In memoriam professor Heinart Sillastu

Eesti Arst 2022; 101(2):131–13

Epizootioita ja kirurgiaa : Hevosten eläinlääkintä 1870-luvulla Suomessa

Tutkielma käsittelee eläinlääkintää Suomessa vuosina 1869–1879, eli yksinkertaistettuna 1870-luvulla. 1890-lukua vanhemmasta eläinlääkinnästä ei ole tehty tutkimusta, vaikka eläinlääkäreitä on tutkittu myös aiemmalta ajalta. Siten tutkielma täydentää osaltaan Suomen eläinlääketieteen historiaa tarkastelemalla kyseisenä aikana eläinlääkärien tekemiä diagnooseja, heidän harjoittamaansa lääkintää ja muita hoitotoimenpiteitä vaivojen hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa käytetään lähteenä lääkintöhallitukseen lähetettyjä eläinlääkärien vuosikertomuksia vuosilta 1869–1870, farmakopeoita eli apteekkien lääkelistoja, eläinlääkärien opetusmateriaali ja sanomalehtiä kyseisiltä vuosilta. Tutkielma hyödyntää aiempaa tutkimusta eläinlääkärien taustoista, mutta keskittyy sairauksiin, niiden diagnosoitiin ja hoitoon. Tutkimuksessa analysoidaan eläinlääkäreiden tekemiä diagnooseja ja niiden määriä, käsitellään sairauksien hoitoa, lääkintää ja kirurgisia toimenpiteitä sekä pohditaan hoitokeinojen tehokkuutta nykylääketieteen näkökulmasta sikäli, kun se on mahdollista. Eläinlääkärien tekemät diagnoosit ovat hankalasti käännettävissä ja vakioitavissa, mutta data-analyysin avulla tehdyt tilastot antavat osviittaa diagnooseista. Tutkimuksessa käsitellään sairauksien lääkintää epätäydellisesti, sillä eläinlääkärit eivät pääsääntöisesti kirjanneet käyttämiään lääkkeittä. Lääkeaineista farmakopeat tarjoavat kattavasti tietoa ja niitä vertailemalla tutkimuksessa perehdytään eläinlääkkeiden kehitykseen. Sekä kirurgiasta että anestesian käytöstä löytyy tietoa eläinlääkärien koulutusmateriaalista ja yhden eläinlääkärin esimerkkien kautta on todennettavissa, että kivunlievitystä on käytetty ainakin joissain tapauksissa myös eläimillä. Tarttuvien tautien ehkäisyyn eläinlääkärit käyttivät eristystä, desinfiointia ja sairastuneiden ruhojen huolellista hävittämistä. Tutkielman perusteella eläinlääkinnän voi todeta olleen Suomessa 1870-luvulla hajanaista ja riippuvaista yksittäisten eläinlääkärien toiminnasta. Vaikka yksilöllisyys on tilastoinnissa ongelmallista, se toisaalta antaa aineistoa eläinlääketieteen menetelmistä monipuolisesti. Tutkielma muodostaa yleiskuvan eläinlääkinnästä 1870-luvun Suomessa ja tarjoaa laajan mahdollisuuden jatkotutkimuksille aiheesta

Sairaanhoitajien kokeman myötätuntouupumuksen ilmenemismuodot erikoissairaanhoidossa

