Seeing but not observing with Sherlock Holmes the Consulting Detective

It's quite exciting, said Sherlock Holmes, with a yawn. (A. Conan Doyle, A Study in Scarlet)</p

Bittivainajien pikselikalmistot – hautaamisen ja suremisen rooli digitaalisissa peleissä

Digitaalisissa peleissä kuolemaa käytetään niin narratiivisena kuin pelimekaanisenakin elementtinä; mekaniikan kannalta vihollisten tai oman hahmon kuolema kertoo tyypillisesti suorituksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Kuoleman seuraamukset, kuten hautaaminen ja sureminen, ovat puolestaan esillä paljon vaihtelevammin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan bittivainajien matkaa kuoleman hetkestä viimeiseen leposijaansa pikselikalmistossa. Materiaalina käytettyjä pelejä lähestyttiin lähiluvun kautta, muodostaen kolme pääteemaa: Kuoleminen, Hautaaminen ja hautapaikat, sekä Sureminen pelimaailman sisällä. Löydösten perusteella voidaan ymmärtää kuoleman roolia pelisuunnittelussa: niin tarinankerronnassa, pelimekaniikassa kuin visuaalisessa esityksessäkin. Artikkeli avaa pelitutkimusta kuolemantutkimuksen suuntaan tuoden peleissä usein trivialisoituun aiheeseen uutta näkökulmaa.</p

”Another visitor!” – kun puhuvat koneet tulivat kotiin

Artikkeli käsittelee kotitietokoneiden tuottamaa puhetta 8- ja 16-bittisten laitteiden kultakaudella, 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla. Tänä ajanjaksona edulliset kotimikrot levisivät nopeasti Suomen koteihin, ja yhä useampi kansalainen päätyi tekemisiin tietokoneen kanssa.Tutkimusaineisto on kerätty kyselytutkimuksella, ja käsittely keskittyy vastaajien ensimmäisiin muistoihin puhuvista koneista sekä näiden kohtaamisten herättämistä tuntemuksista. Muistoissa kuuluvat 1980-luvun kotimikrot, näiden pelit ja kotimikroilun ympärille syntynyt harrastuskulttuuri. Luonnollisena lisänä muisteluissa esiintyvät ajanjakson elokuvat ja tv-sarjat, jotka loivat osaltaan odotuksia koneiden kyvyistä.Vastauksista nousee esiin merkkejä vahvistuneesta konesuhteesta, mutta vallitsevana piirteenä ovat puhuvan koneen luomat positiiviset kokemukset ja tulevaisuususkon vahvistuminen. Nuorten harrastajien tekemät kokeilut olivat usein odottamattomia ja kekseliäitä, mikä kertoo yhtäältä ennakkoluulottomasta suhtautumisesta tekniikkaan ja toisaalta siitä, että mitään vakiintuneita käyttökohteita puhuville kotitietokoneille ei ollut vielä edes olemassa.</p

Geek Cuisine: Extending the Narrative of a Junk Food Gamer

In this article, we argue that the pervading hegemonic narrative on gamers’ eating culture emphasizing hedonistic and fast foods is a one-sided storyline that highlights a potentially harmful gamer stereotype. To that end, we reveal the variety of gamers’ food consumption and broaden the narrative depicting the relationship between gamers and eating. Our literature review shows the dominance of the Junk Food Gamer narrative in extant research. However, by using a social constructionist narrative approach to analyze ethnographic observations and interviews, we show the emergence of an alternative, yet interrelated narrative: the Home Food Gamer. In addition, we utilize the idea of the Rubik's Cube to illustrate the actualization of multifaceted and contextually-bound gamer narratives that enable expanding the prevailing understanding of geek cuisine by shedding light on the variety of gamers’ food consumption. In this way, we participate in the ongoing discussion to unravel stereotypical assumptions about gamer culture.© The Author(s) 2023. This article is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 License (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) which permits any use, reproduction and distribution of the work without further permission provided the original work is attributed as specified on the SAGE and Open Access page (https://us.sagepub.com/en-us/nam/open-access-at-sage).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Pilot Study and Gamification Analysis of a Theory-based Exergame

A theory-based exergame was developed for tweens to promote their self-efficacy towards physical activity and increase their physical activity levels. We used protocols from both health science and gamification research in piloting the exergame. First, we assessed the usability and feasibility of the exergame and conducted a preliminary exploration of its effectiveness. After technical improvements were made based on our findings, we reiterated the pilot study and analysed the gamification elements of the exergame by using Octalysis analysis. The overall findings suggest that a theory-based exergame can positively influence the self-efficacy of tweens towards physical activity. The exergame showcased theoretical strength, achieved using diverse gamification elements but its overall game design and usability can be further improved. The study concludes that health-related components of the purpose of intervention must be incorporated in parallel with the engaging design of the game, taking into utmost consideration the theories, evidence as well as the needs and perceptions of its target users. This study provides valuable insights on future development and evaluation of gamified health interventions.</p

Snacking Gamers

The digital games have become a major industry during last decades, and game-playing appears as an important leisure-time hobby for millions of consumers worldwide. In addition to playing at home, the serious gamers participate in LAN parties to join as a community of gamers for a weekend long event. While the popular culture connects gaming with the junk food and in many gaming events this seems to be true, we argue that this is just a half-truth. In this work-in-progress paper, we examine how the serious gamers eat during and outside the gaming events in relation to their mundane snacking practices. We introduce our research approach and the goals for a study that conducted in two LAN (Local Area Network) parties in Finland by observing and interviewing the participants (n=45). We aim to enrich existing discussions on the digital game-playing, eating practices, (un)healthy snacking and serious consumer communities.</p

