Not Criminally Responsible Offenders with Mental Illness in Finland : Social Control and Situational Characteristics of Offences

This paper examines how offences by individuals diagnosed with mental illness and evaluated as not criminally responsible (NCR) are socially situated in Finland. Data from mental state examination reports and records of psychiatric hospital treatment and criminal sanctions in 279 cases are used to examine the categorization of offences by situational features and to compare sources of informal and formal social control. Latent class analysis identifies three classes of offence: family-related, peer group-related, and property-centered or non-premeditated offences. Multinomial logistic regression and average marginal effects analyses are performed to identify differences in social control by class. The implications of these findings and suggestions for future research are discussed

Laadukas varhaiskasvatus on myös feministinen kysymys

Childcare has long been an important issue for different kinds of sororities. This discussion considers the potential connections between high-quality institutional early childhood education and feminism. At the moment, mothers utilize the most part of the parental leave. The discussion considers the position of the mother in the family and society. There are many reasons for the mother to take care of the child at home. The discussion scrutinizes how the mother’s view of the quality of institutional early childhood education reflects her choice about taking care of the child. From the feminist perspective it is also important to consider the mother’s economic situation and care responsibilities in her family. The discussion brings up the potential effects of long-term childcare at home to the mother’s economy and career development after returning to paid work.Lastenhoito on ollut erilaisten naisjärjestöjen asialistoilla jo toistasataa vuotta. Tässä keskustelupuheenvuorossa pohditaan, mitä kytköksiä laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja feminismillä voisi nykyään olla. Tarkastelussa on äidin asema perheessä ja yhteiskunnassa. Tällä hetkellä äidit käyttävät perhevapaista suurimman osan ja äitien valintaan hoitaa lapsensa kotona on monia syitä. Keskustelupuheenvuorossa tarkastellaan, miten äidin käsitys varhaiskasvatuksen laadusta vaikuttaa hänen tekemäänsä lapsenhoitomuodon valintaan. Feministisestä näkökulmasta myös lapsen kotihoidosta johtuva äidin taloudellinen asema ja hoitovastuun jakautuminen perheessä ovat merkityksellisiä asioita. Keskustelupuheenvuorossa esiin nostetaan niin ikään erityisesti pitkän lapsen kotihoidon mahdolliset vaikutukset äidin talouteen ja urakehitykseen hänen palattuaan palkkatyöhön

Lukion jälkeiset urapolut ja sosiaalisten verkostojen tuki Ohjaamon asiakkaiden tarinoissa

Yhteiskunnan pyrkimyksenä on sujuvoittaa nuorten jatkokoulutukseen siirtymistä ja edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa koulutuksessa. Viimeaikaiset korkeakouluja koskevat uudistukset, kuten ensikertalaiskiintiöiden käyttöönotto, saattavat asettaa aikaisempaa suurempaa painetta nuorille, jotka tekevät alavalintaansa. Nuorten koulutuspäätökset linkittyvät kasvu- ja elinympäristön sosiaalisiin suhteisiin ja niiden kautta saataviin resursseihin. Erilaisia resursseja omaavien nuorten mahdollisuudet tehdä mielekkäitä päätöksiä urapolulla voivat vaihdella. Tutkielmassa selvitetään nuorten tarinoiden kautta, millä tavoin nuorten sosiaaliset verkostot tukevat heitä urapolulla ja millaisia eroja nuorten jatko-opintojen suunnittelussa on. Tutkielmassa käytetään laadullista aineistoa, joka pitää sisällään kuuden 20–26-vuotiaan ylioppilaan haastattelut vuosilta 2018 ja 2019. Se on kerätty jo ennen tämän tutkielman toteuttamista osana Ohjaamoista työelämään -tutkimushanketta. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Analyysimenetelminä käytetään kerronnallista analyysiä, teemoittelua ja tyypittelyä. Analyysissä huomio keskitetään nuorten urapolkuja ja jatko-opintojen suunnittelua kuvaaviin tarinoihin ja niissä esiintyviin henkilöihin. Aineistosta etsitään teemoittelun keinoin erilaisia sosiaalisten verkostojen tarjoamia tuen muotoja, ja sen jälkeen jokaisen nuoren tarina luokitellaan sitä kuvaavaan tyyppiin. Analyysin perusteella nuoret saivat urapolullaan tukea perheeltään, kavereiltaan, Ohjaamoista, Dominosta ja työ- ja elinkeinotoimistojen palveluista. Nuorten saamat keskustelumahdollisuudet, käytännön apu ja tieto sekä henkinen tuki näyttivät auttavan heitä tekemään päätöksiä työelämän ja koulutuksen suhteen. Tarinoista löytyi eroja siinä, kuinka päämäärätietoisia nuoret olivat jatkokoulutuksen suunnittelussa, kuinka he suhtautuivat työntekoon ja koulutukseen ja millaisia voimavaroja he saivat sosiaalisilta verkostoiltaan. Kolmessa tarinassa jatko-opintojen suunnittelu eteni osatavoitteiden kautta, kahdessa se jäi taka-alalle työnteon tärkeyden korostuessa ja yhdessä se näyttäytyi vaikeana päämäärien pohtimisesta huolimatta. Keskeinen johtopäätös tuloksista on, että nopea siirtymä jatko-opintoihin ja mielekkään koulutuksen löytäminen ovat joillekin nuorille rinnakkaisia tavoitteita, joiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Kaiken kaikkiaan nuorten polut jatkokoulutukseen ovat moninaisia. Sosiaaliset verkostot näyttävät olevan nuorille tärkeitä siksi, että niiden kautta nuorille voi avautua lisää vaihtoehtoja ja keinoja tehdä itselleen sopivia ratkaisuja koulutuspolitiisten ja taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Ohjaamoilla voi olla tärkeä rooli niiden nuorten elämässä, jotka epäröivät omissa koulutuspäätöksissään

