Mekaanisesti kierrätettyjen muovipakkausten käyttökohteita: Case Kiemura-projekti

Työssä käytiin läpi mekaanisen kierrätyksen pääperiaate ja työvaiheet sekä erilaisia pakkausmuovijätteitä. Esitellään sovelluksia ja tuotteita, joissa käytetään uusiomuovia ja pohditaan mahdollisia sovelluksia, joissa sitä voisi käyttää. Työn tarkoituksena oli pohtia uusiomuovin käyttökohteita kasvavan muovijätemäärän takia sekä tiukentuneiden muovipakkausten kierrätystavoitteiden takia. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen, missä on käytetty laadullisia menetelmiä. Työ tehtiin osana Kiemura-projektia, joka on Lahden ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Muovipoli Oy:n kanssa toteutettu yhteistyö. Projektilla pyritään esimerkiksi parantamaan materiaalikierrätystä. Mahdollisia käyttökohteita uusiomuoveille löytyi. Käyttökohteita löytyi sovelluksista, joissa uusiomuovia ei vielä ole käytössä sekä sovelluksista, joissa käytetään jo uusiomuovia. Sovellukset, joissa uusiomuovi on jo käytössä, on vielä hyvin paikallisessa käytössä ja niitä voisi kokeilla myös Suomessa. Uusiomuovin tuotantoa ja sen kehittämistä kannattaa siis jatkaa, koska käyttökohteita löytyy ja keksitään lisää

GAS-menetelmän soveltaminen vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa

Tutkimushankkeen tavoitteena oli tarkastella ja kehittää Goal Attainment Scaling (GAS) -menetelmän käyttöä vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa. Tutkimushankkeen aikana kerättiin kokemuksia ja mielipiteitä puheterapeuteilta sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 296 puheterapeuttia, jotka kuntouttavat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita. Kyselyssä havaittiin, että puheterapeutit käyttivät GAS-prosessiin paljon aikaa ja kokivat GAS-menetelmän käytön vaikeaksi. Suuri osa vastaajista koki tekevänsä GAS-tavoitteita ensisijaisesti Kelaa varten. Laadullisessa teema-analyysissa nousi esiin GAS-menetelmän käyttöä tukevina tekijöinä asiakkaaseen, hänen perheeseensä ja läheisiin sekä kuntoutussuunnitelmaan liittyviä tekijöitä. Toisaalta GAS-menetelmän käyttöä haittaavina seikkoina nousi esiin mitattavuuden ja asteikollisuuden haasteet, ajanpuute ja aikataulujen yhteensovittamisen haasteet sekä kuntoutuksen tarkkojen tulosten ennakoinnin vaikeus. Hankkeen päätapahtumia olivat puheterapeuteille suunnatut ”GAS-menetelmä logopedisessä viitekehyksessä” -koulutustilaisuudet, joissa oli yhteensä 258 osallistujaa. Koulutusten tavoitteena oli lisätä puheterapeuttien osaamista GAS-menetelmän soveltamisessa ja siten parantaa menetelmän luotettavuutta. Koulutuksista tehtiin koulutustallenne Kelan Youtube-kanavalle. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin erilaisia nimettömiä GAS-tavoitteita asteikkoineen ja niistä muodostettiin Puheterapeuttien GAS-ideapankki. Jatkossa on tärkeä huolehtia GAS-menetelmän soveltamisen yhdenmukaisuudesta, tuoda Kelan asiakkaille tietoa GAS-prosessista sekä löytää aikaa GAS-menetelmän mukaisten tavoitteiden laatimiselle.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Spoken Language Skills in Children With Bilateral Hearing Aids or Bilateral Cochlear Implants at the Age of Three Years

