Automaatit osana japanilaista teknologiakulttuuria

Kun ensimm&auml;isen kerran matkustin vuoden 2007 tammikuussa Japaniin, yksi katukuvassa erityisesti silmiin pist&auml;nyt asia oli erilaisten automaattien valtava m&auml;&auml;r&auml;. Automaatit ovat l&auml;sn&auml; kaikkialla. Niit&auml; voisi siis kutsua ubiikiksi ilmi&ouml;ksi (ubiquitous) Japanissa. &nbsp;K&auml;sittelen t&auml;ss&auml; katsauksessa japanilaisten myyntiautomaattien historiaa ja automaateille annettuja merkityksi&auml;.</p

Dietary fat intake and quality in long-term care residents in two cohorts assessed 10 years apart

Purpose To describe and compare detailed dietary fat intake, fat quality and associative factors between two measuring points 10 years apart of residents living in long-term care facilities, and to reflect how fat composition and fat quality corresponds to current nutrition recommendations. Methods In 2007 long-term care residents (n = 374) of 25 assisted-living facilities and nursing homes and in 2017-18 long-term care residents (n = 486) of 17 respective facilities in Helsinki metropolitan area were recruited for this study. Information on the residents' heights, demographic information and use of calcium and vitamin D supplementation were retrieved from medical records. Residents' clinical assessment included Clinical Dementia Rating (CDR), the Mini Nutritional Assessment (MNA) and questionnaire related to nutrition care. Participants' energy and fat intake were determined from 1--2-day food diaries kept by the ward nurses, and fat quality indicators calculated. Results Age, gender distribution, MNA score or body mass index did not differ between the two cohorts. Residents' cognitive status, subjective health and mobility were poorer in 2017 compared to 2007. Total fat and saturated fatty acid (SFA) intakes were higher and fat quality indicators lower in the 2017 cohort residents than in the 2007 cohort residents. Sugar intake, male gender, eating independently, eating larger amounts and not having dry mouth predicted higher SFA intake in the 2017 cohort. Conclusions The fat quality in long-term care residents in our study worsened in spite of official recommendations between the two measurement points.Peer reviewe

Sivistyksen puolustus: miksi akateemista elämää tarvitaan? Sari Kivistö & Sami Pihlström

Sari Kivistön ja Sami Pihlströmin teos Sivistyksen puolustus: Miksi akateemista elämää tarvitaan? (Gaudeamus 2018) käsittelee kriittisesti Suomen yliopistolaitoksen kehitystä ja nykytilaa. Painopiste on humanistisissa tieteissä, mutta teos käsittelee yleisemminkin sivistyksen ja akateemisen elämänmuodon merkitystä yliopistossa

Ilkka Kanervan ulkopoliittinen toiminta 1979-1995

Tutkimuksessa tarkasteltiin kokoomuslaisen Ilkka Kanervan (1948-2022) ulkopoliittista toimintaa kansanedustajana vuosina 1979-1995. Kansallinen kokoomus oli oppositiopuolue vaalikausina 1979-1987. Vaalikausina 1987-1995 puolue oli kahdesti hallitusvastuussa ja Kanerva ministerinä Holkerin ja Ahon hallituksissa. Kanerva oli jo teini-ikäisenä kiinnostunut ulkopolitiikasta ja hänen kiinnostuksensa asiaan jatkui koko hänen elämänsä aikana. Kanervaa lähestyttiin henkilöhistoriallisella tutkimusmetodilla. Tavoitteeksi asetettiin osa- ja viipale-elämänkerrallinen tutkimus, jossa rajaus koski hänen ulkopoliittista toimintaa vuosina 1979-1995. Tutkimuksessa etsittiin vastausta siihen, mitä ja millaista ulkopoliittista toimintaa Kanervalla oli ja muuttuiko se tutkimuksen aikarajauksessa. Tutkimuskysymyksissä ulkopoliittiseksi toiminnaksi määriteltiin kaikki sellainen toiminta, joka oli kytköksissä ulkopoliittisiin kysymyksiin: kuten puheet, Kanervan ulkopoliittiset ehdotukset ja matkat ulkopoliittisista syistä. Lisäksi selvitettiin, muuttuiko Kanervan ajattelutapa tai toiminta vuosina 1979-1995. Tutkimuksen primääriaineistoiksi rajautuivat haastattelut, Nykypäivän artikkelit, puoluevaltuuston ja ulkoasiainvaliokunnan keskustelupöytäkirjat. Haastatteluilla kartoitettiin Kanervan ja muiden kokoomuksessa toimineiden aikalaisten näkemyksiä Kanervan ulkopoliittisesta toiminnasta. Kanervan toimintaa kokoomuksessa tutkittiin puoluevaltuuston aineistosta. Vastaavasti ulkoasiainvaliokunnan aineisto avasi Kanervan ulkopoliittista valiokuntatyöskentelyä. Kanervan osallistuminen puoluevaltuuston kokouksiin väheni 1990-luvulla. Aikarajauksen loppuvaiheiden selvittämiseksi aineistonkeruuta laajennettiin sanomalehti Nykypäivään. Kokoomuksen vuodesta 1966 jatkunut oppositiokausi johtui puolueen ulkopoliittisen kelpoisuuden kyseenalaistamisesta. Presidentti Kekkonen, muut puolueet ja Neuvostoliitto estivät ulkopolitiikkaan vedoten pääsyn hallitukseen. Kanerva pyrki toiminnallaan saamaan kokoomuksen hallituskelpoiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi hän tuki vahvasti Paasikiven-Kekkosen linjaa. Kanerva auttoi kokoomuksen puoluejohtoa saavuttamaan Kekkosen, muiden puolueiden ja Neuvostoliiton hyväksynnän hallitukseen pääsylle tukemalla virallista ulkopolitiikkaa. Kanerva kanta ulkopoliittiseen linjaan muuttui kylmän sodan lopussa. Hän tuki puolueen EY-linjaa ja hylkäsi Paasikiven-Kekkoseen-linjaa koskeneen puolueettomuuskäsitteen vuonna 1991 korvaten sen sotilaallisen liittoutumattomuuden käsitteellä

