Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina

Datahuone on tutkinut maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden kehitystä Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja käyttäen sekä aivan viimeaikaista kuukausitason palkkasuhteisen työllisyyden kehitystä tulorekisterin avulla. Analyysissä tarkasteltiin maahanmuuttajia erikseen heidän maahanmuuttovuotensa mukaan. Analyysin perusteella maahanmuuttajien päätoiminen työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina, vaikka päätoimisen työllisyyden lähtötaso oli varsinkin 2000-luvun alussa melko matala. Muutamina viime vuosina maahan muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Etenkin vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneet ovat työllistyneet palkkasuhteisiin nopeasti maahantulonsa jälkeen. Suotuisan työllisyyskehityksen syynä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi tai kasvanut työvoiman kysyntä. Vielä ei kuitenkaan voida päätellä, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvämpi muutos.nonPeerReviewe

Russian Invasion of Ukraine: Effect on Finnish Companies Trading in Goods with Russia

The Russian invasion of Ukraine in February 2022 triggered the imposition of major economic sanctions on Russia and several firms cut their economic ties with the country. We estimate the economic effects of the war on Finnish companies that traded in goods with Russia before the war (treatment group) compared to other firms engaged in international trade in goods (control group). Our main findings can be summarized as follows: 1. The war has had only minor economic effects on the business of firms that used to export to Russia. Their total exports decreased compared to the control group imme-diately after the war began but their turnover has been almost unaffected. The Russian market was probably relatively unimportant for them, or they were able to replace their exports to Russia with other markets. 2. Firms that used to import from Russia have experienced more difficulties; both their to-tal imports and turnover decreased considerably compared to the control group when the war started, and the negative difference has gradually deepened. Additionally, several of these firms have completely ceased their import activity. The total imports and turnover of firms that used to import from Russia grew considerably compared to the control group in 2021, probably fueled by increases in their input and output prices. Therefore, part of the decline in total imports and turnover in 2022 could be ex-plained by the fading of the price hikes. 3. No effect was found on the number of employees or the sum of wages and salaries of firms that used to trade with Russia. This suggests that their real output has not been affected much by the war and they have not been forced to resort to layoffs to a wide extent. This observation holds for both exporters and importers in the treatment group. 4. Based on our findings, there is no need to subsidize firms that used to trade with Rus-sia because the economic effects of the war on them have been only moderate, on average. The war has mostly affected companies that were highly dependent on trade with Russia. These companies took large business risks which have now been realized.nonPeerReviewe

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

Raportissa on tutkittu Venäjän aloittaman sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vientitai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen. Sota ei ole vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan. Monille yrityksille Venäjänkauppa on ilmeisesti ollut vain pieni osa liiketoimintaa. Erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia. Merkittävästi Venäjästä riippuvaisten yritysten kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.nonPeerReviewe

