Pappissäädyn haudat Pohjois-Pohjanmaan kirkkojen lattioiden alla – Tapaustutkimuksia 1300–1700-luvuilta

Aina 1800-luvun alkupuolelle saakka Suomessa oli tapana haudata yhteisöjen korkeimmassa asemassa olevat henkilöt kirkkojen lattioiden alle. Eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois-Suomessa, näitä kirkkohautauksia on säilynyt erinomaisessa kunnossa, mikä on mahdollistanut niiden tarkan analysoinnin. Tässä artikkelissa perehdymme pappien ja heidän perheidensä hautauksiin 1300–1700-luvuilta. Pohdimme papillisiin kirkkohautauksiin liittyviä perinteitä erityisesti pappien aseman näkökulmasta sekä miten pappien asema näkyi heidän perheenjäsentensä hautauksissa. Varhaisimmat pappeihin yhdistettävät hautaukset on löydetty Keminmaan Valmarinniemestä. Nämä nuoret aikuiset on haudattu Kristusaiheiset sormukset käsissään. Kuuluisin suomalainen kirkkohautaus kuuluu Kemin kirkkoherralle Nikolaus Rungiukselle (noin 1560–1629), jonka muumioituneet jäännökset ovat nähtävillä Keminmaan keskiaikaisessa kirkossa. Hänen hauta-asuaan, elintapojaan ja ruokavaliotaan koskevat tutkimustulokset osoittavat, että hän eli yltäkylläistä elämää, jota ei suinkaan haluttu peitellä hautajaisten aikana. Myös pappien lapset saivat isänsä aseman mukaisen hautauksen. Tämän voimme todeta Haukiputaan kirkon alle haudattujen kappalainen Frosteruksen lasten hautojen perusteella. Haudattujen yhteiskunnallisen statuksen lisäksi kirkkohautojen tarkastelu avaa mahdollisuuden ymmärtää myös niitä uskonnollisia lähtökohtia, joiden perusteella vainajat ja arkut valmistettiin hautaamista ja ylösnousemusta varten

Mullankaivajat-hanke Menneisyyden metsästäjät Muoniossa

Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Mullankaivajat-hanke Menneisyyden metsästäjät Muoniossa järjestettiin Tornionlaakson museon alueellisen museotoiminnan vastuualueen pohjoisimmassa kunnassa Muoniossa 15.–29.8. ja 6.–9.9.2022. Hanke toteutettiin yhteistyössä Muonion yhtenäiskoulun, Muonion seurakunnan ja Oulun yliopiston kanssa. Yhteisöarkeologisella kurssilla Muonion yhtenäiskoulun 5. ja 6.-luokkien oppilaat pääsivät opettajineen tutustumaan kotiseutunsa historiaan, kotiympäristön havainnointiin ja arkeologiseen tutkimukseen laaja-alaisesti aina Muonion kivikaudesta Lapin sodan tapahtumiin saakka. Tässä artikkelissa käymme läpi hankkeen etenemistä ja sen tuloksia

The materiality of odors:experiencing church burials and the urban environment in early modern Northern Sweden

Abstract Archaeological material from early modern Sweden reveals that material and social meaning was intertwined in townscape odors; that is, odors and their association with unhygienic conditions affected the physical structure of the town, its material culture, and different traditions in the use of “townspace.” During the latter half of the 18th century, the town of Oulu suffered from unpleasant smells related to ponds and wet areas, and the odor of decomposing flesh from under-floor church burials greeted church visitors, despite the tradition of placing fragrant plants inside coffins. In the 18th century the town underwent deliberate changes: the ponds were drained and filled, burials under the church floor were prohibited, and one of the first graveyards located outside the town and separate from the church was constructed. These actions to change the town’s “smellscape” reflect emergent notions of regularity and cleanliness related to the Age of Enlightenment

Introduction:studying under-floor church burials in Finland — challenges in stewarding the past for the future

Abstract Two ongoing projects at the University of Oulu, Finland, are studying burials situated below the floorboards of Finnish churches. The projects examine mortality and materiality in Finland using an exceptionally well-preserved assemblage of mummified human remains. Multidisciplinary research methods, including CT scanning, μCT scanning, sampling for DNA and isotope analysis, and insect and plant samples, are providing multifaceted information concerning past societies. The samples provide rich insight into the material dimensions of mortality in northern Europe in the 18th and 19th centuries. Since the studied material is located under the floors of church buildings that are still in use by congregations, obtaining permits for research and sampling has required managing relationships with separate parishes. This article outlines the projects and examines the ethical and legal dimensions of research on human remains conducted in partnership with individual parishes

