Effect of business subsidies on labour demand: overall evaluation with regional extensions

This paper investigates the effects of business subsidies on the employment of firms, and explores possible regional differences in the effects. Employment of firms is annually followed between 1995-1998. We find that employment subsidies increase firms' own employment payroll on average by 5.0 - 5.5 per cent. At the average values however, the marginal effect of subsidies is 10 percent, i.e. one Euro higher subsidy increases subsidies by 10 cents. This suggests that the proportion of subsidies of the average-waged employee is as high as 91 per cent. In contrast, we do not find positive or negative effect of Investment and operation subsidies or R&D subsidies on employment of firms. Finally, regional results show that the subsidy effects have been slightly stronger in central areas of Finland than in countryside, suggesting that employment subsidies have contributed to divergence of regional economies in Finland.

Exogenous shocks and citizens’ satisfaction with governmental policies: can empirical evidence from the 2008 financial crisis help us understand better the effects of the COVID-19 pandemic?

I examine to what extend the financial crisis of 2008 affected levels of individual satisfaction with governments in general and three policy areas in particular; the economy, health services and education. I use data from the European Social Survey (9 rounds, 2002-2018, 14 countries, approx.195000 observations). Running Interrupted Time Series regressions I find that, on aggregate, there was a decrease of satisfaction with the government and the economy immediately after the crisis, but an increase for health and educational services. Longer term, satisfaction gradually increased for all the four indicators examined. In separate regressions for each country, a consistent pattern of behavior emerges. Where the short-term effect on satisfaction was negative, the long-term effect was positive, and vice versa. The switch, from short-term negative to long-term positive effect, could be attributed to the successful efforts of governments to correct the immediate adverse effects of the crisis. On the contrary, some individuals seeing the problems other countries faced, applauded their own government’s short term performance in handling the crisis. With the passing of time however, they gradually became more critical. The COVID-19 pandemic has forced governments to implement policies reviving the economy and improving services in health and the education sectors, amongst others. Results of this study may be used when measuring and evaluating the effects of the current pandemic.</p

Declining Digital Divide in Europe

Digital technologies play an increasingly important role in the everyday life of Europeans. Communication between people, consumer actions but also contacts with officials, are increasingly carried through the internet. The new norm of everyday activities is closely tied to the internet. At the same time, however, simultaneously with the widening use of the internet, a new risk of social exclusion has emerged. For some Europeans the internet is not available due to technical, economic, social or personal reasons. Thus, a digital divide may be emerging in Europe.</p

Social and Institutional Trust in Times of Crisis: Greece, 2002–2011

Focusing on 2002–2011, we analyse levels of trust in Greece and compare them with 17 other European countries. During this period, Greece endured a serious economic crisis. Signs of increasing mistrust in all societal institutions became evident and the nation witnessed extreme phenomena, such as violent demonstrations, the surfacing of radical political ideas, parties with nationalistic and racist characteristics, and noncompliance with rules, regulations, and taxes. However, little is known about generalised social trust, i.e. interpersonal trust between individuals, during the crisis. We analyse data from the European Social Survey Rounds 1, 2, 4, and 5 to test whether the crisis affected the levels of various forms of trust among Greeks. In addition to social trust, we distinguish between trust in political institutions (e.g. politicians and the national parliament) and impartial institutions (e.g. the police and legal system). The results reveal that the level of trust people show towards political and impartial institutions decreased substantially in Greece. Surprisingly, however, interpersonal social trust did not collapse; rather, it remained stable or even slightly increased concurrently with the notable decrease in political trust. This suggests that during an economic crisis, people do not deterministically lose their trust in other individuals; instead, in the Greek case they appear to lean on each other when both political and impartial institutions fail. Moreover, it is possible that shared experiences of nearly overwhelming adversities in Greece during the crisis increase a sense of togetherness among individuals, which in turn contributed to the robustness of social trust.</p