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjän-kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, minkä takia sille on asetettu merkittäviä talouspakotteita, ja yritykset ovat myös vapaaehtoisesti vähentäneet taloudellisia yhteyksiään Venäjään. Tässä raportissa tutkitaan sodan taloudellisia vaikutuksia Venäjän-kauppaa ennen sotaa käyneisiin suomalaisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti sekä osallistuminen vienti- tai tuontimarkkinoille vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin maalis-huhtikuusta 2022 alkaen. Se tarkoittaa, että nämä yritykset eivät ole kyenneet täysimääräisesti korvaamaan Venäjän-kauppaa muulla viennillä ja tuonnilla, ja lisäksi niistä moni on lopettanut vienti- tai tuontitoiminnan kokonaan. Selvitys ei osoita, että sota olisi vaikuttanut Venäjän-kauppaa harjoittaneiden yritysten liikevaihtoon tai palkkasummaan, joten sodan vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet huolimatta viennin ja tuonnin supistumisesta. Monille yrityksille Venäjän-kauppa lienee alun perinkin ollut vain pieni osa liiketoimintaa. Sodan negatiiviset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Venäjän-kauppaa käyneisiin pienyrityksiin ja Venäjän-kaupasta erittäin riippuvaisiin yrityksiin. Näillä yrityksillä ulkomaankaupan lisäksi liikevaihto on vähentynyt suhteessa vertailuryhmään. Selvityksen perusteella erityiset tuet Venäjän-kauppaa harjoittaneille yrityksille eivät ole tarpeellisia, koska sodan vaikutukset näiden liiketoimintaan ovat keskimäärin pienet. Eniten sota on haitannut merkittävästi Venäjästä riippuvaisia yrityksiä, joiden kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta. Myös pakotteiden kaltaiset poliittiset päätökset ovat saattaneet vaikuttaa yritysten toimintaan.Efter Rysslands attack mot Ukraina den 24 februari 2022 har landet blivit föremål för betydande ekonomiska sanktioner. Företag har också frivilligt minskat sina ekonomiska förbindelser med Ryssland. I denna rapport analyseras krigets ekonomiska konsekvenser för finländska företag som före kriget bedrev handel med Ryssland, jämfört med andra företag med utrikeshandel. Den totala exporten och importen i företag som handlade med Ryssland samt deras deltagande på export- eller importmarknaderna minskade klart i förhållande till jämförelsegruppen från och med mars/april 2022. Det innebär att dessa företag inte har kunnat ersätta sin Rysslandshandel med annan export och import; många av dem har dessutom helt upphört med export eller import. Enligt utredningen har kriget inte inverkat på omsättningen eller lönesumman på de företag som handlat med Ryssland, vilket indikerar att krigets inverkan på deras affärsverksamhet varit liten trots minskningen av exporten och importen. I många företag har handeln med Ryssland från början sannolikt utgjort endast en liten del av verksamheten. De negativa ekonomiska konsekvenserna av kriget drabbar främst små företag som handlat med Ryssland samt företag som varit starkt beroende av Rysslandshandeln. I dessa företag har utöver utrikeshandeln också omsättningen minskat i förhållande till jämförelsegruppen. Enligt utredningen behövs inga särskilda stöd till företag som bedrivit handel med Ryssland, eftersom krigets inverkan på deras affärsverksamhet i genomsnitt är liten. De mest omfattande negativa konsekvenserna av kriget har orsakat företag som varit starkt beroende av Ryssland och i vilka det delvis handlar om realisering av affärsrisker. Politiska beslut som sanktioner må också ha påverkat företagens verksamhet.Severe sanctions have been imposed against Russia after it invaded Ukraine on February 24, 2022. Firms have also voluntarily cut their economic ties with Russia because of the war. In this report, we estimate the economic effects of the war on Finnish companies that traded with Russia before the war compared to a control group of companies that have traded with other foreign countries than Russia. Starting from March-April 2022, the total exports, total imports and export-market and import-market participation of the companies that used to trade with Russia decreased considerably compared to the firms in the control group. Thus, firms have not been able to fully replace their trade with Russia by other exports or imports, and several firms have also completely exited export or import markets. We do no find evidence that the war has affected the turnover of the companies that used to trade with Russia, and neither can we observe an effect on the total wages and salaries paid by them. Consequently, the war has had only a minor effect on these companies despite the decrease in their total exports and imports. To many of these companies, trade with Russia has probably been of minor significance. The negative effects of the war predominantly concern small enterprises and those companies that were highly dependent on trade with Russia prior to the war. In addition to a reduction in their international trade, these companies saw their turnover decrease compared to the control group. Based on our findings, there is no need to subsidize the firms that used to trade with Russia, since the effect of the war on their business operations has been small, on average. The war has mostly affected companies that have been highly dependent on trade with Russia. These companies took large business risks, which have now been realized. Political decisions, such as sanctions, may also have affected companies.nonPeerReviewe

Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa

Suomalaisyritysten vienti Armeniaan, Georgiaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan on kasvanut merkittävästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Näillä mailla on läheiset taloussuhteet Venäjän kanssa ja on siksi epäilty, että niitä käytetään kauppapakotteiden kiertämiseen. Yritykset, jotka veivät tuotteitaan Venäjälle ennen sotaa, ovat lisänneet vientiä mainittuihin neljään maahan voimakkaasti ja vastaavat lähes kaikesta suomalaisyritysten viennistä näihin maihin. Yli sata yritystä on aloittanut viennin näihin Venäjän lähimaihin vasta sodan alkamisen jälkeen. Uusista vientiyrityksistä suurin osa on sellaisia, joilla on aiemmin ollut vientiä Venäjälle. Aiemmin Venäjälle vieneet yritykset ovat vieneet tarkasteltuihin neljään maahan etenkin koneita, laitteita ja kulkuneuvoja. Osa tuotteista on Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä. Edellä mainittujen Venäjän lähimaihin suuntautuvan viennin kasvu herättää huolia siitä, että suomalaisyritysten näihin maihin vietäväksi kirjattuja pakotteiden alaisia tuotteita päätyy tosiasiassa Venäjälle.nonPeerReviewe

Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjän-kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin – Seurantaraportti

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, minkä takia sitä vastaan on asetettu merkittäviä talouspakotteita. Yritykset ovat myös vapaaehtoisesti vähentäneet taloudellisia yhteyksiään Venäjään. Tässä raportissa tutkitaan sodan taloudellisia vaikutuksia suomalaisiin ennen sotaa Venäjän-kauppaa käyneisiin yrityksiin verrattuna muihin ulkomaankauppaa käyneisiin yrityksiin. Raportti on jatkoseurantaa Datahuoneen syyskuussa 2022 julkaisemalle selvitykselle. Raportin päätulokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Sodan alettua Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten kokonaisvienti ja -tuonti vähenivät selvästi suhteessa vertailuryhmän yrityksiin. Lisäksi moni Venäjän-kauppaa käynyt yritys lopetti vienti- tai tuontitoiminnan kokonaan. Venäjälle vieneiden yritysten kokonaisvienti on kuitenkin toipunut syksyllä 2022 melko lähelle vertailuryhmän tasoa. Tämä viittaa siihen, että Venäjälle vieneet yritykset ovat kyenneet korvaamaan Venäjän-vientiä muilla vientimarkkinoilla. 2. Sota ei ole vaikuttanut merkittävästi Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liikevaihtoon, palkansaajien määrään tai palkkasummaan, joten sodan vaikutukset näiden yritysten liiketoimintaan ovat pienet viennin ja tuonnin supistumisesta huolimatta. 3. Tutkimuksen perusteella erityiset tuet Venäjän-kauppaa käyneille yrityksille eivät ole tarpeellisia. Sota on haitannut eniten merkittävästi Venäjästä riippuvaisia yrityksiä, joiden kohdalla kyse on osittain liiketoimintariskin realisoitumisesta.Efter Rysslands attack mot Ukraina i februari 2022 har Ryssland blivit föremål för betydande ekonomiska sanktioner. Företag har också frivilligt minskat sina ekonomiska förbindelser med Ryssland. I denna rapport analyseras krigets ekonomiska konsekvenser för finländska företag som före kriget bedrev handel med Ryssland, jämfört med andra företag med utrikeshandel. Denna rapport är en fortsättning på Datarummets undersökning som gavs ut i september 2022. Rapportens huvudsakliga resultat kan sammanfattas enligt följande: 1. Den totala exporten och importen i företag som handlade med Ryssland minskade klart i förhållande till jämförelsegruppen i början av kriget. Många företag som handlade med Ryssland upphörde helt med export eller import. Den totala exporten i företag som tidigare exporterade till Ryssland har emellertid återhämtat sig under hösten 2022 och ligger nu nära jämförelsegruppens nivå. Det visar att dessa företag har kunnat ersätta sin Rysslandshandel med annan export. 2. Kriget har inte inverkat väsentligt på omsättningen, antalet löntagare eller lönesumman på de företag som handlat med Ryssland, vilket indikerar att krigets inverkan på deras affärsverksamhet varit liten trots minskningen av exporten och importen. 3. Enligt utredningen behövs inga särskilda stöd till företag som bedrivit handel med Ryssland. De mest omfattande negativa konsekvenserna av kriget har orsakat företag som varit starkt beroende av Ryssland och i vilka det delvis handlar om realisering av affärsrisker.Severe sanctions have been imposed against Russia after it invaded Ukraine in February 2022. Firms have also voluntarily cut their economic ties with Russia because of the war. In this report, we estimate the economic effects of the war on Finnish companies that traded with Russia before the war compared to other firms engaged in international trade. This report is a follow-up for Data room’s report published in September 2022. The main findings of this report can be summarized as follows: 1. After the war began, the total exports and imports of the companies that used to trade with Russia decreased considerably compared to the control group. Several firms that used to trade with Russia completely exited export or import markets. However, the total exports of the companies that used to export to Russia have recovered close to the export levels of the control group during fall 2022. This suggests that these companies have been able to replace exports to Russia by other export markets. 2. The turnover, number of employees, or total wages of the companies that used to trade with Russia have not been considerably affected by the war. Consequently, the war has had only a minor effect on the businesses of these companies despite the decrease in their total exports and imports. 3. Based on our findings, there is no need to subsidize the firms that used to trade with Russia. The war has mostly affected companies that have been highly dependent on trade with Russia. These companies took large business risks, which have now been realized.nonPeerReviewe