Foodscapeista gamescapeiksi : välipalat pelaamiskäytännöissä

Tutkimuksessa tarkastellaan pelaajien jokapäiväistä elämää etsimällä hetkiä, gamescapeja, joissa pelaamisen käytännöt yhdistyvät välipalojen kulutuskäytäntöihin. Näin pyritään vastaamaan näkemyksiin, joiden mukaan pelaamista tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti osana erilaisten ihmisten arkea moninaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, osana kulttuurista kehystä. Työssä muodostetaan netnografisen metodologian avulla, arjen käytäntöihin ja tilallisuuteen perustuva gamescape-typologia: Tosissaan – Helposti energiaa, Yhdessä hauskaa – Herkuttelua tai kieltäytymistä, Liikkeellä – Eväät matkassa tai matkalta sekä Arjen välitilassa – Pelejä ja välipaloja. Työ rakentaa monipuolista kuvaa pelaajien arjesta ja siten rikkoo yksiulotteisia oletuksia pelaajien ruokakulttuurista. Tutkimus myös luo jatkotutkimusehdotuksia kulttuurisen pelitutkimuksen ja pelisuunnittelun kentälle.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Lessons Learned from Two Usability Studies of Digital Skiing Game with Elderly People in Finland and Japan

Physical decline is associated with old age. Engagement in regular physical exercises can help elderly people improve their physical functionalities, as well as cognitive abilities. Among modern technologies, digital games have the potential to promote elderly people’s engagement in physical exercises through fun and enjoyable gameplay. Although commercial digital games show promise, most of them are not designed for elderly people. The literature also suggests that more studies need to be undertaken to understand the usability and usefulness of digital games for elderly people. Hence, in this study, we designed and developed a digital game-based Skiing activity for elderly people. Then, we evaluated it with the Finnish and Japanese elderly participants in Finland and Japan to investigate their feedback towards the usability and usefulness of the game. The findings from both studies show that digital games are useful for promoting elderly people’s engagement in physical activities. While digital games are promising to be used as an alternative solution for promoting the Japanese elderly participant’s physical activities, the Finnish elderly participants recommend to use it when they don’t have access to non-digital physical exercises. The lessons learned from this study can help researchers and practitioners gain insights into game design and development for elderly people and their physical activities.</p

Foodscapeista gamescapeiksi: Välipalat pelaamiskäytännöissä

Tutkimuksessa tarkastellaan pelaajien jokapäiväistä elämää etsimällä hetkiä, gamescapeja, joissa pelaamisen käytännöt yhdistyvät välipalojen kulutuskäytäntöihin. Näin pyritään vastaamaan näkemyksiin, joiden mukaan pelaamista tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti osana erilaisten ihmisten arkea moninaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, osana kulttuurista kehystä. Työssä muodostetaan netnografisen metodologian avulla, arjen käytäntöihin ja tilallisuuteen perustuva gamescape-typologia: Tosissaan - Helposti energiaa, Yhdessä hauskaa - Herkuttelua tai kieltäytymistä, Liikkeellä - Eväät matkassa tai matkalta sekä Arjen välitilassa - Pelejä ja välipaloja. Työ rakentaa monipuolista kuvaa pelaajien arjesta ja siten rikkoo yksiulotteisia oletuksia pelaajien ruokakulttuurista. Tutkimus myös luo jatkotutkimusehdotuksia kulttuurisen pelitutkimuksen ja pelisuunnittelun kentälle. </p

”Another visitor!” – kun puhuvat koneet tulivat kotiin

Artikkeli käsittelee kotitietokoneiden tuottamaa puhetta 8- ja 16-bittisten laitteiden kultakaudella, 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla. Tänä ajanjaksona edulliset kotimikrot levisivät nopeasti Suomen koteihin, ja yhä useampi kansalainen päätyi tekemisiin tietokoneen kanssa.Tutkimusaineisto on kerätty kyselytutkimuksella, ja käsittely keskittyy vastaajien ensimmäisiin muistoihin puhuvista koneista sekä näiden kohtaamisten herättämistä tuntemuksista. Muistoissa kuuluvat 1980-luvun kotimikrot, näiden pelit ja kotimikroilun ympärille syntynyt harrastuskulttuuri. Luonnollisena lisänä muisteluissa esiintyvät ajanjakson elokuvat ja tv-sarjat, jotka loivat osaltaan odotuksia koneiden kyvyistä.Vastauksista nousee esiin merkkejä vahvistuneesta konesuhteesta, mutta vallitsevana piirteenä ovat puhuvan koneen luomat positiiviset kokemukset ja tulevaisuususkon vahvistuminen. Nuorten harrastajien tekemät kokeilut olivat usein odottamattomia ja kekseliäitä, mikä kertoo yhtäältä ennakkoluulottomasta suhtautumisesta tekniikkaan ja toisaalta siitä, että mitään vakiintuneita käyttökohteita puhuville kotitietokoneille ei ollut vielä edes olemassa.“Another visitor!” – When talking machines entered homesIn this article we focus on speech produced by 8- and 16-bit home computers during their "golden era", the 1980s and the beginning of the 1990s. Over this period budget-friendly home computers spread to Finnish homes, and an increasing number of citizens ended up in contact with computing.Our research material has been collected using an online survey, where we asked about first remembrances about talking machines and the feelings evoked by those encounters. The memories revolve around topics such as home computers of the time, their games and the emerging computer hobby culture. Naturally, movies and TV series of the time period, which created expectations about the capabilities of computers, are also present in the memories.The responses show some signs of a strengthened relationship with the machine, but the most predominant themes are the positive experiences created by a talking machine and the increased faith for the future. Experiments by young hobbyists were often unexpected and ingenious, which on the one hand tells about their open-minded attitude towards technology, and on the other hand about the lack of established uses for talking machines