Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi

Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Vuonna 2008 yleissuunnittelun painopiste siirtyi luonnon monimuotoisuudesta maatalousalueiden monivaikutteisiin kosteikkoihin. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalouden vesiensuojelua ja luonnonhoitoa sekä suunnata toimenpiteet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on kannustaa viljelijöitä hakemaan maatalouden ympäristötuen erityistukia ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Ylivieskan, Nivalan ja Haapajärven kaupunkien alueelle laadittiin kesällä 2008 maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Alueelta etsittiin potentiaalisia erityistukikohteita: perinnebiotooppeja, luonnon ja maiseman monimuotoisuuskohteita sekä mahdollisia monivaikutteisten kosteikkojen perustamispaikkoja. Suunnitelmaan valittiin mukaan 101 luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden vesiensuojelun kannalta tärkeää esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Useimpien kohteiden hoitoon on mahdollista hakea maatalouden ympäristötuen erityistukia. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei kuitenkaan rajoita alueiden käyttöä, eikä velvoita maanomistajia niiden hoitamiseen tai kosteikon perustamiseen, vaan toteutus on vapaaehtoista. Investointitukea monivaikutteisen kosteikon perustamiseen voi saada Pohjanmaan jokivesistöjen alueella ainoastaan yleissuunnitelmaan merkityille kohteille. Järviin laskevat vesistöt ovat sen sijaan tukikelpoisia myös ilman yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman luonnon monimuotoisuuskohteiden luettelo ei ole kattava, vaan suunnittelualueelta löytyy lukuisia muitakin mahdollisia hoitokohteita. Esimerkkien tarkoituksena onkin helpottaa vastaavanlaisten kohteiden tunnistamista myös suunnittelualueen ulkopuolella

The importance of the learning process in ST analysis interpretation and its impact in improving clinical and neonatal outcomes

BACKGROUND: Intrapartum fetal heart rate monitoring was introduced with the goal to reduce fetal hypoxia and deaths. However, continuous fetal heart rate monitoring has been shown to have a high sensitivity but also a high false-positive rate. To improve specificity, adjunctive technologies have been developed to identify fetuses at risk for intrapartum asphyxia. Intensive research on the value of ST-segment analysis of the fetal electrocardiogram as an adjunct to standard electronic fetal monitoring in lowering the rates of fetal metabolic acidosis and operative deliveries has been ongoing. The conflicting results in randomized and observational studies may partly be due to differences in study design.OBJECTIVE: This study aims to determine the significance of the learning process for the introduction of ST analysis into clinical practice and its impact on initial and subsequent obstetric outcomes.STUDY DESIGN: This was a prospective observational study with the primary objective to evaluate the importance of the learning period on the rates of metabolic acidosis and operative deliveries after the implementation of ST analysis. The study was conducted at the Turku University Hospital, Turku, Finland, with 3400-4200 annual deliveries. The whole study population consisted of all 42,146 deliveries during the study period 2001 through 2011. The ST analysis usage rate was 18%. The data were collected prospectively from labors monitored with ST analysis as an adjunct to conventional intrapartum fetal heart rate monitoring. Primary endpoints were the rates of metabolic acidosis (cord artery pH 12.0 mmol/L), fetal scalp blood sampling, and operative deliveries. Comparisons of these outcomes were made between the initiation period (the first 2 years) and the subsequent usage period (the next 9 years).RESULTS: In the whole study population the prevalence of cord pH CONCLUSION: We provide evidence that the results improve over time and there is a learning curve in the introduction of the ST analysis method. This was demonstrated by the lower rates of metabolic acidosis and operative deliveries after the initial implementation period.</p