Energian hinnannousun vaikutus suomalaisiin yrityksiin toimialoittain

Energian hinta on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana, minkä on uskottu vaikuttavan yritysten toimintaan ja kannattavuuteen. Tässä Datahuoneen raportissa tutkitaan energian hinnannousun vaikutusta suomalaisiin yrityksiin toimialatasolla käyttäen Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja ja vapaasti saatavilla olevia yritysaineistoja. Raportin päätulokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Usealla toimialalla suorien energiakulujen suhteellinen merkitys liiketoiminnalle on pieni. 2. Energiakulujen merkitys yrityksille vaihtelee paljon toimialojen välillä ja sisällä. Data voi auttaa paikantamaan energiakulujen nousulle herkim-mät toimialat ja yritykset. 3. Yritysten tilanne on pääosin hyvä; liikevaihto ja palkkasumma ovat kasvussa, ja monella toimialalla tuottajahinnat ovat nousseet kompensoiden kustannusten kasvua.Under det senaste året har energipriserna stigit betydligt vilket antagligen har påverkat företagens verksamhet och lönsamhet. Genom att utnyttja Statistikcentralens fritt tillgängliga registermaterial och företagsmaterial undersöks i den här rapporten från Datarummet effekten av de stigande energipriserna på finländska företag på branschnivå. Rapportens huvudsakliga resultat kan sammanfattas enligt följande: 1. Inom många branscher är den relativa betydelsen av direkta energikostnader för affärsverksamheten liten. 2. Betydelsen av energikostnaderna för företagen varierar mycket mellan och inom branscherna. Data kan hjälpa att peka ut de branscher och företag som är känsligast för stigande energikostnader. 3. Läget för företagen är i regel gott: omsättningen och lönesumman håller på att öka, och producentpriserna inom många branscher har ökat vilket kompenserar kostnadsökningen.Energy prices have increased considerably during the past year, which may affect the operations and profitability of the corporate sector. In this report, we use register data and publicly available data provided by the Statistics Finland to study how rising energy costs affect Finnish companies. The main findings of the report can be summarized as follows: 1. In several industries, direct energy costs are of relatively small significance for business activities. 2. The significance of energy costs for companies varies between and within industries. Data can help identify firms and industries that are most exposed to rising energy costs. 3. Companies are generally doing well at the moment, as sales and total salaries are growing across the corporate sector. Producer prices have risen in many industries, which compensates companies for increased energy costs.nonPeerReviewe

