Filantrooppinen sivistysyliopisto

Filantrooppinen yliopisto on osallistuva, mahdollistava ja avautuva. Siitä syntyy uusia näkökulmia ja uutta vuorovaikutusta

Paluu tulevaisuuteen – yliopisto vuonna 2030

Yliopistoja ei ole perustettu siksi, että tiede kehittyisi, vaan siksi, että tieteen kehitys auttaa yhteiskuntaa ja maailmaa kehittymään. Ne edistävät myös maan sisäistä yhteenkuuluvuutta ja ehkäisevät yhteiskunnan eriarvoistumista. Käsitys yliopiston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on 2020-luvulla kenties tärkeämpää kuin koskaan aiemmin länsimaisen yliopiston lähes 1000-vuotisessa historiassa. Siinä keskeistä on arvioida kahta asiaa. Sitä, miten yliopisto auttaa yhteiskuntaa menestymään kokonaisvaltaisesti kestävällä tavalla ja sitä, miten luovan tieteellisen ajattelun edellytykset turvataan

Sosiaalinen yliopisto

Pohjoismaalaiseen yliopistokäsitykseen kuuluu näkemys, jonka mukaan koulutus luo yhteenkuuluvuutta sekä lisää oikeudenmukaisuutta ihmisten ja alueiden välillä. Sivistyminen on jämäkkää, sosiaalisesti tärkeää ja aikaa vaativaa työtä, joka ylittää kunkin sukupolven omat intressit

Yliopistoa ohjaavat voimat

Yliopistot ovat tietoon perustuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa yhä keskeisimpiä toimijoita. Ne tuottavat perustutkimukseen pohjautuvaa ymmärrystä, osallistuvat globaalien ja paikallisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, tuottavat soveltavaa tutkimusta ja innovaatioita sekä kouluttavat asiantuntijoita läpi alojen. Mutta mitkä tekijät ohjaavat yliopiston toimintaa? Seuraavassa katsauksessa pohdin lyhyesti sitä, mitkä voimat ohjaavat yliopistoa ja mikä tekee yliopistosta yliopiston