Objectives: Early hearing aid (HA) fitting and cochlear implants (CIs) aim to reduce the effects of hearing loss (HL) on spoken language development. The goals of this study were (1) to examine spoken language skills of children with bilateral HAs and children with bilateral CIs; (2) to compare their language skills to the age-norms of peers with normal hearing (NH); and (3) to investigate factors associated with spoken language outcomes. Design: Spoken language results of 56 Finnish children with HL were obtained from a nationwide prospective multicenter study. Children with HL comprised two groups: children with mild-to-severe HL who used bilateral HAs (BiHA group, n = 28) and children with profound HL who used bilateral CIs (BiCI group, n = 28). Children's spoken language comprehension, expressive and receptive vocabulary, and phonological skills were compared with normative values of children with NH at the age of three years. Odds ratio (OR) was calculated to compare proportions of children below age-norms in BiHA and BiCI groups. Factors associated with spoken language outcomes were modeled with analysis of covariance. Results: At the age of 3 years, 50%-96% of children with HL performed 1 SD or more below the mean of the normative sample of age-peers with NH in spoken language skills, depending on the language domain. Receptive vocabulary and phonological skills were the most vulnerable language domains. In receptive vocabulary, 82% of the children in the BiHA group and 50% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 4.4 times more likely to have poorer receptive vocabulary than the BiCI group. In phonological skills, 96% of children in the BiHA group and 60% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 18.0 times more likely to have poorer phonological skills than the BiCI group. The analysis of covariance models showed that unaided pure-tone average, PTA(0.5-4 kHz), had a significant effect on spoken language comprehension in the BiHA group. For the BiCI group, age at HL diagnosis and age at CI activation had a significant effect on expressive vocabulary. High maternal level of education had a significant effect on language comprehension and expressive vocabulary and female gender on phonological skills. Conclusions: At the age of 3 years, especially receptive vocabulary and phonological skills caused difficulties for children with HL showing also considerable individual variation. Children with bilateral HAs seemed to be more likely to have poorer receptive vocabulary and phonological skills than children with bilateral CIs. A variety of factors was associated with outcomes in both groups. Close monitoring of spoken language skills of children with HL is important for ensuring similar opportunities for all children with HL and timely intervention, when needed.Peer reviewe

Spoken Language Skills in Children With Bilateral Hearing Aids or Bilateral Cochlear Implants at the Age of Three Years

Objectives: Early hearing aid (HA) fitting and cochlear implants (CIs) aim to reduce the effects of hearing loss (HL) on spoken language development. The goals of this study were (1) to examine spoken language skills of children with bilateral HAs and children with bilateral CIs; (2) to compare their language skills to the age-norms of peers with normal hearing (NH); and (3) to investigate factors associated with spoken language outcomes. Design:Spoken language results of 56 Finnish children with HL were obtained from a nationwide prospective multicenter study. Children with HL comprised two groups: children with mild-to-severe HL who used bilateral HAs (BiHA group, n = 28) and children with profound HL who used bilateral CIs (BiCI group, n = 28). Children's spoken language comprehension, expressive and receptive vocabulary, and phonological skills were compared with normative values of children with NH at the age of three years. Odds ratio (OR) was calculated to compare proportions of children below age-norms in BiHA and BiCI groups. Factors associated with spoken language outcomes were modeled with analysis of covariance. Results: At the age of 3 years, 50%-96% of children with HL performed 1 SD or more below the mean of the normative sample of age-peers with NH in spoken language skills, depending on the language domain. Receptive vocabulary and phonological skills were the most vulnerable language domains. In receptive vocabulary, 82% of the children in the BiHA group and 50% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 4.4 times more likely to have poorer receptive vocabulary than the BiCI group. In phonological skills, 96% of children in the BiHA group and 60% of the children in the BiCI group scored 1 SD or more below the normative mean. The BiHA group was 18.0 times more likely to have poorer phonological skills than the BiCI group. The analysis of covariance models showed that unaided pure-tone average, PTA(0.5-4 kHz), had a significant effect on spoken language comprehension in the BiHA group. For the BiCI group, age at HL diagnosis and age at CI activation had a significant effect on expressive vocabulary. High maternal level of education had a significant effect on language comprehension and expressive vocabulary and female gender on phonological skills. Conclusions: At the age of 3 years, especially receptive vocabulary and phonological skills caused difficulties for children with HL showing also considerable individual variation. Children with bilateral HAs seemed to be more likely to have poorer receptive vocabulary and phonological skills than children with bilateral CIs. A variety of factors was associated with outcomes in both groups. Close monitoring of spoken language skills of children with HL is important for ensuring similar opportunities for all children with HL and timely intervention, when needed.</p