Sähkön hinnannousun ja sähkötukien arvioidut vaikutukset kotitalouksiin

Sähkön hinnan merkittävä nousu eli niin kutsuttu sähkökriisi vaikuttaa suomalaisiin hyvin eri tavoin. Tässä Datahuoneen raportissa yhdistetään Fingridin Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän sähkönkäyttötietoa Tilastokeskuksen mikroaineistoihin ja tutkitaan, miten sähkökriisi vaikuttaa erilaisiin kotitalouksiin. Raportin päätulokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Asuntokuntien sähkönkäyttö on voimakkaasti yhteydessä tuloihin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokuntien keskimääräinen sähkönkulutus oli joulukuussa 2022 yli seitsemän kertaa suurempaa kuin alimman tulokymmenyksen asuntokuntien keskimääräinen kulutus. 2. Korkea sähkön hinta vaikuttaa erityisesti pienituloisiin, jotka käyttävät suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan sähkömenoihin, mutta myös joillain suuri- ja keskituloisilla asuntokunnilla sähkökulut suhteessa tuloihin voivat nousta suuriksi. 3. Valtion tukitoimet kohdistuvat hyvä- ja keskituloisille asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Ne eivät kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret. 4. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan kotitalouksien vaikeutta selvitä välttämättömistä energiamenoistaan. Valtion sähkötuet ja yhteiskunnan tukiverkot vähentävät 53 prosentilla niiden henkilöiden lukumäärää, joiden sähkömenot ylittävät kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista ja 64 prosentilla niiden henkilöiden määrää, joiden tuloista sähkömenot vievät yli neljänneksen.The significant increase in electricity prices, or the electricity crisis, affects Finnish households in various ways. In this Data Room's report, electricity consumption data from Fingrid's Datahub, a centralized data exchange system for the electricity retail market, is combined with microdata from Statistics Finland. It is examined, how the electricity crisis affects households with different background characteristics. The main findings of the report can be summarized as follows: 1. Electricity consumption is strongly correlated with income. In December 2022, the average electricity consumption of a household-dwelling unit belonging to the highest income decile was more than seven times higher than the average consumption of lowest-income decile households. 2. The high electricity price affects especially low-income household-dwelling units, who spend a larger part of their disposable income on electricity expenses. However, the electricity costs as a share of income can also be high for certain high- and medium-income household-dwelling units. 3. The government's support schemes target the high- and middle-income household-dwelling units that have large electricity bill in euros. They do not particularly target low-income household-dwelling units, whose electricity expenses in relation to disposable income are high. 4. Energy poverty refers to households' difficulty to cope with their necessary energy expenses. The electricity subsidies and other benefits reduce the number of people whose electricity expenses exceed ten percent of their disposable income by 53 percent, and the number of people whose electricity expenses take up more than a quarter of their income by 64 percent.nonPeerReviewe

Päivittäistavarakauppamarkkinoiden keskittyneisyyden vaikutus ruoan kuluttajahintaan

Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus aiempaan teoreettiseen ja etenkin empiiriseen tutkimukseen tarkoituksenaan selvittää, miten ja millä voimakkuudella päivittäistavarakaupan keskittyneisyys eli merkittävän markkinaosuuden päätyminen harvojen yritysten haltuun vaikuttaa ruoan kuluttajahintaan. Useat oligopolistisen kilpailun mallit, kuten tässä tutkielmassa tarkastelemani Cournot-malli ja differentioitujen tuotteiden Bertrand-malli, olettavat puutteellisen kilpailun kasvattavan myyjien hinnoitteluvoimaa eli kykyä hinnoitella yli täydellisen kilpailun rajakustannushinnan. Tutkielmani tärkein teoreettinen malli (Cowling & Waterson, 1976) osoittaa markkinoiden keskittyneisyyden kasvun lisäävän yritysten hinnoitteluvoimaa. Empiirisistä tutkimuksista Lamm (1981), Cotterill (1986), Aalto-Setälä (2002) ja Hovhannisyan & Bozic (2016) tukevat väitettä. Vastakkaista näkemystä esittävät teoreettisesti muun muassa Demsetz (1974), jonka mukaan markkinoiden keskittyneisyyden ja yritysten hinnoitteluvoiman yhteys on seurausta kustannuseduista, ja empiirisesti Kaufman & Handy (1989). Tutkielman tulosten perusteella päivittäistavarakaupan keskittyneisyys nostaa ruoan kuluttajahintaa, mutta vaikutuksen suuruusluokan määrittäminen on vaikeaa. Vaikutus lienee kuitenkin pieni, sillä tutkielman empiirisen aineiston ja päivittäistavarakaupan kustannusrakenteen perusteella valmistusketjun kustannukset ja muut markkinarakenteen tekijät vastaavat suurelta osin ruoan hinnasta päivittäistavarakaupan hinnoitteluvoiman jäädessä pieneksi, joten päivittäistavarakaupan keskittyneisyyden negatiiviset hyvinvointivaikutukset kuluttajalle lienevät vähäiset.Tutkielman tiivistelmätiedoissa näkyvä hyväksymisvuosi on 2019.The year of approval showing in the abstract of the thesis is 2019