Asukasbarometri 2016 – Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä

Asukasbarometri 2016 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta vähintään 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimus luo kokonaiskuvan asuinympäristöjen tilasta ja ajallisista muutoksista sekä asumistoiveista. Tutkimuksessa käsitellään lisäksi erityyppisten asuinalueiden vahvuuksia ja heikkouksia. Uutena alueluokituksena mukaan otettiin taajamien luokittelu kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Tutkimus toteutettiin ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeena. Asukasbarometri on valtakunnallinen seurantatutkimus, joka toteutettiin nyt neljännen kerran. Aiemmat Asukasbarometrikyselyt on tehty vuosina 1998, 2004 ja 2010. Jokaisella kierroksella tavoitteena on ollut uusia osa kysymyksistä ajankohtaisten ilmiöiden ja tietotarpeiden mukaan, mutta säilyttää ajallinen vertailukelpoisuus keskeisissä kysymyksissä. Vuonna 2016 Asukasbarometrin kyselymenetelmä vaihtui puhelinhaastattelusta posti- ja internet-kyselyn yhdistelmään. Asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Alueiden väliset erot asuinalueen viihtyvyydessä ja laatutekijöissä nousevat esiin tarkemmissa kysymyksissä. Tärkeimmät asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat sijainti ja hyvät liikenneyhteydet, luonnonympäristö sekä rauhallisuus. Sijainti ja liikenneyhteydet on noussut eniten mainintoja saaneeksi viihtyvyystekijäksi ohi aikaisempien kyselyiden ykköstekijän, rauhallisuuden. Liikenteeseen liittyvät häiriöt ja ongelmat aiheuttavat eniten epäviihtyvyyttä asuinympäristössä. Tyytymättömyys joukkoliikennepalveluihin on edelleen lisääntynyt. Pyöräilyn osuus työ- ja asiointimatkojen kulkutapajakaumasta on kasvanut huomattavasti. Selkeä trendi koko Asukasbarometrin seurantakauden ajan on ollut asumistoiveiden urbanisoituminen eli keskustamaisen kerrostaloasumisen suosion kasvu ja omakotitalotoiveiden väheneminen. Trendi näkyy asumispreferenssien ohella esimerkiksi palvelutoiveissa. Kahvilat ja ravintolat nousivat uusimmassa kyselyssä ensimmäistä kertaa toivotuimmaksi palveluksi asuinalueelle. Toisaalta toiveista erottuu myös taloyhtiömuotoinen kaupunkipientaloasuminen, jossa yhdistyvät toiveet omasta pihasta ja lähipalveluiden saavutettavuudesta kävellen. Asumistoiveita ja -tarpeita määrittävät paitsi elämänvaihe, myös erilaiset elämäntavat. Asukasbarometrin uudet asumistoivekysymykset antavat ensimmäistä kertaa realistista tietoa siitä, miten toiveet poikkeavat nykyisestä asumisesta. Vertailu antaa mielenkiintoista uutta tietoa siitä, miten asuntotuotantoa ja asuinalueiden kehittämistä tulisi suunnata vastaamaan paremmin asukkaiden toiveita ja tarpeita

