaihe ja vanhemmuus – niin miesten kuin naistenkin – tulisikin työorganisaatioissa nähdä ongelmallisuuden sijaan ohimenevänä elämänvaiheena, joka tukee työntekijän hyvinvointia

Vaalivaikuttamisen koulutushankkeen loppuraportti

Oikeusministeriön kesäkuussa 2018 asettaman vaalivaikuttamisen koulutushankkeen tehtäviksi määriteltiin koulutus ja viranomaiskoordinaation kartoitus. Hankkeen loppuraportin johtopäätös on, että eduskuntavaalien turvallisuutta tukenut varautumistyö oli onnistunutta. Merkittäviä häirintäyrityksiä ei myöskään havaittu. Jatkokehittämisen aiheet liittyvät viranomaisyhteistyön käytännön järjestelyiden parantamiseen sekä sosiaaliseen mediaan liittyvän tutkimusosaamisen syventämiseen ja kansalaisten monipuolisen tiedonsaannin varmistamiseen. Työryhmä esittää pohdittavaksi seuraavia kehittämiskohteita: • Vaalijärjestelmä tulisi määrittää osaksi kriittistä infrastruktuuria. • Työryhmän vakinaistaminen tukisi varautumisen pitkäjänteisyyttä sekä nopeampaa toimintaa muuttuvassa informaatioympäristössä. Ryhmä aktivoituisi vaalien alla mutta seuraisi tehtäväalan muutoksia ja kansainvälistä keskustelua myös kansallisten vaalien välillä. Toimenpide noudattaisi Euroopan komission syyskuussa 2018 julkaisemaa suositusta vaaliyhteistyöverkostoista. • Oikeusministeriön vaalivirkailijakoulutukseen liitettiin ensimmäistä kertaa vaalihäirintää koskeva osio. Tätä menettelytapaa ehdotetaan jatkettavaksi. • Vaalikoulutusprojektin yhteydessä tuotettua koulutusaineistoa suositellaan kehitettäväksi. Tavoitteena on tarjota koko väestölle informaatiovaikuttamiseen liittyvää materiaalia. Tästä muodostettaisiin eri väestö- ja ikäryhmille suunnattuja tietopaketteja informaatiovaikuttamisesta, joita voidaan käyttää esimerkiksi viestintäalan tai muiden yhteiskunnallisten alojen opetuksessa. • Sosiaalinen media, siihen liittyvät algoritmit, koneoppiminen ja tekoäly ovat voimakkaassa muutoksessa, millä on suuria vaikutuksia kansalaisten saaman tiedon valikoitumiseen ja koko demokratiaprosessiin. Uusiin järjestelmiin liittyvä suomalainen osaaminen on sirpaleista, eikä riittävästi välity viranomaisille, jotka ovat mukana kehittämässä vaalijärjestelmää, kansallista tai kansainvälistä lainsäädäntöä tai suojaamassa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Suomessa on tarve tähän liittyvän informaatioteknologian syvälliseen osaamiseen

Rasittuuko äiti, kun lapsi sairastaa? Seurantatutkimus tilapäisen hoitovapaan vaikutuksesta ylirasittuneisuuteen työssäkäyvillä äideillä

Työssäkäyvät pienten lasten vanhemmat voivat kokea lapsen sairastamisen ja siihen liittyvän työstä poissaolon kuormittavana. Prospektiivisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin, aiheuttaako runsas palkallisen tilapäisen hoitovapaan käyttö (≥ 14 hoitopäivää kahden vuoden aikana) ylirasittuneisuuden kokemuksia työssäkäyvillä, alle 10-vuotiaiden lasten äideillä. Tutkimuksessa käytettiin kuntasektorin henkilöstön vuosien 2000-2004 välillä kerättyjä kysely- ja rekisteriaineistoja (N= 1981). Tutkimus osoitti, että runsas tilapäisen hoitovapaan käyttö rekisteriseurannan aikana ennusti korkeampaa ylirasittuneisuusriskiä. Lisäksi tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että erityisen kuormittavalta näyttää niiden äitien tilanne, joiden työ on vaativaa ja joiden lapset sairastavat paljon. Samoin ylirasittuneisuuden kokemukset ovat tavallisia nillä, jotka joutuvat olemaan paljon pois töistä lapsen sairastumisen vuoksi ja jotka eivät koe esimiehen toimintaa huomioivaksi. Lapsen sairastaminen aiheuttaa ylirasitusta, mutta sairastavien lasten äitien hyvinvointi kytkeytyy myös työtehtävien vaativuuteen ja esimiestyön sensitiivisyyteen