Johdon laskentatoimen raportoinnin kehittäminen palvelualan yrityksellä : Case: Med Group

Opinnäytetyössä selvitettiin yhden sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksen käyttämiä raportointimalleja sekä pyrittiin luomaan kokonaiskuva siitä, millaista sisäinen laskenta palvelualan muillakin yrityksillä on. Työtä tehdessä selvitettiin yleisimpiä raportointikäytäntöjä Med Groupilla sekä pohdittiin lyhyen yrityshistorian aikana tapahtuneita muutoksia sisäisen laskennan raportoinnin osalta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Hyödynnetty aineisto oli niin suomenkielistä kuin englanninkielistäkin kirjallisuutta alan teoksista. Tarkentavaa tietoa hankittiin haastattelujen avulla, sillä sisäisen laskennan osalta kirjallisuus ei tarjoa yksiselitteistä tietoa siitä, miten sisäinen laskenta kannattaa yrityksestä riippuen järjestää. Sisäisen laskennan raportoinnilla yritys pyrkii ohjaamaan liiketoimintaansa haluamaansa suuntaan. Sisäinen laskenta on yritykselle täysin vapaaehtoista, mutta sen hyödyntäminen on viime vuosina kilpailun lisääntyessä saanut merkitystä yhä enemmän. Raporttien tuottamaa informaatiota käytetään niin päivittäisessä kuin myös pidemmän aikavälin johtamisessa. Raportointityökalujen valinnassa on keskityttävä siihen, mitä tietoa missäkin hetkessä halutaan raportoida eteenpäin ja hyödyntää liiketoiminnan johtamisessa. Opinnäytetyö osoitti sen, että yrityksen laskentatoimi tehokkaasti toimiessaan auttaa palvelemaan niin asiakkaita kuin liiketoimintojen johtajien päätöksentekoa. Ulkoisen laskentatoimen tarjoamaa tietoa hyödynnetään sisäisen laskentatoimen raportteja laadittaessa. Raportointijärjestelmän valinta sisäistä laskentaa aloitettaessa on avainasemassa liiketoiminnan tehokkaan kehittämisen varmistamiseksi. Raportointijärjestelmän on pystyttävä muuttumaan liiketoimintaympäristön muuttuessa ja liiketoiminnan kasvaessa.This thesis studies the ways how a service business uses its management accounting tools and reporting systems. The theoretical part of the thesis gives a general overview of how accounting is used in the service industry. The empirical part focuses on the service business and reporting systems especially within Med Group Inc. The empirical part was conducted mostly through interviews which gave clarifying information on practical management accounting usage. Management accounting reporting is designed to serve leaders as a tool of both day-to-day as well as long-term business management. Although management accounting is completely voluntary for all businesses, it has reached a certain level of respect in the industry as conducting business has become more and more competitive. In selecting reporting tools one must focus on what information a company wants to report and use in managing business operations at a given time. The study indicated that effective accounting offers valuable information both for serving the customers and helping leaders to make correct business decisions. Financial accounting provides information to create reports for management accounting usage. When choosing reporting structures it´s important to look in the future to ensure the most effective reporting system to develop the business. The reporting structure must evolve when the business environment changes and the business grows

