Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa

 Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiass

Satunnaismetsä-koneoppimismenetelmä, teoria ja soveltaminen

Taloudellisten, institutionaalisten ja teknologisten ympäristöjen kiihtyvä muutostahti on luonut tarpeen tehdä oikeita valintoja menestymisen ja kehityksen takeeksi. Parhaimman valinnan tekee henkilö, jolla on eniten tietoa ja varmuutta tiedon paikkansapitävyydestä. Vaihtoehtoisesti päätöksenteon epävarmuustekijöitä voidaan hallita eliminointimenetelmillä, joiden hyödyntäminen voi myös johtaa parempiin päätöksiin. Epävarmuuden minimoimisen edellytyksenä on niin ikään pohjatietojen parantaminen. Tästä tarpeesta ovat nousseet tiedonlouhintamenetelmät. Tiedonlouhintamenetelmiä on kehittynyt valtava määrä vastaamaan kysynnän luomia tarpeita. Päätöksentekopuu on eräs tällainen analysointimenetelmä ja päätöksentekopuun pohjalta on luotu koneoppimismenetelmä satunnaismetsä. Satunnaismetsä on tutkimusten mukaan tällä hetkellä paras saatavilla oleva luokittelumenetelmä ja valikoitunut tämän tutkielman aiheeksi. Luvussa 2 luomme pohjaa satunnaismetsä-menetelmän ymmärtämiseksi. Lähdemme liikkeelle koneoppimisesta ja datalouhintamenetelmistä, joilla alustamme päätöksentekopuutyökalun. Käy ilmi, että on olemassa luokittelu-, regressio- ja luokitteluregressiopuita, ja että tässä tutkielmassa keskitymme luokittelupuihin. Tämän jälkeen esittelemme päätöksentekopuun metodologiaa. Luvussa 3 esittelemme tutkielman kannalta päätöksentekopuiden tärkeimmät validointimenetelmät, sillä datalouhinnassa analysointimenetelmien validoiminen on yhtä tärkeää kuin itse analysoiminen. Esittelemme mallien validointiin liittyviä käsitteitä, kuten tarkkuus, yleistysvirhe ja ylisovittuminen. Käymme läpi yleisimpiä tapoja validoida malleja, sekä näytämme esimerkkien kautta työkalut, joita käytämme tutkielmassa. Näitä ovat tarkkuus, väärinluokittelumatriisi, ROC-, kumulatiivinen saanti- ja nostokäyrä. Luvussa 4 esittelemme satunnaismetsä-koneoppimismenetelmän. Käymme ensiksi läpi joukko-oppimisen metodologiaa, jonka jälkeen käsittelemme satunnaismetsän algoritmin. Osoitamme teoreettisesti, miksi satunnaismetsä on parempi luokittelija kuin esimerkiksi päätöksentekopuu näyttämällä, että satunnaismetsän puumäärän kasvaessa satunnaismetsän yleistysvirhe suppenee kohti nollaa. Analysoimme teoreettisesti satunnaismetsän hyötyjä ja haittoja. Satunnaismetsän hyötyjä ovat sen tarkkuus, nopeus, ymmärrettävyys, toimivuus valtavilla datamäärillä, sekä kykeneväisyys analysoida tietojoukon merkittävimpiä muuttujia. Haittoja ovat, että satunnaismetsä ei suoriudu yhtä hyvin regressio-ongelmissa kuin esimerkiksi logistinen regressiomalli, sekä huono sovellettavuus pieniin tietojoukkoihin. Luvussa 5 sovellamme opittuja taitoja suppeaan tietojoukkoon. Tarkoituksenamme on arvioida RStudion ja SAS Enterprise Minerin satunnaismetsä-pakettien toimivuutta tunnetulla syötejoukolla. Analysoimme satunnaismetsäin suoriutumista luokittelutehtävässä ja vertailemme tuloksia päätöksentekopuuhun ja regressiomalliin. Hyödynnämme luvussa 3 opittuja validointimenetelmiä. Käy ilmi, että RStudion ja SAS Enterprise Minerin satunnaismetsä-paketit toimivat hyvin, ja että satunnaismetsä suoriutuu pienenkin tietojoukon luokittelussa malleista parhaiten. Luvussa 6 sovellamme satunnaismetsää yrityksen tarjoamaan haasteeseen, jossa tarkoitus on selittää ja ennustaa uusien asiakkaiden tietyn asiakassegmentin asiakasvaihtuvuutta. Käytämme yhtiön tarjoamia tietokantoja ja SAS Enterprise Miner-työkalua. Suoritamme vertailun satunnaismetsä- ja päätöksentekopuu-mallien välillä käyttämällä luvussa 3 esiteltyjä validointimenetelmiä ja analysoimme tulokset. Käy ilmi, että ROC-käyrien ja tarkkuuden perusteella satunnaismetsä suoriutuu sekä luokittelussa että ennustamisessa paremmin kuin päätöksentekopuu. Luvussa 7 pohdimme, millaisissa puitteissa satunnaismetsä soveltuu yrityksen liiketoimintaprosessiin. Käymme läpi vaatimuksia, joita satunnaismetsän soveltaminen asettaa, sekä mitä lisäarvoa satunnaismetsä menetelmänä tuo yritykselle. Tulos on, että satunnaismetsä soveltuu hyvin yrityksille, jotka hyödyntävät SAS-työkaluja ja tuo lisäarvoa analysointitehtäviin olemalla ymmärrettävä malli, mutta kuitenkin monipuolinen, nopea ja tarkka