Asukasbarometri 2010 – asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä

Asukasbarometri 2010 on kyselytutkimus suomalaisten asuinympäristöjen laadusta vähintään 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa. Tutkimus on osa ympäristöhallinnon elinympäristön laadun seurantaa ja se toteutettiin nyt kolmannen kerran. Ensimmäinen Asukasbarometrikysely tehtiin vuonna 1998 ja toinen vuonna 2004. Suurin osa kysymyksistä on pysynyt samoina, mutta mukaan on otettu myös uusia ajankohtaisia kysymyksiä, kuten asumisvalintojen ympäristöystävällisyyttä koskevia kysymyksiä. Asukkaat ovat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Vastaajista 97 % on tyytyväisiä asuinalueensa viihtyisyyteen ja tyytyväisyys on lisääntynyt. Tärkeimmät asuinalueiden viihtyvyystekijät ovat rauhallisuus, luonnonympäristö, sijainti ja liikenneyhteydet sekä palvelujen saatavuus ja harrastusmahdollisuudet. Pahimpina epäviihtyvyystekijöinä pidetään liikenteen aiheuttamia häiriöitä ja ongelmia. Asuinalueiden peruspalveluiden taso on pysynyt kutakuinkin ennallaan kohteena olevissa suurissa taajamissa. Toivotuimmat lisäpalvelut asuinalueelle ovat ruokakauppa, muut kaupat ja joukkoliikenne. Pankki- ja postipalvelutoiveet ovat huomattavasti vähentyneet, sen sijaan joukkoliikennetoiveiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Puisto- ja ulkoilualueisiin ollaan yleensä tyytyväisiä. Enemmän tyytymättömyyttä kohdistuu pihan viihtyisyyteen. Tyytymättömimpiä pihaan ovat tiiviiden kerrostaloalueiden asukkaat, erityisesti vuokra-asukkaat. Autonomistus, auton käyttömahdollisuus ja auton käyttö työ- ja kauppamatkoilla ovat yleistyneet, kävelyn ja joukkoliikenteen osuus on laskenut. Työmatkojen keskipituus on kasvanut. Tyytymättömyys asuinalueen joukkoliikennepalveluihin on ollut kasvussa. Naapureiden kanssa jutellaan edelleen kohtalaisen usein, yli kolmannes lähes päivittäin. Vastaajista 15 % pelkää liikkua asuinalueella yksin iltaisin. Pääosa vastaajista, 86 %, pitää ympäristöystävällisyyttä tärkeänä asunnon ja asuinalueen valinnassa. Neljännes niistä vastaajista, joilla on auto säännöllisesti käytettävissä, ovat harkinneet auton käytön vähentämistä. Yli puolet hyväksyy täydennysrakentamisen omalla asuinalueellaan, jos sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan. Raportissa käsitellään myös erityyppisten asuinalueiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä eri väestöryhmien näkemyksiä elämänvaiheen ja -tilanteen mukaan

Hygienisk kvalitet hos svensk älgfärs med avseende främst på förekomst av koagulaspositiva stafylokocker och Escherichia coli

In this study the hygienic quality of minced moose meat was examined with regard to the prevalence of different bacteria. The methods used are described in NMKL, "Nordic Method Committee for Food". The results show that the levels of Escherichia coli and coagulase positive staphylococci in the meat are too high. The reason for this might be environmental factors, such as high temperature and humidity during the time when the carcasses are hanging and when the meat is cut up.Den här studien har till syfte att undersöka den hygieniska kvalitén på fryst älgfärs. I studien har undersökts totalt 20 partier fryst älgfärs enligt NMKL, Nordisk Metodkommitté för Livsmedel. Resultaten visar att förekomsten av framför allt Escherichia coli och koagulaspositiva stafylokocker ofta är så hög att köttet klassas som ”tjänligt med anmärkning”, och i fyra fall som ”otjänligt som människoföda”. Orsaken till detta kan bland annat vara den miljö och den höga temperatur som ofta råder under hängning och hantering av slaktkroppar och kött, där yttre omständigheter så som väderlek är av stor betydelse