BUSINESS SUBSIDIES AND BUREAUCRATIC BEHAVIOUR

Tässä väitöskirjassa on koottu yhteen kolme tutkimusta, joissa keskeisenä aiheena on kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) 1990-luvulla toteuttama yritystukipolitiikka Suomessa. Tarkoituksena on tutkia, onko yritystukipolitiikka ollut tehokasta ja samalla selittää sen taustalla olevat perustelut. Ensimmäisessä tutkimuksessa mitataan yritystukien vaikutusta yritysten arvonlisäyksen kasvuun. Tulokset osoittavat, että vaikutus on positiivinen mutta erittäin pieni käytettyihin tukimääriin verrattuna. Tämä puolestaan herättää käytössä olevan yritystukipolitiikan tehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Toinen tutkimus on katsaus muihin Suomessa ja ulkomailla yritystuen arvioinnista tehtyihin tutkimuksiin. Tarkastelluissa tutkimuksissa havaituilla menetelmillä on yhteys saatuihin tuloksiin. Käytettäessä primääriaineistoa (vaikutusarviot on saatu suoraan tukea saaneilta yrityksiltä) tulokset ovat positiiviset. Sitä vastoin käytettäessä vaikutusten mittaamiseen sekundääriaineistoa ja tieteellisiä menetelmiä, tulokset kallistuvat enemmän negatiiviselle puolelle. Jos yritystuen vaikuttavuus näyttää olevan tehotonta, miksi yritystukipolitiikkaa silti käytetään? Kolmas tutkimus pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen lähestymällä ongelmaa ei niinkään kysyntäpuolelta (tukea saavat yritykset) kuin tarjontapuolelta (organisaatio, joka suunnittelee ja jakaa tukia yrityksille). Siinä testataan, onko KTMn virkamiehistön käyttäytyminen sen jakaessa elinkeinotukia yrityksille yhdenmukainen William Niskasen (1971) virastojen budjettimaksimointia koskevan teorian kanssa. Empiiriset tulokset antavat jossain määrin tukea tälle teorialle.This dissertation is a collection of three studies whose central theme is the business subsidies policy implemented in Finland during the 1990s by the ministry of Trade and Industry (KTM). The purpose is to examine whether the policy is effective and at the same time explain the rationale behind it. The first study measures econometrically the impact of business subsidies on the growth of value added of firms. The results indicate that the impact is positive but extremely low considering the amount of subsidies spent. This in turn raises questions on the effectiveness of the business subsidies policy currently in force. The second study surveys other evaluation studies of business subsidies that were conducted in Finland and abroad. The methods found in the surveyed studies are associated with the results produced. When primary data are utilised (estimates of impacts are taken directly from the subsidised firms) the results are positive. On the contrary, when secondary data are used to measure impact and scientific methods are applied, the results lean more on the negative side. If impact studies on business subsidies suggest ineffectiveness why is such policy still adopted? The third study attempts to answer this question by approaching the problem not from the demand side (the recipient firms) but from the supply side (the organisation designing and distributing the subsidies to firms). It tests whether the behaviour of the KTM's civil servants, when distributing business subsidies to firms, is in line with William Niskanen's (1971) bureau budget maximising theory. The empirical results support the theory on some accounts

An Evaluation of Wage Subsidy Programs to SMEs Utilising Propensity Score Matching

