Discourse-analytical study about preparatory courses and competition over study positions in the faculty of law

The aim of this study was to analyse how applicants applying for faculty of law and participating in a preparatory course while preparing for the entrance examination speak about the competition connected to the applying. The study focuses on discourses that are built when talking about the competition. The aim was also to study constructed discourses when talking about possibilities of succeeding in the competition in law school admission. Previous studies show that capitals have impact on one's educational choices. One of my aims was to construct understanding of what kind of meanings the cultural, the social and the economic capital get in the process of applying to a law school and participating in a preparatory course. There has been only little research about the role of preparatory courses in admission to higher education. The goal of this study was to fill this research gap and produce researched information about the role of preparatory courses. The qualitative research data consist of interviews with six law school applicants who took part in preparatory courses. The data was collected with a semi-structured interview. One of the interviews was a pair interview and four were individual interviews. The data was analysed with critical discourse-analytical approach The higher education applicants aim to make reasonable education choices when participating in the competition over study positions. The applicants assessed their own position and possibilities to succeed in the competition in relation to the other applicants. The preparatory course was constructed as a trump card that applicants could use to succeed in the competition. It was also produced as something that is self-evidently part of applying to law school. On the other hand preparatory course was constructed as something one could use to decrease the uncertainty caused by the competition.Based on the reasonable educational choice -discourse, the self-evidence -discourse, the imaginary competitor -discourse and the trump card -discourse one can argue that cultural, social and economic capital are constructed as meaningful factors in the competition of higher education. They create possibilities and limitations when participating in the competition over study positions in higher education.Pro gradu -tutkimukseni tarkoitukseni oli selvittää, miten oikeustieteen pääsykokeisiin valmentavalle valmennuskurssille osallistuvat hakijat puhuvat oikeustieteen opintoihin hakemisen kilpailusta ja millaisia diskursseja puheessa rakentuu. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, millaisin diskurssein hakijat puhuvat menestymisen mahdollisuuksista hakemisen kilpailussa. Aiempien tutkimusten mukaan pääomilla on merkitystä yksilön koulutusvalinnoissa. Tavoitteenani oli kiinnittää huomio siihen, miten kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääoma merkityksellistyvät oikeustieteelliseen hakemisessa ja valmennuskurssille osallistumisessa. Valmennuskurssien hyödyntämistä korkeakoulutukseen hakemisessa on tutkittu Suomessa vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimustulosta valmennuskurssien roolista korkeakoulutukseen hakemisessa. Aineisto koostui kuuden oikeustieteen pääsykokeisiin valmentavalle valmennuskurssille osallistuvan hakijan teemahaastattelusta, joista yksi oli parihaastattelu ja neljä yksilöhaastatteluita. Analysoin aineiston kriittisen diskurssianalyysin menetelmän avulla. Korkeakoulutukseen hakemiseen liittyvässä kilpailussa hakijat pyrkivät tekemään itselleen järkeviä koulutusvalintoja. Omia menestymisen mahdollisuuksiaan hakijat arvioivat suhteessa muihin hakijoihin. Valmennuskurssi näyttäytyi puheessa omaa kilpailukykyä parantavana valttikorttina sekä itsestään selvänä osana oikeustieteeseen hakemista. Toisaalta valmennuskurssi rakentui myös kilpailutilanteen luoman epävarmuuden vähentäjäksi. Järkevä kouluvalinta -diskurssin, itsestäänselvyysdiskurssin, kuviteltu kilpakumppani -diskurssin ja valttikorttidiskurssin perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen pääoma ja niiden luomat rajoitukset ja mahdollisuudet rakentuivat merkityksellisiksi sekä oikeustieteen koulupaikoista käytävään kilpailuun osallistumisen että tässä kilpailussa menestymisen kannalta

Preparatory course market and access to higher education in Finland : pocketful or pockets-full-of money needed?