Ideas in Concreto : Gilles Deleuze's Theory of Ideas as a Development and Critique of Immanuel Kant's Concept of Transcendental Ideas

The thesis discusses the concept of the idea and the problem of the ground of experience in Gilles Deleuze s (1925-1995) Difference and Repetition and Immanuel Kant s (1724-1804) Critique of Pure Reason. Deleuze develops Kant s notion of problematic ideas further and formulates a critique of the Kantian conditions of the possibility of experience. The method of the work is a critical and comparative study of the source literature. The research interest is systematic: the historico-exegetical remarks serve to motivate Deleuze s theory and the interpretations implied by it. They are not to be understood as partaking in an interpretive discussion concerning the philosophical canon as such. The principal object of interest in the thesis is Deleuze s theory of ideas. Deleuze adopts Kant s definition of ideas as problems or problematic principles and he constructs his theory in close connection with the conceptual apparatus of the Critique of Pure Reason. The thesis begins with a short survey of Plato s concept of ideas, to which both Deleuze and Kant refer. Through a critical study, the thesis seeks to support Deleuze s claim of the ideas as concrete problems and as the genetic principles of the objects of experience. Deleuze criticises the Kantian conditions of the possibility of experience for their externality with regard to real experience: Kant s conceptual and sensible conditions of experience are the internal conditions only of possible experience. On the other hand, transcending all possible experience, the ideas are for Kant fundamentally problematic concepts, which preclude all concrete interpretations. However, they too lend themselves to a legitimate employment as regulative principles of knowledge and experience. According to Deleuze, the Kantian conceptual structures determine experience only externally and do not constitute the ground for real experience. He maintains that this ground is to be conceived as a problematic, genetic structure. He elaborates this problematic nature of the idea with the mathematical concept of the differential, which paves the way to the formulation of ideas as problematic, yet internally determined in differential relations and immanent in relation to objects of experience. Thus for Deleuze, ideas are concrete, completely determined problems, which experience manifests only in its partial solutions.Tutkielman aiheena on idean käsite ja kokemuksen perustan ongelma Gilles Deleuzen (1925 1995) teoksessa Différence et répétition sekä Immanuel Kantin (1724-1804) Puhtaan järjen kritiikissä (Kritik der reinen Vernunft). Deleuze kehittää Kantin ajatusta problemaattisista ideoista eteenpäin ja muotoilee kantilaisten kokemuksen mahdollisuusehtojen kritiikkiä. Tutkielma on metodiltaan lähdekirjallisuuden kriittinen ja vertaileva tutkimus. Tutkielma on luonteeltaan systemaattinen: historiallis-eksegeettisten huomiot perustelevat Deleuzen ratkaisuja ja näiden pohjalla olevia tulkintoja. Ne eivät ota kantaa filosofian klassikoiden tulkintakeskusteluun. Päähuomio keskittyy Deleuzen ideateoriaan. Deleuze lainaa ajatuksensa ideoista ongelmina tai problemaattisina periaatteina Kantilta ja hänen ideateoriansa ratkaisut asettuvat useimmiten suoraan Puhtaan järjen kritiikin käsitekoneistoa vasten. Tutkielma alkaa katsauksella Platonin idean käsitteeseen, joka on niin Deleuzen kuin Kantin ideakäsityksen taustalla. Tutkielmassa pyritään kriittisen tarkastelun myötä tukemaan Deleuzen väitettä ideoista konkreettisina ongelmina ja kokemuksen kohteiden syntyperiaatteina. Deleuze kritisoi kantilaisia kokemuksen mahdollisuusehtoja yleisestä ulkoisuudesta suhteessa todelliseen kokemukseen: kantilaiset kokemuksen käsitteelliset ja aistimelliset ehdot ovat ainoastaan mahdollisen kokemuksen sisäisiä ehtoja. Mahdollisen kokemuksen ylittävät ideat taas ovat Kantille perustavasti problemaattisia käsitteitä, joille ei ole mitään konkreettista tulkintaa. Niillä on kuitenkin oikeutettu käyttö tietoa ja kokemusta systematisoivina periaatteina. Deleuzen mukaan nämä rakenteet kuitenkin määrittävät kokemusta vain ulkokohtaisesti eivätkä muodosta todellisen kokemuksen perustaa. Hänen mukaansa tämä perusta tulee nähdä problemaattisena syntyrakenteena. Deleuze jäsentää ideoiden problemaattista olemusta differentiaalin matemaattisen käsitteen avulla, joka hänen mukaansa mahdollistaa ideoiden muotoilemisen samanaikaisesti problemaattisina, sisäisesti määrittyneinä differentiaalisuhteina ja sisäisessä, suhteessa kokemuksen kohteisiin. Ideat ovatkin Deleuzelle konkreettisia, täysin määrittyneitä ongelmia, joita kokemus ilmentää vain ongelmien osittaisratkaisuina

