Työntekijöiden näkemykset alaisten itsensä johtamisesta suuressa yrityksessä

The nature of leadership has evolved, as we have entered the knowledge-intensive, fast-moving and fiercely competitive 21st century. The hierarchical approach to leadership has been questioned, since managers can no longer have the best knowledge of their followers’ work. The followers, in turn, want more than merely a paycheck, and thus have a need to affect their work. These changes have resulted in a growing interest towards self-leadership in both research and practice. Despite the increasing number of studies, the viewpoints and perceptions of employees – both managers and followers – have been left aside in previous research. To address the research gap, this thesis studied employee perceptions of follower self-leadership in a large company. First, motivation and competences towards self-leadership were examined using a framework of self-leadership strategies built on previous research. Second, promoters and hindrances were identified to assess the applicability of self-leadership. Lastly, perceived outcomes of self-leadership were studied. The research was conducted with qualitative methodology, using the case study method. The case study examined five teams from the case company. The data collection involved theme interviews (n = 15) with each case team’s manager and two followers. The data analysis provided different sets of conceptualized statements, which were supported by illustrative direct quotes. This method allowed underlining most common findings and raising up subjective viewpoints, while keeping the informants anonymous. Self-leadership motivation and competences were assessed using an existing framework of self-leadership strategies. Promoters and hindrances were identified from the data and evaluated against previous research. A new categorization of self-leadership outcomes was developed to structure the findings. The results indicate a generally positive attitude towards self-leadership in the case company, especially, in small, co-located teams. Concerning self-leadership strategies, behavior-focused strategies were on top in both motivation and competences, whereas constructive thought pattern strategies were found less motivating and currently less practiced. In contrast to previous research, the findings propose that self-leadership is applicable also in routine work. The study revealed two promoters of self-leadership, manager and colleagues, which have received little attention in extant literature. Finally, self-leadership was associated with a variety of perceived positive effects, such as, increased performance, efficiency, motivation, and well-being. The negative outcomes, in turn, were mainly related to unaligned targets between individual and organizational levels. This thesis contributes to self-leadership research by introducing the viewpoint of employee perceptions, and by refining the theoretical framework from that perspective. Furthermore, the study provides a set of guidelines for practitioners willing to implement self-leadership in their organization.Johtamisen luonne on muuttunut siirtyessämme 2000-luvun tietointensiiviseen, nopeasti muuttuvaan ja kilpailtuun maailmaan. Hierarkioihin perustuvaa johtamista on kyseenalaistettu, sillä tietotyössä esimiehellä on harvoin paras ymmärrys alaistensa työstä. Alaisille ei puolestaan enää riitä vain palkka, vaan he haluavat myös vaikuttaa omaan työhönsä. Näiden muutosten myötä kiinnostus itsensä johtamista (engl. self-leadership) kohtaan on kasvanut niin tutkimuksessa kuin käytännössä. Huolimatta useista tutkimuksista, työntekijöiden – sekä alaisten että esimiesten – henkilökohtaiset näkemykset on jätetty aiemmin vähälle huomiolle. Vastatakseen kuvattuun tutkimukselliseen aukkoon tämä työ tutki työntekijöiden näkemyksiä alaisten itsensä johtamisesta suuressa yrityksessä. Ensisijaisena teoreettisena pohjana työssä käytettiin aiemman tutkimuksen perusteella koostettua itsensä johtamisen strategioiden viitekehystä. Työssä tutkittiin itsensä johtamisen (1) motivaatiota ja osaamista, (2) edesauttavia ja vaikeuttavia tekijöitä sekä (3) koettuja vaikutuksia. Työn empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineisto sisälsi kohdeyrityksen viisi erilaista tiimiä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla (n = 15), joissa haastateltiin kunkin tiimin esimiestä ja kahta alaista. Aineiston analyysi tuotti useita joukkoja toteamuksia sekä suoria lainauksia, joita käytettiin toteamusten tukena. Näin voitiin korostaa yleisimpiä toteamuksia ja nostaa esiin yksittäisiä näkökulmia niin, että haastateltavien anonymiteetti säilyi. Itsensä johtamista koskevaa motivaatiota ja osaamista arvioitiin hyödyntäen itsensä johtamisen strategioiden viitekehystä. Edesauttavia ja vaikeuttavia tekijöitä tunnistettiin aineistosta ja arvioitiin suhteessa aiempaan tutkimukseen. Itsensä johtamisen koetuista vaikutuksista puolestaan luotiin uusi luokittelu. Tulosten perusteella kohdeyrityksen työntekijät suhtautuvat itsensä johtamiseen myönteisesti – erityisesti pienissä, kasvokkain työskentelevissä tiimeissä. Itsensä johtamisen strategioista käyttäytymisen ja toiminnan kategoria koettiin motivoivana ja nykyisenä vahvuutena, kun taas ajattelun ja mielen hallinnan kategoria nähtiin vähemmän motivoivana kehityskohteena. Toisin kuin aiempi tutkimus väittää, tulosten mukaan itsensä johtaminen sopii myös rutiinityöhön. Tulosten perusteella itsensä johtamista edesauttavat erityisesti esimies ja kollegat, joiden vaikutusta ei ole juurikaan huomioitu aiemmassa kirjallisuudessa. Tutkimuksen mukaan itsensä johtamisella on paljon koettuja myönteisiä vaikutuksia liittyen mm. tehokkuuteen, työmotivaatioon ja hyvinvointiin. Koetut kielteiset vaikutukset taas liittyvät etenkin riskeihin yksilö- ja organisaatiotason tavoitteiden ollessa ristiriidassa keskenään. Tämä diplomityö kontribuoi itsensä johtamisen tutkimukseen nostamalla esiin työntekijöiden näkemykset ja kehittämällä aiempaa teoreettista viitekehystä tästä näkökulmasta. Lisäksi työ antaa käytännön ohjeita yrityksille, jotka haluavat ottaa itsensä johtamisen käyttöön organisaatiossaan