Sikiön voinnin seuranta synnytyksen aikana

English summaryPeer reviewe

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma: Oulujoen laakso

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta, johon myös maatalous omalta osaltaan vaikuttaa. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Eliöstölle arvokasta ympäristöä ovat mm. vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat, joilla saattaa viihtyä harvinaisiakin eliölajeja. Myös tehokkaassa viljelyssä olevat pellot ovat tärkeitä ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueita etenkin monille lintulajeille. Niin kasvi- kuin eläinlajistollekin tärkeimmät ympäristöt ovat kuitenkin yleensä pientareita, pieniä metsiköitä ja muita viljelyn lievealueita. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia alueellisten ympäristökeskusten johdolla vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on kannustaa viljelijöitä hakemaan erityistukia ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Pohjois-Pohjanmaalla laadittiin kesällä 2006 LUMO-yleissuunnitelma Oulujoen laakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, joka ulottuu molemmin puolin jokivartta Oulusta Turkansaaren kohdalta Muhoksen Hyrkkäälle saakka. Alueella on haettu hyvin vähän erityistukia, joten nähtiin tarpeelliseksi löytää keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja palauttamiseksi. Suunnitelmaan valittiin mukaan 41 luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää kohdetta. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei kuitenkaan sido tai velvoita maanomistajia tai aseta alueen käytölle rajoituksia. Alueen laajuuden vuoksi kaikkia arvokkaita kohteita ei ehditty kartoittaa kattavasti, vaan niitä on todellisuudessa paljon enemmän. Esimerkkikohteiden tarkoituksena onkin antaa käytännön tietoa paikallisista erityistukimahdollisuuksista myös alueen muille viljelijöille, jotka voivat tutustua niihin harkitessaan tukien hakua omille alueilleen

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma – Taivalkosken Tyräjärvi–Jokijärvi

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet sekä vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen lajin elinmahdollisuuksia. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnonhoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Taivalkoskella laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Tyräjärvi–Jokijärven arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan valittiin mukaan 46 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden tarkoituksena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia. Kohteiden kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimet ovat vapaaehtoisia. Asiasana

Plant growth-promoting microbes improve stormwater retention of a newly-built vertical greenery system

On-site decentralized urban stormwater management has gained significant momentum in urban planning. Recently, vegetated roofs have been recommended as a viable decentralized stormwater management system and nature-based solution to meet the challenge of urban floods. However, as another type of unconventional green infrastructure, vertical greenery systems (VGS), also known as vegetated facades, have received much less research attention. Even though some researchers suggest that stormwater management by VGS is comparable to that of vegetated roofs, empirical evidence to substantiate this claim is limited. In this study, we conducted rain simulations on newly-built vegetation containers with water storage compartments. These vegetation containers were designed to be incorporated into a VGS specifically for stormwater management. We tested variables that could influence water retention efficiency and evapotranspiration of the containers under field conditions, i.e., inoculation of plant growth-promoting microbes (PGPMs) (Rhizophagus irregularis and Bacillus amyloliquefaciens), different substrate types (sandy loam and reed-based substrate), simulated rain quantity, natural precipitation, substrate moisture, and air temperature. The inoculation of PGPMs significantly reduced runoff quantity from the vegetation containers. Meanwhile, the well-ventilated sandy-loam substrate significantly reduced the remaining water in the water storage compartments over 1-week periods between rain simulation events, achieving high water-use efficiency. The selected microbes were established successfully in the containers and promoted the growth of 2 out of 5 plant species. R. irregularis colonization responded to substrate type and host plant species, while B. amyloliquefaciens population density in the substrate did not respond to these factors. Environmental conditions, such as antecedent substrate moisture, air temperature, and natural precipitation also influenced the efficiency of stormwater retention and/or evapotranspiration. In conclusion, this study provides instructive and practical insights to reduce urban flood risk by using VGS.Peer reviewe

Effect of weather conditions, substrate pH, biochar amendment and plant species on two plant growth-promoting microbes on vegetated roofs and facades

Background Vegetated building envelopes (VBEs), such as vegetated roofs and facades, are becoming more frequent in urban planning nowadays. However, harsh growing conditions restrain the application of VBEs. Plant growth-promoting microbes (PGPMs) might help ease the stresses, but first, it is necessary to investigate how to ensure their survival and growth under VBE conditions. Methods We conducted three experiments to test the impact of various factors on the microbial populations of inoculated PGPMs in VBEs, a mycorrhizal fungus Rhizophagus irregularis and a bacterium Bacillus amyloliquefaciens. The first experiment was conducted by inoculating the two PGPMs separately in Sedum roof plots, and the microbial populations associated with Poa alpina was monitored for two consecutive years under local weather conditions. The second experiment was conducted in a laboratory testing the effect of substrate pH (substrates collected from balcony gardens) on R. irregularis population associated with Trifolium repens and Viola tricolor. The third experiment was conducted on a meadow roof testing the effect of biochar amendment on R. irregularis population associated with Thymus serpyllum and Fragaria vesca. Results In the first experiment, Bacillus was found to associate with P. alpina, but Rhizophagus wasn't. Yet, the fungus induced high Bacillus population density in the Rhizophagus treated plots in the first year. In the second experiment, Rhizophagus abundance in T. repens was higher in the neutral substrate (6–6.5), while V. tricolor was more colonized in acidic substrate (5–5.5), suggesting an important interactive effect of substrate pH and plant species on Rhizophagus abundance. The third experiment suggested a negligible impact of biochar amendment on Rhizophagus abundance for both host plants. Conclusion Three experiments demonstrate that PGPM inoculation on VBEs is feasible, and various factors and interactions affect the PGPM populations. This paper provides reference and inspiration for other VBE research involving substrate microbial manipulation.Peer reviewe