We evaluate direct wage subsidy programs to Finnish SMEs utilising as the unit of interest the firm and its characteristics. In estimating Average Treatment effects on the Treated firms (ATT) we apply recent techniques of propensity score matching algorithms developed by Becker and Ichino (2002) together with Difference in Differences (DiD) estimations. We define our outcome indicator as the net salary costs growth of the treated firms for up to two years after the first receipt of the wage subsidy. We find that, on average, the subsidised firms compared to the non-subsidised ones have higher payroll costs during the first year after the receipt of wage subsidies. Also, the first post-subsidies-year average net payroll growth comes out larger than the estimated average wages spent for the subsidised workers only. This may indicate that firms employ the subsidised workers for at least one year after the subsidised period and perhaps employ, in addition, extra staff. Although still positive, the net aggregate salary costs growth measured two years after the receipt of subsidies diminishes and seems not to cover all of the subsidised workers? salary costs. One could interpret these results as initial signs of lay-offs of the subsidised workers and/or of the extra staff employed the previous period. From a pure economic efficiency as well as a distributive justice point of view this two year employment spell for the previously unemployed could be considered as an adequate program effect. On the contrary, the diminishing salary costs growth already during the second year after the subsidies receipt might indicate non-sustainable positive wage subsidies effects even on a short term basis. Evaluation, employment, wage subsidies, estimation methodsTutkimuksessa arvioidaan pk-yrityksille annettujen suorien työllistämistukien vaikuttavuutta Suomessa. Tuen keskimääräisen vaikutuksen (ATT) arvioimisessa sovelletaan Beckerin ja Ichinon (2002) kehittämää Propensity Score Matching -tekniikkaa yhdessä Difference in Differences (DiD) estimoinnin kanssa. Tukien vaikuttavuutta tarkastellaan palkan kehityksen suhteen yhden ja kahden vuoden aikaperiodilla tuen saamisesta. Tutkimuksessa havaitaan, että tuettujen yritysten palkkakustannusten kasvu on suurempi ensimmäisenä vuonna tuen saamisen jälkeen kuin yritysten, jotka eivät ole saaneet tukea. Havaitun palkkasumman kasvun voidaan arvioida myös ylittävän tuetuille työntekijöille maksettujen keskimääräisten palkkojen määrän. Tätä tulosta voidaan tulkita siten, että tuetut työpaikat säilyvät keskimäärin vähintään vuoden ajan ja tämän lisäksi tukea saaneet yritykset työllistävät ensimmäisen vuoden aikana muuta henkilöstöä. Vaikka ero palkkakustannusten kasvussa on edelleen positiivinen, se kuitenkin pienenee toisena vuonna tuen saamisesta eikä enää kata tuettujen työpaikkojen kaikkia palkkakustannuksia. Tämä tulos saattaa viitata tuettujen työntekijöiden ja/tai ensimmäisenä vuonna työllistetyn lisähenkilöstön irtisanomiseen. Tukien havaittu väliaikainen työllisyysvaikutus voi olla sekä taloudellisesta että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta riittävä puoltamaan tukien käyttöä työllisyyspolitiikan keinona. Toisaalta, palkkakustannusten kasvun pieneneminen jo toisena vuotena osoittanee, että työllistämistukien positiivinen vaikutus on vain väliaikainen

Process Evaluation of Business Subsidies in Finland. A Quantitative Approach

This is an evaluation study which examines the financing process through which Finnish enterprises apply and receive business subsidies from the central government. It examines comprehensively the three entities involved when this type of state aid is distributed in Finland, namely the applicant enterprises, the projects financed and the distributors of funds. It demonstrates how quantitative methods can be used to monitor and evaluate state aid to enterprises. In the study the distributor is the Ministry of Trade and Industry (KTM). The material is gathered from data found in state aid applications by enterprises located in industrially declining areas (European Structural Funds Objective 2 areas) in the prefectures of Varsinais-Suomi and Päijät-Häme during 1995-96. The study focuses upon the characteristics of the applicant enterprises and the projects financed. It also includes performance measurements of different financing operations by the KTM. Furthermore, by building logistic regression models, it examines the factors that influence the KTM in deciding whether to finance or not a state aid application. Results indicate (a) that there are no clear differences between enterprises which receive aid and those which do not and (b) that each KTM office applies to some extent its own financing procedures. Recommendations based on this study include (1) the standardization of the selection methods of enterprises, (2) the better utilization of the databases, (3) the creation of a flexible and targeted system of state aid where final beneficiaries are clearly defined, (4) the creation of a follow-up system to measure and evaluate the impact of the state aid, (5) imposing restrictions as to how often the same enterprises can be granted aid and (6) the introduction of an alternative type of aid in the form of forgivable loans.Tutkimus selvittää kolmea toimijatasoa valtion yritystuen jaossa perusteellisesti. Kohteena ovat tuen saajayritykset, rahoitetut hankkeet sekä tuen jakelutiet. Selvitys osoittaa kuinka kvantitatiivisin menetelmin voidaan tarkastella ja arvioida yritystukia. Tutkimuksessa jakelutienä on kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Aineisto perustuu hakijayritysten tietoihin teollisesti taantuvilla alueilla (tavoite 2) Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnista vuosina 1995-96. Tutkimus luettelee hakijayritysten ominaisuuksia, rahoitettujen hankkeiden ominaisuuksia sekä mittaa KTM:n suorittamien rahoitusoperaatioiden vaikutuksia. Lisäksi tutkitaan KTM:n yritystukipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä regressiomallilla. Tulokset osoittavat, (a) ettei ole selviä eroja yritysten välillä, jotka saavat tukea tai joilta tuki on evätty, sekä (b) että kukin KTM:n piiritoimisto noudattaa tiettyyn määrän asti omia rahoitusmenettelyjään. Suosituksena esitetään (1) valintamenettelyn vakiointia, (2) tietokantojen ajantasaista hyödyntämistä, (3) joustavan ja tavoitteellisen yritystukimenettelyn luomista, jossa loppuhyötyjät on selvästi määritelty, (4) yritystukien seuranta- ja mittausjärjestelmän luomista, (5) rajoitusten luomista yrityksen saaman yritystuen saannin tiheydelle, sekä (6) vaihtoehtoisen luottopohjaisen tukimuodon kehittäminen, jossa velka voidaan muuttaa avustukseksi