PAALUTUKSEN SUUNNITTELU EUROKOODIN MUKAAN

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten uusi eurokoodi vaikuttaa paalutuksen suunnitteluun. Työ tehtiin suunnittelutoimisto Wise Group Finland Oy:lle. Opinnäytetyö tehtiin kirjallisena tutkielmana, jossa kartoitettiin lähinnä uuden paalutusohjeen PO-2011 keskeisintä sisältöä. Työssä on esitelty kooste paalutuksen ja paaluperustusten rakentamisesta, sisältäen perustietoa pohjatutkimuksista, paalujen suunnittelusta ja paalutuksen laadunvalvonnasta sekä paalutuksen lopullisesta hyväksymisestä. Työn lopussa on pieni laskuesimerkki paalukuorman laskemiselle. Yhteenvetona todettiin uuden paalutusohjeistuksen olevan samansuuntainen vanhojen ohjeiden kanssa, mutta erojakin löytyi. Uusi paalutusopas perustuu osavarmuusmenetelmään ja korostaa valmistajan ja asentajan vaikutusta paalutuksen onnistumiseen. Lisäksi paalutusluokka on vaihtunut paalutustyöluokaksi. Opinnäytetyötä voidaan käyttää apuna perehdyttäessä uusien eurokoodin mukaisiin suunnittelukäytäntöihin esimerkiksi suunnittelutoimistoissa.The topic of this bachelor’s thesis work was to find out how the new Eurocode affects piling design. The work was commissioned by the engineer office Wise Group Finland Oy. The study was made as a literature survey which explored the most prominent features of the new piling guide PO-2011. The main focus was on piling design. In addition to design work, the paper also briefly discusses the properties and functions of the pile. At the end, there is a small example of a calculation for calculating pole load. In summary, the old and new piling guides were found to be very similar, but differences were also found. The new piling guide is based on a partial safety factor and it highlights the manufacturer and installer of the effect of piling success. In addition, piling class has been changed to piling work class

Análisis e implantación del Sistema Activity based Costing (ABC) en el hotel Alfonso XIII (Cartagena)