Epistemological Beliefs and Scientific Reasoning in Finnish Academic Upper Secondary Education

The guiding idea in this paper was to study how scientific reasoning correlates with epistemological beliefs and academic achievement. Based on the study at hand, we argue that the nature of epistemological beliefs is still more the product of the level of scientific reasoning than the other way round. As a practical implication we propose that teacher training programmes should consider epistemological beliefs not only as an important aspect that all learners and teachers should be aware of, but it should be recognised as a central factor that affects our formal and informal learning and teaching in all content areas of knowledge.Peer reviewe

Hur man kan använda färgassociationer som inspirationskälla vid tillverkningen av ett fysiskt objekt

This bachelor thesis presents a method on how colour associations can be used as a source of inspiration when designing a physical object. The goal is to find an unexpected and surprising direction that differs from one’s personal routine way of creating. This was done by defining creativity and inspiration, understanding colour associations, utilizing workshops, visualisation (using mood boards), analysing data, and designing a lamp based on findings in a playful manner. Working in an inspired mindset makes the creative process enjoyable and reduces the risk of leaving work unfinished. I have a tendency to do this, therefore this is a personally meaningful subject to examine. The method resulted in bringing meaning and joy to the design process, however no radical changes in my way of working occurred.Denna kandidatavhandling presenterar en metod där associationer till färger användes som inspirationskälla vid tillverkningen av ett fysiskt objekt. Målet var att samla färgassociationer från olika åldersgrupper för inspiration och på basen av de samlade associationerna hitta överraskande lösningar och nya riktningar för att undvika att alltid arbeta enligt gamla rutiner. De olika åldersgrupperna spelade en viktig roll i och med att t.ex. barn associerar olika än vuxna, och bidrar därmed med variation. Processen bestod av att definiera kreativitet och inspiration samt av att förstå färgassociationer och dess betydelse i både vardagen och tillämpningen inom design. Andra verktyg som användes var verkstäder i form av gruppintervju, visualisering (mood boards), analysering av data samt formgivning av ett fysiskt objekt, en lampa. Processen var lekfull. Det är viktigt att arbeta med inspiration och motivation för att undvika att lämna arbeten halvfärdiga. Personligen har jag en tendens att fylla upp rum med projekt jag börjat med men inte hittat motivationen att föra till slut, och därför intresserar detta ämne mig. Det är även viktigt att skapa med mening, vilket i denna avhandling kom från inspirationen och processen. Metoden var framgångsrik i och med att processen hämtade inspiration och mening till