Impact of Business Subsidies on Growth of Firms - Preliminary Evidence from Finnish Panel Data

This study examines the impact of business subsidies on beneficiary and non-beneficiary firms during a short three year period, from 1995 to 1997. The indicator measuring the impact of subsidies on these firms is their Value Added growth over the three-year period. The study is based on financial data of firms and data of subsidies given to firms found in the databases of the Finnish Taxation Authorities. In the data analysed the aid is distributed through four different organisations: the Ministry of Trade and Industry (KTM), the National Technology Agency (TEKES), the Ministry of Labour (TM) and the Ministry of Agriculture (MMM). A very large amount of records (approx. 36 000) with firm-specific data is utilised. Some of the firms (35 percent) had received subsidies during the period examined and some had not. Several multivariate models are built at aggregate and disaggregate level. From the analysis it appears that there is a positive relationship between subsidies and Value Added growth. However, the relationship is sensitive to the choice of variables in the models. Only in some of the models do the subsidies turn out statistically significant. And even then, the magnitude of the subsidies? influence to the firms? Value Added growth is relatively small considering the amounts of subsidies spent. Notwithstanding certain limitations in the study, the low estimated impact raises questions on the effectiveness of the business subsidy policies currently in force.Tutkimuksessa käsitellään yritystuen vaikutuksia tukea saaneisiin yrityksiin ja ilman tukea toimineisiin yrityksiin lyhyellä kolmen vuoden jaksolla 1995?1997. Vaikutuksia mitataan yritysten arvonlisäyksen kasvulla vuosina 1995?1997. Tutkimus perustuu yritysten tilinpäätöstietoihin ja verohallituksen tietokantoihin. Analysoinnin kohteena olevaa tukea jakaa neljä eri organisaatiota: kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), Teknologian kehittämiskeskus (TEKES), työministeriö (TM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM). Tutkimuksessa käytetään hyväksi hyvin suuren yritysjoukon (noin 36 000) yrityskohtaista aineistoa. Osa (35 prosenttia) näistä yrityksistä sai yritystukea tutkitun jakson aikana, osa ei. Aggregoidulla ja disaggregoidulla tasolla rakennettiin useita monimuuttujamalleja. Analyysi osoittaa, että tukien ja arvonlisäyksen kasvun välillä on positiivinen riippuvuus. Se on kuitenkin herkkä mallien muuttujavalinnalle. Vain joissakin malleissa yritystukien vaikutus osoittautuu tilastollisesti merkitseväksi. Ja silloinkin suuruusluokka, jolla tuki vaikuttaa yritysten arvonlisäyksen kasvuun, on suhteellisen pieni, kun ottaa huomioon tukeen käytetyt rahamäärät. Tutkimuksen tietyistä rajoituksista huolimatta tulokseksi saatu tukien vähäinen vaikuttavuus oikeuttaa kysymään, kuinka tehokasta nykyisin käytössä oleva yritystukipolitiikka on