Myötätuntoinen hoitaminen on sairaanhoitajana toimimisen eettinen perusta. Altistuttuaan toistuvasti toisen ihmisen kärsimykselle, saattaa sairaanhoitajan työstä saatava myötätuntotyytyväisyyden tunne vähentyä ja siitä hiljalleen kehittyvä stressi ja työuupumus muuttua myötätuntouupumukseksi. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien kokemasta myötätuntouupumuksesta erikoissairaanhoidossa. Tutkimuskysymys oli: miten erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien myötätuntouupumus ilmenee? Tavoitteena on, että koottua tietoa hyödynnetään sairaanhoitajien ja heidän esihenkilöidensä parissa ilmiön tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää työnohjauksessa. Aineistoa koottiin Cinahl (EBSCO)-, Medline (EBSCO)- ja PsycInfo (Ovid) -tietokannoista hakulausekkeella: “compassion fatigue” AND “registered nurse” sekä ProQuest-tietokannasta hakulausekkeella “registered nurse” AND “compassion fatigue” AND specialised health*. Lisäksi aineistoa koottiin JBI- ja Finna-tietokannoista, mutta näistä ei valittu mukaan yhtään artikkelia, sillä niistä löytyneet hakutulokset eivät täyttäneet tieteellisen alkuperäistutkimuksen kriteereitä. Lisäksi tutkielmaan valikoitui mukaan kaksi tutkimusta manuaalihaulla. Tietokantarajauksissa määriteltiin, että tutkimuksen tuli olla vuosina 2011–2022 julkaistu, vertaisarvioitu alkuperäistutkimus. Tutkimuksen julkaisukielen oli oltava englanti tai suomi ja se oli oltava kokonaisuudessaan sähköisesti saatavilla. Tiedonhaun kokonaistulos tietokantarajausten jälkeen oli 140 artikkelia. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 19 alkuperäistutkimusta, joista valtaosa oli kvantitatiivisia, mutta mukana oli myös kolme kvalitatiivista tutkimusta ja yksi Mixed Methods -tutkimus. Kaikille analyysiin mukaan otetuille tutkimuksille tehtiin molempien tutkijoiden toimesta Joanna Briggs -Instituutin kehittämä menetelmällisen laadun kriittinen arviointi. Arviointikriteeristö valittiin tutkimuksen metodologian mukaan. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sairaanhoitajien myötätuntouupumus erikoissairaanhoidossa ilmeni kokonaisvaltaisina kehollisina oireina, psyykkisinä reaktioina myötätuntouupumukseen, vuorovaikutuksessa tapahtuneina muutoksina suhteessa läheisiin ja potilaisiin, ammatillisen identiteetin heikkenemisenä, traumaattisena stressinä sekä selviytymiskeinojen kehittymisenä. Yleisiä ilmenemismuotoja olivat loppuun palaminen, sijaistraumatisoituminen, väsymysoireet sekä matala myötätuntotyytyväisyys. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erikoissairaanhoidossa toimivien sairaanhoitajien myötätuntouupumus ilmenee eri tavoin ja useimmiten negatiivisella tavalla. Siksi olisi oleellista huomata sairaanhoitajassa kehittyvät uupumuksen oireet mahdollisimman aikaisin. Jos myötätuntouupumuksen ilmenemismuodoista olisi tarjolla lisää tietoa sairaanhoitajille, heidän lähiesihenkilöilleen ja työterveyshuollolle, olisi mahdollista ennaltaehkäistä siitä johtuvia sairauslomia ja alan vaihtoja. Jatkotutkimusaiheeksi tämän tutkielman perusteella voisi suositella lisää Suomessa tehtyä kvalitatiivista tutkimusta sairaanhoitajien myötätuntouupumuksesta. Sen ilmenemismuotojen lisäksi voisi olla hyödyllistä tutkia myötätuntouupumukselta suojaavia tekijöitä sekä erilaisten interventioiden vaikutuksia sairaanhoitajien myötätuntouupumukseen

Ari Þorgilsson: Islantilaisten kirja

Johdannolla ja selityksillä varustettu suomennos Ari 'Viisas' Thorgilsinpojan teoksesta Íslendingabók 'Islantilaisten kirja', joka on Islannin varhaisen historian tiivistelmä, kirjoitettu vuosien 1122-1133 välillä. Käännös on toteutunut Turun yliopiston opiskelijoiden toimesta Kendra Willsonin johdolla.</p

Jäysteenpoistokoneen työvaiheen kehittäminen

Tämä opinnäytetyö tehtiin Seinäjoella sijaitsevalle Ferrum Steel Oy:lle. Yrityksen toiminta koostuu pääosin erilaisten terästen esikäsittelypalveluista. Opinnäytetyössä keskityttiin uuden jäystettä poistavan koneen työvaiheisiin. Tavoitteena oli perehtyä koneen toimintaan ja kehittää siihen liittyviä eri työvaiheita. Lisäksi työssä vertailtiin eri kappaleiden jäysteen poistamiseen kulunutta aikaa. Jäyste on ei-toivottua epätasaisuutta ja ulkonevaa materiaalia, joka syntyy metallikappaletta työstettäessä. Sillä on suora vaikutus kappaleen suorituskykyyn, turvallisuuteen, kustannukseen ja ulkonäköön, ja sen takia se halutaan minimoida tai poistaa. Jäysteenpoisto voi olla jopa 15 %–20 % kappaleen valmistuskuluista. Jäysteenpoisto on fyysistä käsityötä, joten hyvällä ergonomialla on suuri merkitys. Se vaikuttaa läpimenoprosessin sujuvuuteen, tuottavuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin. Työntutkimuksen avulla voidaan kehittää järjestelmällisyyttä, osallistavuutta ja jatkuvuutta työpaikan omalle kehittämistyölle. Sen tavoitteena on työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen, jotta työmenetelmiä saataisiin taloudellisemmiksi, tehokkaammiksi ja turvallisemmiksi. Työ aloitettiin seuraamalla koneen toimintaa ja mittaamalla aikoja, joita työvaiheiden toteuttamiseen kului. Näiden tulosten avulla pystyttiin havainnollistamaan koneen tehokkuutta ja sitä, mitkä työvaiheet vaativat parannusta. Lopuksi haastateltiin työntekijöitä, joilta saatiin kappaleiden käsin tehtyyn jäysteenpoistoon kuluneita aikoja, ja pystyttiin vertaamaan näitä koneen aikoihin. Lopputuloksena saatiin selvitettyä koneen eri työvaiheiden vaiheajat tuotantokappaleille, ja niistä tehtiin ympyräkaaviot havainnollistamaan tuloksia. Myös kappaleiden vertailun avulla saatiin selville, millä kappaleilla saadaan suurin hyöty irti uudesta jäystettä poistavasta koneesta