En la mayoría de países a nivel mundial, y especialmente en España, uno de los principales motores de la economía es el sector turístico. Prueba de ello es la gran aportación al PIB nacional (en torno al 11 %) y los millones de puestos de trabajo que genera cada año. la hostelería es la que tiene un mayor peso dentro del conjunto, generando el 66 % de empleo respecto al total de actividades turísticas. En cuanto a los servicios de alojamiento (objeto de nuestro estudio), no representan un gran porcentaje, siendo este del 15,57%. A nivel nacional, según los últimos datos publicados correspondientes al año 2013, las actividades turísticas han creado un total de 23.190.142 puestos de trabajo. 66% 15,57% 50,39% 10,86% 23,18% Hostelería Servicios de alojamiento Servicios de comida y bebidas Transporte de viajeros Otras actividades industria turística Además, el sector turístico es uno de los pocos sectores que siguen a flote en nuestro país, y todo gracias a la llegada de millones de turistas extranjeros cada año, atraídos principalmente por el modelo de sol y playa. Hace un par de años este número de turistas era mucho menor: la competencia existente con otros países del mediterráneo (principalmente Norte de África y suroeste de Europa) que ofrecían el mismo modelo pero a unos precios mucho más bajos. Sin embargo, esto ha cambiado, debido a la inestabilidad política de los países del norte de África se ha dado un ¨desvío¨ de turistas a nuestro país que se ha reflejado en los últimos datos publicados del año 2013, con una cifra histórica de 60,6 millones de turistas. Esta es una muy buena noticia, pero no por ello hay que relajarse, ya que actualmente los clientes son cada vez más y más exigentes y no se conforman con un servicio aceptable. Otro aspecto importante del sector turístico es la calidad del servicio. Hoy en día, los clientes son muy exigentes y demandan calidad y una amplia variedad de servicios (restauración, belleza, salud, deporte…). Por otro lado, los clientes esperan una atención continuada por parte de los empleados, y de no ser así podría afectar negativamente a la imagen de la empresa. Todo ello justifica la elaboración del estudiar el comportamiento del sector turístico en España, y concretamente del sector hotelero. Además, debido a la complejidad de las empresas hoteleras son necesarios sistemas de gestión que permitan a los directivos disponer de información detallada para la toma de decisiones. Por ello, en este TFG vamos a analizar los principales sistemas de tratamiento de la información interna existentes en la actualidad, para así luego poder elegir el más adecuado para nuestro caso de estudio: el Hotel Alfonso XIII. Un buen sistema de gestión debería de permitir a toda empresa hotelera: Disponer de información detallada sobre sus clientes que le permita conocer las opiniones de estos, y así poder ofrecerles lo que quieren. Además, gracias a esta información se pueden corregir aquellas partes con las que los clientes no han quedado satisfechos. Detectar las ineficiencias que se den en el proceso productivo.presente Trabajo Fin de Grado que pretende Poder fijar unos precios de venta razonables teniendo en cuenta el coste de los distintos servicios. Controlar la calidad de los servicios ofrecidos. Controlar los plazos de ejecución de las actividades necesarias para poder ofrecer los servicios. Eliminar aquellos servicios que no generen rentabilidad a la empresa. Eliminar aquellas actividades que no aporten valor añadido a la empresa. Controlar a los empleados para que realicen correctamente sus tareas. En cuanto a la estructura del trabajo, lo podemos dividir en tres partes: 1. Sector hotelero: para comprender mejor el resto del trabajo, primero hay que definir y clasificar los conceptos más importantes de este sector, su categorización, la evolución que ha experimentado en los últimos años y por último estudiar el sector en la región. 2. Hotel Alfonso XIII: aquí ya entraríamos en la parte práctica del trabajo donde primero vamos a ver una descripción de la empresa, su estructura departamental, analizando cada departamento, y el sistema de gestión utilizado en ella. Además, vamos a analizar los principales sistemas de determinación de costes existentes en la actualidad, así como las fases necesarias para implantar el modelo escogido. 3. Por último, acabaremos con las conclusiones a las que se han llegado y las referencias bibliográficas utilizadas.Facultad de Ciencias de la EmpresaUniversidad Politécnica de Cartagen

Artikulatsioonitüüpidest eesti rahvapärases viiulimängus 1912. - 1938. aastal helisalvestatud polkade alusel

Loomingulise magistritöö kirjaliku osa eesmärk on uurida artikulatsiooni eesti rahvapärases viiulimängus polkade ajalooliste helisalvestiste näitel. Diplomitöö põhilisteks uurimismeetoditeks on arhiivisalvestiste ja noodistuste analüüs, kirjeldamine ja omavaheline võrdlus. Peamine uurimismaterjal on ERA fonoteegis säilitatud 1912.– 1938. a helisalvestatud eesti viiuldajate polkad. Selles töös on käsitletud rahvapärase mängimismaneeri selliseid omadusi nagu groove, artikulatsioon ja agoogika. Traditsiooniliste viiuldajate mängus eristatakse ja kirjeldatakse erinevaid artikulatsioonitüüpe. Artikulatsiooni detailne uurimine ajalooliste salvestiste põhjal annab tänapäeva pärimusmuusikutele hinnalist informatsiooni, mida nad võiksid kasutada oma praktikas.http://www.ester.ee/record=b4087217~S1*es

Mustlasjazz, ehk, Django Reinhardti muusika : loovpraktilise lõputöö teoreetiline osa

http://tartu.ester.ee/record=b2556509~S1*es

Loomingulise magistrieksami kirjalik osa

http://www.ester.ee/record=b4603781*es