Selkokielen keinot saduissa Punahilkka, Ruusunen ja Tuhkimo

Tarkastelen tutkielmassani saksan kielestä suomennettuja yleiskielisiä Grimmin satuja, Ruususta, Punahilkkaa ja Tuhkimoa, sekä samoista saduista tehtyjä suomenkielisiä selkokielisiä lastenkirjoja. Selvitän, mitä selkomukautuksen keinoja selkosaduissa on käytetty, ja vertailen selkosatuja yleiskielisiin satuihin. Analysoin satujen pituutta, virkerakenteita, pää- ja sivulauseiden käyttöä, lauseenvastikkeiden ja synonyymien esiintymistä sekä kuvien käyttöä. Lisäksi pohdin, miten selkomukautukset sopeutuvat selkokirjoittamiseen laadittuihin ohjeisiin. Selkokieli on sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä yksinkertaisempaa ja helpommin ymmärrettävää kieltä. Sen tarkoitus on auttaa tiedon saavuttamisessa niitä henkilöitä, jotka eivät ymmärrä yleiskieltä. Selkokielen kohderyhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on kielellisiä vaikeuksia joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Tutkielmani tarkoituksena on lisätä selkokielisen kaunokirjallisuuden tutkimusta. Se on lisääntynyt jonkin verran viime vuosina, mutta vieläkään kaunokirjallisuuden selkokielistämiseen ei suhtauduta yhtä avoimesti kuin esimerkiksi selkokielisiin uutisiin. Joidenkin mielestä kaunokirjallisuuden selkokielistäminen yksinkertaistaa liikaa kieltä, jonka pitäisi olla mahdollisimman luovaa ja merkitykseltään rikasta. Tutkielmani teoriatausta koostuu selkokielen teoriasta. Lisäksi tarkastelen selkomukautuksen ja kääntämisen suhdetta. Joidenkin tutkijoiden mukaan selkomukautusta voidaan pitää kääntämisenä, kun taas joidenkin mielestä niitä ei ole mielekästä verrata keskenään. Tutkimusmenetelmänä käytän kvantitatiivista vertailevaa metodia tekstin kielellisten piirteiden analysoimiseen ja kuva-analyysissa hyödynnän sosiosemioottista analyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että selkosadut ovat pituudeltaan yleiskielisiä satuja selvästi lyhyempiä. Selkosatujen virkkeet ovat selkeitä ja niistä on helppo erottaa pää- ja sivulauseet, kun taas yleiskielisten satujen rakenteet ovat monimutkaisempia, eivätkä koostu yhtä selkeästi pää- ja sivulauseista. Lisäksi ne ovat pidempiä. Yleiskielisissä saduissa virkkeet koostuvat useammasta osasta kuin selkosatujen virkkeet. Selkosaduissa on käytetty hyvin vähän synonyymeja ja kuvitus on huomattavasti selkeämpää kuin yleiskielisissä saduissa. Selkosadut noudattavat siis selkokirjoittamiseen laadittuja ohjeita

Sopimattomat ja sopeutumattomat

Arvosteltu teos: Sopeutumattomat : psykopatian historia Suomessa / Katariina Parhi. Helsinki : Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2019