Mobility habits of older people in the Helsinki region

Suomessa ja Helsingin seudulla ikääntyneiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa. Ikääntyneiden osuuden kasvu vaikuttaa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tämän takia on tärkeää tutkia ikääntyneiden väestöjoukkoa, jotta heidän erityistarpeensa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Ikääntyneet eivät ole homogeeninen joukko, vaan väestöryhmän sisällä eroja löytyy esimerkiksi sosioekonomisesta ja terveydellisestä profiilista ja liikkumistottumuksissa. Ikääntyneet tekevät vähemmän matkoja kuin koko väestö. Kuitenkin viime vuosikymmeninä matkojen määrä on lisääntynyt, mikä johtuu tulotason parantumisesta, terveydentilan kohentumisesta ja aktiivisemmista elämäntavoista. Liikkumistottumukset ovat yhteydessä esimerkiksi ikääntyneen terveydentilaan, sukupuoleen ja asuinalueen yhdyskuntarakenteeseen. Jos liikkumisen tarpeet eivät täyty, voidaan puhua liikenneköyhyydestä. Tässä diplomityössä selvitettiin Helsingin seudun 65 vuotta täyttäneiden liikkumista ja liikkumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin HSL:n vuonna 2018 tehdyn liikkumistutkimuksen aineistoa. Ikääntyneiden yleisimmät kulkutavat ovat henkilöauto ja kävely. Henkilöautomatkat ovat yleisiä varsinkin haja-asutusalueilla, miehillä ja nuoremmilla ikääntyneillä. Terveydentilan muutokset ja ajokortista luopuminen vähentävät yli 75 vuotta täyttäneiden henkilöautomatkoja. Kävely on ikääntyneille tärkeä kulkutapa. Kuitenkin naiset, kerrostalossa, yksin ja Helsingissä asuvat ikääntyneet tekevät vähän enemmän kävelymatkoja kuin muut. Joukkoliikenne ja pyörämatkoja ikääntyneet tekevät suhteellisen vähän. Joukkoliikennematkoja tehdään eniten Helsingissä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on korkea. Pyörämatkoja taas Hyvinkäällä, Keravalla ja Järvenpäässä, jossa palveluihin on lyhyet etäisyydet ja toimivat pyöräilyverkko. Tulevaisuuden liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon varsinkin ikääntyneiden lisääntynyt henkilöauton käyttö. Henkilöauto mahdollistaa itsenäisen liikkumisen, mutta se vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön ja ikääntyneiden terveyttä ylläpitävään aktiiviseen liikkumiseen. Ikääntyneiden kestävää ja aktiivista liikkumista tulisi tukea suunnittelun, palvelumuotoilun, opastuksen ja koulutusten avulla.In Finland and in the Helsinki region the number and proportion of people over the age of 65 are increasing. The increase in the number older people affects all sectors of society. For this reason, it is important to study the population of the elderly, so that their special needs can be considered, for example in transport system design. Older people are not a homogeneous group as differences can be seen between socioeconomic and health profiles and mobility habits. Older people make fewer trips than the general population. However, in recent decades, the amount of trips has increased due to improved income levels, improved health status, and a more active lifestyle. The mobility habits of older people are related to age and the urban structure of the residential area they inhabit. Mobility is linked to the health status of older people. If daily mobility needs are not met it might result in transport poverty. In this thesis, travel survey data collected by the Helsinki Regional Transport Authority during autumn 2018 was studied by analyzing how different factors affect the mobility habits of people aged 65 and over in the Helsinki region. The most common modes of transport for the elderly are cars and walking. Car trips are common, especially in sparsely populated areas, and among younger older people. Changes in health status and giving up their driving licenses reduce car trips made by people over the age of 75. Walking is a part of everyday habits of older people. Women, elderly people living in apartment buildings, women living alone and in Helsinki walk some more in comparison with other demographic categories. Public transport and cycling trips are not that common. Most public transport trips are made in Helsinki, where the level of public transport services is high. Bike trips are made mostly in Hyvinkää, Kerava and Järvenpää, where residents live close to services. Older people’s profuse usage of private cars should be considered while planning transport systems. On one hand, owning a car allows independent mobility for older people, but on the other hand it also has a negative impact on the environment and health. Sustainable and active mobility of older people should be supported with spatial planning, new services and education

Eräs Eliotin kvarteton luenta

nonPeerReviewe