Peer reviewe

3.- ja 6.-luokkalaisten käsitys sukupuolirooleista

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 3.- ja 6.-luokkalaisten käsityksiä sukupuolirooleista. Mielenkiinnon kohteena ovat myös tyttöjen ja poikien väliset erot. Tukimuksen keskeisin käsite on sukupuoliroolikäsitys, jota tutkimme sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin. Tutkimuksen kannalta tärkeitä teorioita ovat Banduran mallioppimiseen pohjautuva sosiaalisen oppimisen teoria sekä Kohlbergin kognitiivinen kehitysteoria.Oletimme, että tutkimukseen osallistuneiden 9-13-vuotiaiden oppilaiden ikä vaikuttaisi vastauksiin, joten tarkastelimme 3.- ja 6.-luokkalaisten kehitystasoa teoriataustassa. Sukupuolirooleja tutkiessamme keskeisenä voidaan pitää myös sukupuolten eroista johtuvaa hajontaa vastauksissa. Teoriataustassamme pyrimme hahmottamaan tyttöjen ja poikien välisiä eroja biologisella ja sosiaalisen sukupuolen alueella.Tutkimusaineisto hankittiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimukseen osallistuneet oppilaat täyttivät kyselylomakkeen, johon liittyneiden avointen kysymysten avulla valitsimme toiseen vaiheeseen teemahaastatteluun yhteensä kahdeksan oppilasta kummaltakin luokka-asteelta sekä tyttöjä että poikia yhtä monta. Kyselylomakkeeseen vastasi 105 oppilasta, joista 3.-luokkalaisia oli 50 (26 t. & 24 p.) ja 6.-luokkalaisia 55 (24 t. & 31 p.). Toteutimme tutkimuksen Lohjalla ja Vantaalla. Suoritimme tutkimuksen kokonaisuudessaan itse.Tutkimuksemme pääongelmat ovat:1) Onko tutkimukseen osallistuneilla 3.- ja 6.-luokkalaisilla sukupuoliroolistereotypioita?2) Miten 3.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsitykset eroavat toisistaan kyselylomakkeen vastausten perusteella?3) Miten 6.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsitykset eroavat toisistaan kyselylomakkeen vastausten perusteella?4) Miten haastateltujen oppilaiden sukupuoliroolikäsitykset heijastavat sukupuolitettua yhteiskuntaa?4.1. Kotitöiden jako?4.2. Vanhempien suhtautuminen tyttöihin ja poikiin?4.3. Käsitys naisten ja miesten ammateista?4.4. Opettajan suhtautuminen tyttöihin ja poikiin?4.5. Tiedotusvälineiden vaikutus?Tutkimuksen kvantitatiivisen osuuden analysoimme ristiintaulukoinnin ja Khin-neliön avulla. Vertasimme erikseen kummankin luokka-asteen tyttöjen ja poikien käsityseroja tutkimillamme ongelma-alueilla. Kartoitimme myös, millä alueilla 3.- ja 6.-luokkalaisilla esiintyy sukupuoliroolistereotypioita eli toiminta tai luonteenpiirre luetaan jommalle kummalle sukupuolelle toista paremmin sopivaksi. Teemahaastattelussa etsimme yhteisiä ja erilaisia piirteitä haastattelun kohteena olleista aihepiireistä, kuten kotitöiden jako. Käytimme suoria lainauksia kuvataksemme mahdollisimman tarkasti tietyissä mielipiteissä heijastuvaa sukupuolitettua yhteiskuntaa.Tutkimuksemme osoitti, että 3.- ja 6.-luokkalaisilla on sukupuoliroolistereotypioita esim. ammattien, kuten siivoojan ja rekkakuskin, luonteenpiirteiden, kuten väkivaltaisuuden ja harrastusten, kuten metsästyksen alueilla. Lähes tilastollisesti merkitsevä ero 3.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien käsitysten välillä ilmeni postimerkkien keräämisessä, kantelemisessa, siivoamisessa ja voimistelun harrastamisessa. Näillä alueilla tytöt ja pojat olivat eri mieltä niiden sopivuudesta miehelle tai naiselle. 6.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien sukupuoliroolikäsityksissä ilmeni eroja väkivaltaisuuden ja voimistelun harrastamisen alueella. Ero syntyi siinä, että 1/3 pojista piti väkivaltaisuutta kummallekin sukupuolelle sopivaksi, kun taas tytöistä ei näin ajatellut yksikään. Voimistelun lähes kaikki pojat lukivat molemmille sukupuolille sopivaksi. Sen sijaan tyttöjen mielipiteet jakaantuivat lähes tasan vaihtoehtojen sopii ainoastaan tytöille/naisille ja sopii molemmille sukupuolten välillä.Tutkimuksessamme selvisi, että olemme tiellä kohti yhteiskuntaa, jossa sukupuoliroolit eivät sido yksilökohtaisia ominaisuuksia. Totuus on kuitenkin se, että 1/4:osassa kyselylomakkeessa kartoittamistamme luonteenpiirteistä, harrastuksista ja ammateista esiintyi stereotypioita. Haastattelut vahvistivat saamaamme yleiskuvaa: yhteiskunnassamme on edelleen oma lokeronsa miehelle ja naiselle.Asiasanat: sukupuoliroolit - koululaiset, stereotypiat - sukupuol