Automaattikaupan mahdollisuudet ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa

Opinnäytetyö toteutettiin automaattikauppateknologiaa kehittävälle startup-yritykselle Blockstore Groupille. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä mahdollisuuksia yrityksen kehittämä automaattikauppateknologia tarjoaa kuluttajien auttamiseksi ruokahävikin vähentämisessä, sekä rakentaa ratkaisulle malli ja prototyyppi. Opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä sekä MOA-viitekehystä (Motivation, Opportunity, Ability), joka auttaa ymmärtämään ja parantamaan kuluttajien motivaatiota, mahdollisuuksia, sekä kykyä vähentää ruokahävikkiä. Työ aloitettiin kokoamalla tietoa ruokahävikistä sekä palvelumuotoiluprosessin teoriasta sähköisiä lähteitä apuna käyttäen. Kootun tietoperustan pohjalta ratkaisulle ideoitiin alustavia malleja, joista lähdettiin hakemaan näkemyksiä sekä palautetta kuluttajahaastatteluilla. Haastattelujen perusteella luotiin kaksi asiakasprofiilia, joiden pohjalta tehtiin tulevaisuuden palvelupolkujen kuvaukset. Näiden avulla kehitettiin mobiilisovellusprototyyppi, joka sisälsi MOA-viitekehyksen mukaisia, ruokahävikin vähentämistä tukevia ominaisuuksia. Prototyyppi testattiin ja arvioitiin, jonka perusteella ratkaisumalli viimeisteltiin ja sille tehtiin jatkokehittämissuunnitelma. Prototyyppi onnistui monilta osin ja sai positiivista palautetta kuluttajilta, mutta se ei vielä ratkaise kaikkia ruokahävikin ongelmia. Sovelluksen kehittäminen jatkuu iteratiivisesti, ja tulevat päivitykset pohjautuvat kuluttajapalautteeseen sekä teknologian kehitykseen. Opinnäytetyö osoitti, että automaattikauppateknologia tarjoaa lupaavia keinoja ruokahävikin vähentämiseen kotitalouksissa, ja tulevaisuudessa teknologian kehittyessä voidaan odottaa vieläkin tehokkaampia ratkaisuja.The thesis project was carried out for Blockstore Group, a start-up company developing automated grocery store technology. The work aimed to find out what opportunities the automatic grocery store technology developed by the company offers to help consumers reduce food waste, and to build a model and prototype for the solution. The thesis used service design methods and the MOA framework (Motivation, Opportunity, Ability), which helps to understand and improve consumers' motivation, opportunities, and ability to reduce food waste. The work began by compiling information on food waste and the service design process, using electronic sources. Based on the compiled theoretical foundation, preliminary models for the solution were ideated, from which consumer feedback and insights were sought through interviews. Based on the interviews, two customer profiles were created which were utilized to make future-state customer journey maps. Using these, a mobile application prototype was developed, which included features promoting the reduction of food waste according to the MOA framework. The prototype was tested and evaluated, based on which the solution model was finalized and a plan for further development was made. The prototype was successful in many aspects and received positive feedback from consumers, but it does not yet solve all the problems of food waste. The development of the application continues iteratively, and future updates will be based on consumer feedback and technological advancements. The thesis demonstrated that automated grocery store technology offers promising means for reducing household food waste, and with the advancement of technology in the future, even more effective solutions can be expected