A glimpse of the Finnish civil war 1918 – a weapons cache at Kourla Manor, Vihti

In 1918 civil war teared Finland in two groups: the socialistic Red Guards and the conservative White Guards. Finnish civil war started in January 27th and lasted until May 15th. The war of 3,5 months resulted in almost 40 000 casualties. One of the first victims of this civil war was an estate owner Eljas af Hällström who was executed by the Red Guards in his Manor house Kourla in Januray 31st.   In February 2020 the restoration work in Kourla uncovered a small weapons cache directly associated with the 1918 civil war. Three military rifles from late 19th to early 20th century were wrapped in white packing paper and four ”red” newspapers from late February and early March 1918. This package was carefully hidden inside the Kourla manor house near the workers dormitory.   In this article we focus on these three rifles and newspapers surrounding them. Published diary notes and memoirs of a family member from 1917 and 1918 give also insight to the environment and the customs of the residents of Kourla manor. We aim to provide a glance at the Finnish civil war within very restricted geographical and temporal context. New finds directly associated with Finnish civil war are sparse and we thus believe that this study can provide a small but important addition into our understanding about this woeful episode

Memorialization and heritagization:investigating the site of the last execution by hanging in Finland

Abstract This article focuses on the processes of memorialization and heritagization through a case study from Oulu, Finland, where a cast-iron rail encircling a pine tree constitutes a memorial marking the site of the country’s last official execution by hanging in 1916. The memorial and its immediate surroundings are examined here through historical documents and maps, tree-ring data, interviews, and the results of small-scale archaeological excavations. The evidence indicates various modes of interaction—crosses carved on the memorial tree, a magical cache, finds pertaining mainly to the consumption of intoxicating substances—exposing a lesser-known and more intimate side of the site biography than is evident from written records. Finally, both individual and national practices of remembering and forgetting related to the memorial highlight the way memorialization transformed the death of an ordinary man into a nationalistic symbol to be used and exploited in various quarters during the past century

Pappissäädyn haudat Pohjois-Pohjanmaan kirkkojen lattioiden alla:tapaustutkimuksia 1300–1700-luvuilta

Abstrakti Aina 1800-luvun alkupuolelle saakka Suomessa oli tapana haudata yhteisöjen korkeimmassa asemassa olevat henkilöt kirkkojen lattioiden alle. Eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois-Suomessa, näitä kirkkohautauksia on säilynyt erinomaisessa kunnossa, mikä on mahdollistanut niiden tarkan analysoinnin. Tässä artikkelissa perehdymme pappien ja heidän perheidensä hautauksiin 1300–1700-luvuilta. Pohdimme papillisiin kirkkohautauksiin liittyviä perinteitä erityisesti pappien aseman näkökulmasta sekä miten pappien asema näkyi heidän perheenjäsentensä hautauksissa. Varhaisimmat pappeihin yhdistettävät hautaukset on löydetty Keminmaan Valmarinniemestä. Nämä nuoret aikuiset on haudattu Kristus-aiheiset sormukset käsissään. Kuuluisin suomalainen kirkkohautaus kuuluu Kemin kirkkoherralle Nikolaus Rungiukselle (noin 1560–1629), jonka muumioituneet jäännökset ovat nähtävillä Keminmaan keskiaikaisessa kirkossa. Hänen hauta-asuaan, elintapojaan ja ruokavaliotaan koskevat tutkimustulokset osoittavat, että hän eli yltäkylläistä elämää, jota ei suinkaan haluttu peitellä hautajaisten aikana. Myös pappien lapset saivat isänsä aseman mukaisen hautauksen. Tämän voimme todeta Haukiputaan kirkon alle haudattujen kappalainen Frosteruksen lasten hautojen perusteella. Haudattujen yhteiskunnallisen statuksen lisäksi kirkkohautojen tarkastelu avaa mahdollisuuden ymmärtää myös niitä uskonnollisia lähtökohtia, joiden perusteella vainajat ja arkut valmistettiin hautaamista ja ylösnousemusta varten

Preparing children’s burials in postmedieval Finland:emotions awakened by sensory experiences

Abstract Examination of northern Finnish postmedieval funerary attire and coffins reveals culturally constructed sensory experiences and emotions of the individuals who took care of preparing dead children for burial. Based on historical sources, the attire and coffins for small children were generally made by adolescent godparents, whereas dressing and handling of the dead bodies were left to mature women. Because of their beliefs, parents rarely took care of these duties. Archaeological funerary remains provide an avenue through which to explore the sensory experiences of social groups with strongly held religious beliefs and conceptions regarding the dead and the deceased. Common features in the burials allow the interpretation of emotional patterns and collective memories of contemporary people from three starting points: sleep and eternal life, the innocence of children, and coping mechanisms dealing with child deaths