skapande. Det fysiska objektet gjordes på basen av associationer till en gäll gul färg. En viktig association som inspirerade var ”definitionen på en ful gul” som ledde till ett empatisk förhållande till produktionen av objektet, lampan. Därmed gjorde känslorna som väcktes under processen arbetet meningsfullt. Metoden fungerade dock inte med att överraska drastiskt eller med att ändra på mina personliga rutiner. Detta var på grund av att det inte ingick begränsningar på t.ex. materialanvändning i processen, vilket ledde till att jag arbetade med ett bekant material (gips) och använde mig av bekanta metoder. För att lyckas med målet, att arbeta mer överraskande, skulle metoden måsta utvecklas vidare för att begränsa designern från att använda bekanta material samt praktiska metoder i hantverk processen

Intensiivinen tekniikka : välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa

nonPeerReviewe

Bergson ja naurun yhteisöllinen jännite

Artikkelissa selvitetään Henri Bergsonin nauruteoriaa teoksessa Nauru ja arvioidaan sen merkitystä osana Bergsonin filosofiaa yleisemmin. Lisäksi artikkelissa täydennetään Bergsonin nauruteoriaa Gilles Deleuzen, Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajatusten pohjalta. Bergson analysoi teoksessa komiikan synnyttämää naurua ja näkee tämän elämän reaktiona sitä kangistavia taipumuksia vastaan. Elämän luovan mukautumisen ja sen kangistumisen välisestä jännitteestä käytetään artikkelissa nimitystä ”koominen jännite”. Nauru on Bergsonin mukaan olennaisesti inhimillinen ja yhteisöllinen ilmiö, joka huomauttaa jäsenilleen yhteisön elämän kannalta haitallisista poikkeamista. Komiikka on tämän korjaustoiminnon kehittyneempi muoto, ja artikkelissa esitelläänkin myös Bergsonin esteettistä teoriaa. Taiteen tehtävänä on Bergsonin mukaan avata välittömiä näkymiä todellisuuden piirteisiin, jotka jäävät arkisissa havainnoissamme huomaamatta. Komiikalla on myös tällainen paljastava luonne, mutta se on yhteisöllisen korjausliikkeen palveluksessa. Bergsonin nauruteorian omaperäisenä ansiona on sen dynaaminen lähestymistapa komiikkaan, joka tuo esiin naurun yhteisöllisen luonteen. Lähestymistapa on monipuolisempi ja kattavampi kuin useimmat filosofiset ja psykologiset teoriat naurusta ja komiikasta, jotka keskittyvät muodollisiin määritelmiin ja subjektiiviseen kokemukseen. Artikkelissa ehdotetaan kuitenkin kolmea korjausta Bergsonin teoriaan. Teoriaa pitää täydentää komiikan ajoituksen, laajemman naurukäsityksen ja koomisen jännitteen perustavamman merkityksen osalta. Nämä täydennykset pohjautuvat erityisesti Gilles Deleuzen ajatukseen huumorista intensiteettien taiteena. Lisäksi koomisen jännitteen tarkempaa luonnetta kartoitetaan Spinozan ja Nietzschen ajatusten kautta. Spinozan ajattelusta löytyy jäsennys naurun myönteiselle roolille. Nietzsche taas hahmottelee naurulle laajempaa merkitystä, jossa yhdistyvät Bergsonin esteettiset teemat sekä naurun suhde elinvoiman edistämiseen ja rajoittamiseen.peerReviewe