Effects of general anaesthesia in dorsal recumbency with and without vatinoxan on bronchoalveolar lavage cytology of healthy horses

Pneumonia is one of the potential complications of general anaesthesia in horses. Anaesthesia is known to increase neutrophils in bronchoalveolar lavage fluid (BALF) of horses after lateral recumbency, but studies after dorsal recumbency are lacking. Our primary aim was to determine when lung inflammation reaches its maximum and how rapidly BALF cytology returns to baseline after anaesthesia in dorsal recumbency. A secondary aim was to investigate the possible effect of vatinoxan, a novel drug, on the BALF cytology results. Six healthy experimental horses were enrolled in this observational crossover study. The horses were subject to repeated BALF and blood sampling for 7 days after general anaesthesia with two treatment protocols, and without anaesthesia (control). During the two treatments, the horses received either medetomidine-vatinoxan or medetomidine-placebo as premedication, and anaesthesia was induced with ketamine-midazolam and maintained with isoflurane for 1 h in dorsal recumbency. The differences in BALF and blood variables between the two anaesthesia protocols and control were analysed with repeated measures analysis of variance models. In this study, anaesthesia in dorsal recumbency resulted in no clinically relevant changes in airway cytology that could be differentiated from the effect of repeated BALF sampling. No differences in BALF matrix metalloproteinase gelatinolytic activity could be detected between the two treatments or the control series. Marked increase in serum amyloid A was detected in some animals. Vatinoxan as premedication did not consistently affect lung cytology or blood inflammatory markers after anaesthesia. (C) 2019 The Author(s). Published by Elsevier Ltd.Peer reviewe

Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Vesienhoito on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (2004), vesienhoidon järjestämisestä (2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (2006). Lisäksi on soveltuvin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Näillä säädöksillä vesipuitedirektiivin mukainen toiminta on liitetty osaksi suomalaista vesien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvää toimintaa, jonka olennaisena perustana on edelleen ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Vesienhoitotyöhön kuuluva biologista näkökulmaa painottava vesien tilan arviointi, tilan seuranta, tilatavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet kootaan vesienhoitosuunnitelmaksi, joka tehdään jokaiselle ns. vesienhoitoalueelle. Toimenpiteistä laaditaan erillinen toimenpideohjelma, jonka yhteenveto on osa vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoidossa ja toimenpideohjelmien laadinnassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: • Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene • Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä • Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä • Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään niin hyvä kuin näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa (ns. ”hyvä saavutettavissa oleva tila”) • Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan • Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetää

Korkeakoulujen ruotsin opettajat yhteistyössä: ROKK-hanke

ROKK-hanke (Ruotsin opetuksen kehittäminen korkeakouluissa) on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kielikeskusten ruotsin opettajien yhdessä toteuttama kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut ruotsin kielen opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen korkeakouluopetuksessa. Tähän tavoitteeseen on pyritty keskittymällä kolmeen pääteemaan, jotka ovat olleet joustavat oppimispolut, integrointimallit ja arviointikäytänteet. Näihin kaikkiin teemoihin on luotu suosituksia ja malleja, joita kaikki korkeakoulujen ruotsin opettajat ja soveltaen myös muiden kielten opettajat voivat hyödyntää omassa opetuksessaan.</p