Kantatie 55 Porvoo-Mäntsälä : Kehittämisselvitys

Kantatie 55 on Porvoosta Askolan kautta Mäntsälään kulkeva päätie Porvoon moottoritien (Vt 7) ja Lahden moottoritien (Vt 4) välillä. Tien pituus on noin 35 kilometriä. Yhdessä valtatien 25 kanssa tiet muodostavat epävirallisesti Kehä V:ksi kutsutun itä-länsisuuntaisen kehän Hangosta Hyvinkään ja Mäntsälän kautta Porvooseen. Tie on melko merkittävä työmatkaliikenteen yhteys, jolla on kuljetusten kannalta verkkoa täydentävä rooli. Selvitysten perusteella kuljetuksissa suurin rooli on metsä-, energia- ja rakennusteollisuudella. Kehittämisselvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaisnäkemys suunnittelualueen nykytilanteesta ja tarvittavista kehittämistarpeista. Kehittämistoimenpiteiden määrittämiseksi selvityksessä analysoidaan yhteysvälin liikenteellistä roolia, sekä tunnistetaan tien keskeiset käyttäjäryhmät, käyttäjätarpeet ja palvelutasotekijät. Työ käynnistyi toukokuussa 2022 ja valmistui maaliskuussa 2023. Selvitys toimii kohteiden ohjelmoinnin ja jatkosuunnittelun pohjana. Toimenpideselvityksen tilaajina ovat olleet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, sekä suunnittelualueen kunnat Porvoo, Askola ja Mäntsälä. Selvitys on laadittu Sweco Oy:ssä, jossa työstä on vastannut Oona-Lina Alila. Lisäksi työhön ovat osallistuneet Inkeri Räsänen, Lauri Vaarankorpi, Juha Vahvelainen, Tuomo Pynnönen, Aija Degerman, Mikko Suhonen

Governing shipping externalities : Baltic ports in the process of SOx emission reduction

This paper analyses the debate which has unfolded in the Baltic Sea Region regarding the reduction of sulphur content in vessel fuels, in order to illustrate how tightening environmental regulation challenges traditional forms of maritime governance. Using an interactive governance approach, this study reconstructs the process of sulphur emission reduction as a complex multi-stakeholder interaction in multiple contexts. The empirical investigation has drawn on documentary material from around the Baltic region, including Russia, and has applied the method of qualitative content analysis. The empirical study focuses on two interlinked questions: (1) How sulphur emission reduction policies are being anticipated by maritime industry, in particular by Baltic ports and (2) How port adaptation strategies are tied into Baltic local and energy contexts. Addressing these questions highlights the role of polycentricity in shipping governance and explains how the same universal international regulations can produce varying patterns of governance. The paper concludes that policy-making shall take an account of the fact that the globalized shipping industry is nevertheless locally and sectorally embedded.Peer reviewe

Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa

Pohjavedet aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa kehittämissuunnitelma laadittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoimana yhdessä Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien sekä Harjavallan, Kokemäen, Laitilan ja Rauman kaupunkien, Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen liiton ja Pyhäjärvi-instituutin yhteishankkeena. Suunnittelu tehtiin Sweco Ympäristö Oy:n sekä alikonsultteina toimineiden Vesi-instituutti Wanderin ja Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n toimesta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on yhdyskuntien vedentarpeen turvaaminen määrällisesti ja laadullisesti myös tulevaisuudessa, hyvälaatuisen pohjaveden käytön lisääminen alueella (korvata huonolaatuiset pohjavesilähteet ja mahdollisesti myös pintavesilähteet)sekä hyvien pohjavesivarojen hyödyntäminen niin, että se antaisi mahdollisuudet teollisuuden ja erityisesti biotalouden kehittämiselle koko suunnittelualueella. Suunnitelmassa on löydetty sekä yhdyskuntien vedenhankintaa että elinkeinoelämän turvaamista ja kehittämistä palveleva ratkaisu. Vedenhankinnan kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa turvataan yhdyskuntien lisäveden- ja varavedentarpeet rakentamalla kolmeuutta vedenottamoa; Kokemäen Risteelle, Köyliön Ristolaan ja Säkylän Porsaanharjulle. Lisäksi toteutetaan näihin liittyvät uudet vesijohtoyhteydet mukaan lukien varavesiyhteys Harjavallan ja Kokemäen välille. Ratkaisu parantaa nykyisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä alueella ja mahdollistaa myös yritysten kehittymistä ja kasvua jo lähitulevaisuudessa. Ensimmäinen vaihe mahdollistaa lisäksi uudenlaisen vesibisneksen käynnistämisen suunnittelualueella. Ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannukset ovat 11,0 milj. € ja toteutusaikataulu 2 – 5 vuotta. Alueellista yhteistyötä kehitetään perustamalla Ristolan ottamoa varten kuntien yhteinen osakeyhtiömuotoinen tukkuvesilaitos. Vedenhankinnan jatkokehittelyllä kohti tekopohjavesilaitosta vedenhankintaa saadaan entisestään alueellistettua ja optimoitua. Tekopohjavesilaitos mahdollistaa pintaveden käytöstä luopumisen ja turvaa vedenhankinnan varmuutta jopa alueen ulkopuolella. Alueelliseen tekopohjavesilaitoksen käyttöön siirtyminen luo alueen elinkeinoelämälle uusia toimintamahdollisuuksia. Laitoksenkapasiteetista riippuen mahdollisuuksia on jopa veden laajamittaiseen vientiin asti. Tähän tarkoitukseen juuri eteläisen Satakunnan ja Laitilan muodostama alue on yksi vahvimpia alueita Suomessa. Tekopohjavesilaitoksen rakentamiskustannukset ovat noin 24 – 53 milj. €. Alueen pitkäjännitteinen kehittäminen vaatii toimivaa yhteistyöorganisaatiota, jolle on tämän suunnitelman puitteissa luotu hyvät lähtökohdat jatkaa aloitettua työtä

Thematische collectie: Archeologische rapporten Grontmij / Sweco

Overzicht van de in het e-depot gearchiveerde archeologische rapporten van Grontmij Archeologie

Inventariserend veldonderzoek door middel van verkennend booronderzoek en grondradaronderzoek Delvers Duin te Egmond aan den Hoef (gemeente Bergen)

Uit het booronderzoek is gebleken dat geen onverstoord bodemprofiel meer aanwezig is. De bodem is tot tenminste 65 cm -mv omgewerkt, vermoedelijk door intensief agrarisch gebruik waaronder bollenteelt en/of de bouw en sloop van het asielzoekerscentrum. Dit betekent dat de top van de strandwal is omgewerkt. Er zijn geen overstoven niveaus aangetroffen. Er zijn geen aanwijzingen dat het terrein is opgehoogd. Er zijn geen aanwijzingen gevonden voor archeologische vindplaatsen. Het grondradaronderzoek heeft diverse vierkante structuren in kaart gebracht. Het betreft de resten van het asielzoekerscentrum dat tot voor enkele jaren geleden in het plangebied stond. Er zijn geen aanwijzingen in de metingen die duiden op de aanwezigheid van resten van kasteel Rodenburg in de ondergrond

Archeologisch onderzoek Huttenheugte

xx