Taitoc®-konseptin vaikuttavuuden mittaaminen : Motorisen taidon oppimisen ja koetun fyysisen pätevyyden näkökulma

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa nuorten joukkueurheilijoiden motorisista perustaidoista sekä heidän koetusta fyysisestä pätevyydestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli mitata nuorten joukkueurheilijoiden motorisia perustaitoja Taitoc®-konseptin taitomestaritesteillä sekä tutkia Taitoc®-konseptin taitoharjoitte- lujakson yhteyttä motoristen perustaitojen kehittymiseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia motoristen perustaitojen muutosten yhteyttä koettuun fyysiseen pätevyyteen. Tutkimus antaa uutta tietoa Taitoc®-konseptin vaikuttavuudesta. Työmme oli määrällinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin klassista koeasetelmaa, jossa havaintoyksiköt eli saman joukkueen henkilöt oli jaettu kahteen eri ryhmään: kontrolli- ja testiryhmään. Testiryhmä osallistui kahden kuukauden mittaiseen interventiojaksoon. Molemmille ryhmille toteutettiin Taitoc®-konseptin taitomestaritestit. Tutkimukseen osallistui kuusi testiryhmäläistä ja seitsemän kontrolliryhmäläistä. Tutkimus suoritettiin keväällä 2017. Työssä vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: kehittääkö Taitoc®-konseptin harjoittelu nuorten urheilijoiden motorisia perustaitoja ja pystytäänkö Taitoc®-konseptin taitoharjoittelulla vaikuttamaan koetun fyysisen pätevyyden tunteeseen. Molemmat kysymykset ovat jaettu kahteen alakysymykseen, joilla selvennetään tuloksia. Tutkimustuloksemme osoittavat, että systemaattisella Taitoc®-konseptin harjoit- telulla saadaan kehitettyä nuorten motorisia perustaitoja. Tuloksia vertaillaan testi- ja kontrolliryhmän välillä. Koetun fyysisen pätevyyden osalta tulokset olivat vaihtelevia. Kahdella testiryhmästä koetun fyysisen pätevyyden tuloksissa oli havaittavissa muutoksia. Muiden osalta tulokset eivät olleet muuttuneet merkittävästi

”Jos on taito olla läsnä ja tietoisuus mitä kehossa tapahtuu, on taito pitää itsestä hyvää huolta“ : tietoisuustaidot ja niiden merkitys kouluttajien ja opettajien kokemana

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää sekä tietoisuustaitoja ilmiönä sekä tietoisuustaitojen opettamista koulussa. Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin tietoisuustaitoja työssään käyttävien opettajien ja tietoisuustaitokouluttajien kokemuksia siitä, miksi he pitivät näiden taitojen opettamista koulussa tärkeänä sekä sitä, millaista osaamista tietoisuustaitojen opettaminen kouluissa edellyttää. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin opettajien ja kouluttajien käytännön kokemuksia tietoisuustaitojen harjoittamisesta sekä hyväksi havaittuja harjoitteita. Laadullisessa tutkimuksessa oli fenomenologinen tutkimusote. Tutkimukseen osallistui yhdeksän tietoisuustaitojen kouluttajaa ja tietoisuustaitoja työssään käyttävää opettajaa, joilla oli työkokemusta useita vuosia. Aineisto hankittiin syksyllä 2022 haastattelemalla heitä puolistrukturoitua haastattelua hyödyntäen. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Tämä näkökulma valittiin, jotta saadaan tietoa koulutettujen ammattilaisten kokemuksista ja tietoisuustaitojen tärkeydestä. Tutkimus osoitti, että tietoisuustaitojen harjoittamisella on merkitystä sekä oppilaan että opettajan fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Kouluttajien ja opettajien mukaan se on oppimaan oppimisen taito, joka vaikuttaa tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, keskittymiseen, ryhmään liittymiseen, kohtaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Liikunta on oivallinen paikka harjoittaa tietoisuustaitoja, sillä liikunta kuuluu luontevana osana lasten kehitykseen. Parhaimmillaan tietoisuustaitojen harjoittamisella voidaan tukea liikunnallisen minäkuvan kehitystä. Tietoisuustaitojen opettamiseen tarvitaan omakohtaista kokemusta, teoreettista tietoa, pedagogista osaamista ja ryhmän tuntemusta. Harjoittamisen tulee olla vapaaehtoista ja se on hyvä liittää koulussa osaksi lasten ja nuorten arkea. Tutkimuksen johtopäätös on, että tietoisuustaitojen opettamisesta ja harjoittamisesta on hyötyä nyt ja tulevaisuudessa, muun muassa oppimisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi opettajien ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja omakohtaisen kokemuksen varmistaminen on opettamisen kannalta tärkeää. Jokainen tehty harjoitus on onnistunut, sillä aina voi oppia jotain tai hyötyä yleisestä ilmapiirin muutoksesta.The aim of the study was to describe and understand both the phenomenon of mindfulness skills and the teaching of mindfulness skills in schools. In this thesis, the experiences of teachers who use awareness skills in their work and awareness skills trainers were examined, as to why they considered the teaching of these skills in school important and what kind of competence is required to teach awareness skills in schools. The study also looked at teachers' and mindfulness educators' practical experiences of practicing mindfulness skills and at good practices. The qualitative research was based on a phenomenological approach. Nine mindfulness educators and teachers with experience in teaching mindfulness at school. Participants have several years of work experience. The data was collected in autumn 2022 by interviewing them using semi-structured interviewing. The interview material was transcribed and analysed by means of theory-based content analysis. This approach was elected in order to gain additional insights into the experiences of trained professionals and the importance of awareness skills. The study showed that practising mindfulness skills is important for the physical, mental and social well-being of both the student and the teacher. According to educators and teachers, it is a learning-to-learn skill that influences the orientation of attention, concentration, group affiliation, encounter and the development of interpersonal skills. Sport is an ideal place to practice mindfulness skills, as it is an integral part of children's development. At its best, the practice of mindfulness skills can support the development of a physical self-image. Teaching mindfulness skills requires personal experience, theoretical knowledge, pedagogical skills and knowledge of the group. Training should be voluntary and should be integrated into the everyday life of children and young people at school. The conclusion of the study is that teaching and practising mindfulness skills is beneficial for now and in the future, including in learning and promoting well-being. In addition, strengthening teachers' professional skills and ensuring that they have first-hand experience is important for teaching. Every exercise is a success, as there is always something to learn or a general change of atmosphere to benefit from

Tietoisuustaidot : hyvinvoinnin käyttämätön voimavara?

Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet korona-aikana merkittävästi. Tässä liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmaan (2023) pohjautuvassa artikkelissa pohdimme, miten tietoisuustaidot voivat tukea nuorten hyvinvointia liikuntakasvatuksessa ja koulun arjessa. Monissa tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia; tietoisuustaitoja harjoittavat oppilaat ovat usein keskittyneempiä ja muita vähemmän stressaantuneita.nonPeerReviewe