Koulutuksella kohti sateenkaari-inklusiivisempia sosiaali- ja terveyspalveluita

Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tuntee asiakasryhmiensä erityiset tarpeet. Sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuus on tehtävä tutuksi jo alan opinnoissa

Tunteet ja tutkijuus – henkilökohtaisesta kokemuksesta työvälineeksi

Toisinaan tunteet ujuttautuvat havaintoihimme silloinkin, kun haluaisimme olla viileän rationaalisia olentoja. Tutkijan on mahdollista kääntää tunnekokemuksensa voimavaraksi ja tutkimuseettiseksi työkaluksi. Ensin on ymmärrettävä, mikä rooli tunteilla on tutkimuksessa ja missä määrin niiden voi antaa tempaista mukaansa

Kolme polkua huono-osaisuuteen – oikeuspsykiatristen potilaiden laitosurat, yhteiskunnallinen asema ja paranoidisuus

Tutkimuksessa selvitettiin 1) millaisiin ryhmiin oikeuspsykiatriset potilaat jakautuvat hoito- ja rikosrekisterihistoriansa perusteella, 2) millaisia eroja näiden ryhmien välillä on lapsuuden ja aikuisuuden huono-osaisuudessa sekä paranoidisuuden diagnosoinnin yleisyydessä ja 3) onko lapsuuden ja aikuisuuden huono-osaisuuden indikaattoreiden välisissä yhteyksissä ryhmäkohtaisia eroja. Aineiston (n=218) lähteinä ovat 2000-luvulla mielentilatutkimuksessa olleiden ja tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjen henkilöiden 1) mielentilatutkimuslausuntoja, 2) Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin psykiatristen sairaalahoitojaksojen tietoja ja 3) aiempien rikosten ja rangaistusjaksojen tietoja. Laitoshoitourat ja niihin liittyvät tilastolliset yhteydet on analysoitu latentin luokittelu- ja polkumallianalyysin avulla. Potilaat jakautuvat kolmeen ryhmään aikaisemman psykiatrisen hoidon ja rikosseuraamusten perusteella. Mielenterveyspotilaiden ryhmä (n=79) profiloituu työmarkkinoiden ulkopuolella oleviksi ja aikaisemmin psykiatriseen sairaalahoitoon tukeutuneiksi henkilöiksi. Rikostaustaisten ryhmän (n=79) muodostavat toistuvasti rikosseuraamusjaksoilla ja psykiatrisessa sairaalahoidossa olleet henkilöt. Ryhmän jäsenyys on yhteydessä pitkittyneeseen huono-osaisuuteen ja paranoidiseksi arvioimiseen. Näkymättömien ryhmän (n=60) muodostavat henkilöt, joiden mahdollinen psykiatrinen hoito on rajautunut avohoitoon. Noin kolmannes oikeuspsykiatrian potilaista on elänyt jo lapsena huono-osaisessa asemassa, ja heidän käyttäytymistään on arvioitu poikkeavaksi sekä rikosoikeudellisin että lääketieteellisin kriteerein

In bronchiectasis, poor physical capacity correlates with poor quality of life

Purpose Patients with bronchiectasis (BE) who suffer frequent exacerbations are likely to experience negative effects on quality of life (QoL) and require more healthcare utilization. We aimed to discover, in a cohort of Finnish BE patients, those risk factors that influence QoL. Methods Non-cystic fibrosis BE patients of a Helsinki University Hospital cohort were examined with high-resolution computed tomography (HRCT) of the chest. They completed a disease-specific quality of life-bronchiectasis (QoL-B) questionnaire in Finnish translation. We considered scores in the lowest quarter (25%) of that QoL-B scale to indicate poor QoL. The bronchiectasis severity index (BSI), FACED score, and modified Medical Research Council (mMRC) dyspnoea scale were used. Results Overall, of 95 adult BE patients, mean age was 69 (SD +/- 13) and 79% were women. From the cohort, 82% presented with chronic sputum production and exacerbations, at a median rate of 1.7 (SD +/- 1.6). The number of exacerbations (OR 1.7), frequent exacerbations (>= 3 per year) (OR 4.9), high BSI score (OR 1.3), and extensive disease (>= 3 lobes) (OR 3.7) were all predictive of poor QoL. Frequent exacerbations were associated with bronchial bacterial colonisation, low forced expiratory volume in 1 s (FEV1), and radiological disease severity. Based on the BSI, 34.1% of our cohort had severe disease, with 11.6% classified as severe according to their FACED score. The mMRC dyspnoea score (r = -0.57) and BSI (r = -0.60) correlated, in the QoL-B questionnaire, negatively with physical domain. Conclusion The strongest determinants of poor QoL in the cohort of Finnish BE patients were frequent exacerbations, radiological disease severity, and high BSI score. Neither comorbidities nor BE aetiology appeared to affect QoL. Reduced physical capacity correlated with dyspnoea and severe disease. Study registration University of Helsinki, Faculty of Medicine, 148/16.08.2017.Peer reviewe