Digitalisaatiovalmiuteen liittyvät olosuhteet kuntien teknisellä toimialalla

Digitalisaatiovalmiudella tarkoitamme valmiutta saavuttaa, ottaa käyttöön ja hyödyntää digitaalisia ohjelmistoja ja aineistoja organisaatioissa. Tutkimuksemme osallistuu e-hallintotutkimukseen, jossa digitalisoituvaa hallintoa, organisaatioita ja palveluja tarkasteltaessa on oltu aiemmin kiinnostuneita erityisesti kansalaisille tarjotuista digitaalisista palveluista ja niiden käytöstä. Tavoitteenamme on lisätä kansallisen tason tietoa digitalisaatiovalmiudesta työntekijöiden näkökulmasta kuntien palvelutuotannon kontekstissa. Päätutkimuskysymyksemme on: Millaiset digitalisaatiovalmiutta mahdollistavat olosuhteet kuntien teknisellä toimialalla on Manner-Suomen kunnissa? Kyselyaineistomme on kerätty 255 kunnasta (87 % Manner-Suomen kunnista). Aineistot analysoimme tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan kansallisella tasolla tarkasteltuna kunnissa on teknisellä toimialalla hyvät työntekijöiden digitalisaatiovalmiutta mahdollistavat olosuhteet, joskin kuntien välillä on paljon eroja. Asukasluvultaan pienemmissä kunnissa on muita kuntia vähemmän toimialalle oleellisia ohjelmistoja ja digitaalisia aineistoja työntekijöiden hyödynnettäväksi eli niissä on heikommat digitalisaatiovalmiutta mahdollistavat olosuhteet. Kansallisia teknisen toimialan digitalisaatiovalmiutta edistäviä tukitoimia tulisikin siksi suunnata erityisesti asukasluvultaan pienimpiin kuntiin. E-hallintotutkimuksen kannalta keskeinen tulos on, että eroja löytyi myös teknisen toimialan sisällä. Esimerkiksi digitaalinen arkistointi on yleisempää rakennusluvituksessa kuin kaavoituksessa

The work done in healthcare projects

Peer reviewe

Häpeä organisaatioilmiönä:satunnainen tunnekokemus vai systemaattinen vallan ja sosiaalisen kontrollin mekanismi?

Shame in organisations: an occasional emotional experience or a systemic mechanism of power and social control?The emotion of shame in the context of organ­isations is still scarcely studied, and the current research on the topic is incoherent. This study employs qualitative metasynthesis (Walsh &amp; Downe 2005) as a literature review method to construct more consistent information about the role of shame in publicly funded organisations. The results show that shame in organisation studies can be treated as a random emotional ex­perience or interpersonal issue. However, shame can also be treated as a systemic mechanism of power and control coercing compliance with organisational, institutional and political standards and norms. The study makes use of three levels of analysis to understand how employees’ shame is constructed and utilised: micro, meso and macro. It also suggests separating the emotion of humiliation from shame when studying the use of power in organisations.<br/