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Rantsilan Mankila–Sipola

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet ja vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen eliölajin elinmahdollisuuksia. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Rantsilassa laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Mankila–Sipolan arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan valittiin mukaan 84 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden tarkoitusena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia. Kohteide kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimenpiteet ovat vapaaehtoisia

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Rantsilan Mankila–Sipola

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eri eläin- ja kasvilajien sekä erilaisten elinympäristöjen runsautta. Maatalousalueilla elää viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi lukuisia luonnonvaraisia lajeja, jotka pitävät avoimista ja puoliavoimista elinympäristöistä. Arvokkaita kohteita ovat mm. vaihtelevat pellon reunavyöhykkeet ja vanhan niitty- ja laiduntalouden synnyttämät niityt ja hakamaat. Viljellyt pellot ovat tärkeitä paitsi maaseutumaiseman säilymisen kannalta myös monien lintulajien ruokailu-, levähdys- ja pesimäalueina. Viime vuosikymmenten aikana maataloudessa tapahtuneet muutokset ovat kaventaneet monen eliölajin elinmahdollisuuksia. Suomessa on laadittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelmia vuodesta 2003. Suunnittelu on kohdistunut arvokkaille maisema-alueille. Yleissuunnittelun tarkoituksena on tehostaa maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua sekä suunnata hoitotoimet tärkeimmille kohteille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä maatalouden ympäristötuen erityistukien hakemiseen ja lisätä viranomaisten, neuvojien ja viljelijöiden välistä vuorovaikutusta. Rantsilassa laadittiin kesällä 2007 LUMO-yleissuunnitelma Mankila–Sipolan arvokkaalle maisema-alueelle. Suunnitelmaan valittiin mukaan 84 esimerkkikohdetta, jotka on esitelty karttojen ja kohdekuvausten avulla. Esimerkkikohteiden tarkoitusena on havainnollistaa suunnittelualueen ja muiden vastaavanlaisten alueiden erityistukimahdollisuuksia. Kohteide kuuluminen yleissuunnitelmaan ei rajoita alueiden käyttöä tai velvoita maanomistajia hoidon järjestämiseen, vaan esitetyt hoitotoimenpiteet ovat vapaaehtoisia

A multi-centre, open label, randomised, parallel-group, superiority Trial to compare the efficacy of URsodeoxycholic acid with RIFampicin in the management of women with severe early onset Intrahepatic Cholestasis of pregnancy : the TURRIFIC randomised trial

BackgroundSevere early onset (less than 34weeks gestation) intrahepatic cholestasis of pregnancy (ICP) affects 0.1% of pregnant women in Australia and is associated with a 3-fold increased risk of stillbirth, fetal hypoxia and compromise, spontaneous preterm birth, as well as increased frequencies of pre-eclampsia and gestational diabetes. ICP is often familial and overlaps with other cholestatic disorders.Treatment options for ICP are not well established, although there are limited data to support the use of ursodeoxycholic acid (UDCA) to relieve pruritus, the main symptom. Rifampicin, a widely used antibiotic including in pregnant women, is effective in reducing pruritus in non-pregnancy cholestasis and has been used as a supplement to UDCA in severe ICP. Many women with ICP are electively delivered preterm, although there are no randomised data to support this approach.MethodsWe have initiated an international multicentre randomised clinical trial to compare the clinical efficacy of rifampicin tablets (300mg bd) with that of UDCA tablets (up to 2000mg daily) in reducing pruritus in women with ICP, using visual pruritus scores as a measuring tool.DiscussionOur study will be the first to examine the outcomes of treatment specifically in the severe early onset form of ICP, comparing "standard" UDCA therapy with rifampicin, and so be able to provide for the first-time high-quality evidence for use of rifampicin in severe ICP. It will also allow an assessment of feasibility of a future trial to test whether elective early delivery in severe ICP is beneficial.Trial identifiersAustralian New Zealand Clinical Trials Registration Number (ANZCTR): 12618000332224p (29/08/2018). HREC No: HREC/18/WCHN/36.EudraCT number: 2018-004011-44.IRAS: 272398.NHMRC registration: APP1152418 and APP117853.Peer reviewe