Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN OIREIDEN TUNNISTAMINEN : Pre-case-video hoitotyön opiskelijoille

Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoinfarkti, aivoverenvuoto ja ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Aivoverenkiertohäiriöissä kuolleisuus on suuri ja pysyvien haittojen määrä merkittävä. Aivoverenkiertohäiriöiden oireet voivat usein olla epäselviä. Oireiden nopealla tunnistamisella ja hoidon aloittamisella on merkittävä osuus toivotun hoitotuloksen saavuttamiseen. Simulaatio-oppiminen mahdollistaa ammatillisten taitojen ja tilanteiden harjoittelemista vaarantamatta potilaiden turvallisuutta. Simulaatio-opetuksessa ympäristön todenmukaisuus tukee oppimista, moniammatillista vuorovaikutusta ja tiimityöskentelyä. Opinnäytetyön tarkoituksena on harjaannuttaa hoitotyön opiskelijoiden kykyä tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireita. Tehtävänä on tuottaa ensihoidon simulaatio-harjoituksiin video, jossa käsitellään AVH-potilaan ensioireita. Opinnäytetyön teoria osuudessa käsitellään aivoverenkiertohäiriöiden muotoja riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä, oireiden tunnistamista ja ensihoitoa. Videossa näytetään kahden henkilön välinen vuorovaikutus, jossa toisella henkilöllä on aivoverenkierohäiriön oireita. Video tulee käyttöön osana Karelia-ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusta. Jatkokehittämismahdollisuutena olisi jatkovideo jossa keskitytään aivoverenkiertohäiriö potilaan ensihoitoon tai laajentaa työtä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutukseen.Cerebrovascular accidents (CVA) are the third most common cause of death in Finland. CVAs include cerebral infarction, cerebral hemorrhage and transient ischemic attack (TIA). Fatality in CVA is high and it causes major and permanent disabilities. The symptoms of CVA are often nonspecific. The fast recognition of the symptoms and the onset of the treatment have a significant role in a favorable treatment outcome. Simulation learning allows the practice of professional skills and situations without compromising patient safety. A realistic simulation environment supports learning, multidisciplinary interaction and teamwork. The purpose of this thesis was to train nursing students’ ability to recognize the symptoms of CVAs. The goal was to create a video for the first aid simulation training addressing the first symptoms of a stroke patient. The theoretical section of this thesis presents the various forms of CVAs and their risk factors, prevention, symptom recognition and first aid of stroke. The video shows an situation between two people where the other person has stroke symptoms. The video will be used as part of the first aid training at the Karelia University of Applied Sciences. Further studies could focus on the first aid or rehabilitation in patients with CVAs

Handbok till övervakningsprogrammet för Finlands havsförvaltningsplan 2020–2026

Denna handbok är ett bakgrundsdokument till övervakningsprogrammet i Finlands havsförvaltningsplan och omfattar hela beskrivningen av programmet. Den uppdaterar övervakningsprogrammet 2014-2020 och tillämpar från juli 2020 till juli 2026. Övervakningsprogrammet är en del av havsvårdsplaneringen, som ingår i verkställandet av lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (272/2011) och statsrådets förordning om havsvårdsförvaltningen (980/2011). Med lagen och förordningen genomförs EU:s ramdirektiv om en marin strategi nationellt (Europaparlamentets och rådets direktiv 2008/56/EG om upprättande av en ram för gemenskapens åtgärder på havsmiljöpolitikens område, nedan MSD). I Finland kallas marina strategi för havsförvaltningsplan. Finlands övervakningsprogram består av 13 programhelheter med totalt 44 delprogram. Fyra nya delprogram lades till det uppdaterade övervakningsprogrammet, och flera delprogram reviderades antingen på grund av ändrade krav, mer avancerade metoder eller en förändrad operativmiljö. Nya krav under den andra havsförvaltningsperioden är uppdateringarna i bilaga 3 till ramdirektivet om en marin strategi (EU/2017/845) samt Europeiska kommissionens beslut EU/2017/848 om fastställande av kriterier och metodstandarder för god miljöstatus i marina vatten, specifikationer och standardiserade metoder för övervakning och bedömning. Övervakningshandboken består av tre delar: del I presenterar bakgrunden till övervakningsprogrammet, del II presenterar själva programmet och del III innehåller utvecklingsbehov, kostnader, övervakningens tillräcklighet och slutsatser. I enlighet med ekosystemansatsen omfattar övervakningsprogrammet olika variabler som dels beskriver vattnets egenskaper och kvalitet, dels ekosystemets delar och deras status samt mänsklig belastning på dessa. Handbokens presentationer av delprogrammen beskriver havsmiljöns egenskaper eller belastningar, övervakningsfrekvens, indikatorer för vilka övervakningsdata används, hantering av insamlade data och kopplingar till kvalitativa deskriptorer och kriterier för god miljöstatus enligt MSD