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Seuraavien vuosikymmenten aikana ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä kasvaa merkittävästi. Vuonna 2030 Suomessa on väestöennusteen mukaan noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, mikä on neljännes koko maan väestöstä. Tässä raportissa tarkastellaan ikääntyneiden eli yli 65-vuotiaiden asuinpaikkoja ja asumista valtakunnallisten paikkatietoaineistojen avulla. Alueellinen tarkastelu on tehty pääosin kuntarajoista riippumattomilla alueluokituksilla, jotka kuvaavat erityyppisiä alueita ja asuinympäristöjä. Tarkat rekisteripohjaiset lähtöaineistot ja niistä kootut aikasarjat ovat mahdollistaneet ikääntyneiden muuttoliikkeen ja asukaspysyvyyden aiempaa tarkemman tarkastelun koko väestön tasolla. Tutkimuksen tulokset kertovat ikääntymisen kokonaiskuvasta, sen alueellisista ja kuntakohtaisista eroista sekä aluetyyppien välisistä eroista. Tulokset hyödyttävät erityisesti erilaisten ikääntyneiden asumista tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja kohdentamista koskevaa päätöksentekoa. Määrällisesti ikääntyneiden ikäluokkien kasvu tulee olemaan suurinta suurissa kaupungeissa. Suuret ikäluokat ja lähivuosina 65 vuoden iän saavuttavat asuvat vanhempia ikäluokkia yleisemmin kaupungeissa ja kaupunkien autovyöhykkeillä, eli omakotitaloalueilla kaupunkien reunoilla. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa ikääntyneiden alueelliseen jakaumaan. Ikääntyneiden osuus puolestaan kasvaa nopeimmin suurten kaupunkien kehyskunnissa. Ikääntyneiden muuttoalttius on matalampi kuin muiden ikäluokkien, joten merkittävä osa ikääntyneistä ikääntyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Ikääntyneiden asumistoiveissa on kuitenkin viitteitä halusta muuttaa palvelujen lähelle keskustoihin ja taajamiin sekä kerrostaloasuntoihin, vaikka omakotitaloasuminen olisikin monelle ihanneasumismuoto. Väestörakenteen alueellisten erojen takia ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin tarvitaan eri alueiden erityispiirteet huomioivaa suunnittelua. Kasvavilla kaupunkialueilla paine tulee kohdistumaan ensisijaisesti palveluiden riittävyyteen ja ikääntyneille sopivan asuntokannan saatavuuteen. Taantuvilla alueilla haasteena on ikääntyneiden kasvava osuus väestöstä ja palveluiden saatavuus. Jatkossa suunnittelun haasteeksi nousee se, kuinka olemassa olevia asuinalueita voidaan muuttaa vastaamaan ikääntyneiden tarpeita. Nämä tarpeet, kuten lähipalvelujen saavutettavuus ja asuinalueen esteettömyys, tulee ottaa huomioon yhdyskuntasuunnittelussa ja pyrkiä yhteistyöhön kaavoituksen, rakentamisen ja palveluiden suunnittelun välillä

Miten kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen vaikuttavat vapaa-ajan asumisen suosioon?

How urbanization and population aging affect the popularity of second homes? Leisure oriented second homes are an integral part of Finnish lifestyle. Over half a million second homes and related infrastructure constitute a significant proportion of national and personal assets. However, there has been public concern about the future of second homes. How do the major trends in society, such as population aging and urbanization affect the use of second homes? Will the time spent on second homes decrease or increase? In this study a scenario for the use of second homes from 2018 to 2040 was modeled. Scenario is based on Statistics Finland’s population forecast, urban-rural classification, and national second home survey. According to the scenario, urbanization and aging will somewhat increase the use of second homes in the future. Urbanization increases the use of second homes more than aging. People living in urban areas spend significantly more time on second homes than residents in rural areas. On average, the 65-74-year-olds who live in the inner urban area spend most time on second homes. In addition to urbanization and aging, there are other trends that can increase or decrease the use of second homes in the future but are not included in the scenario. These include, for example, increase in retirement age in good health, income and wealth growth, improved telecommunications in second homes, increased tourism and other leisure activities, longer cottage trips and immigration.Mökkeily on keskeinen osa suomalaista elämäntapaa. Suomen yli puoleen miljoonaan kesämökkiin on infrastruktuureineen sitoutunut huomattava määrä kansallisvarallisuutta ja suomalaisten henkilökohtaista omaisuutta. Mökkeilyn tulevaisuudesta on kuitenkin esitetty huolta. Miten yhteiskunnan suuret trendit, kuten väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen, vaikuttavat vapaa-ajan asumiseen? Väheneekö vai lisääntyykö vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika? Tässä tutkimuksessa laadittiin vapaa-ajan asumisen skenaario vuodesta 2018 vuoteen 2040. Skenaario pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, kaupunki-maaseutuluokitukseen sekä valtakunnalliseen vapaa-ajan asumisen kyselyyn. Skenaarion mukaan kaupungistuminen ja ikääntyminen lisäävät jonkin verran vapaa-ajan asuntojen käyttöä tulevaisuudessa. Kaupungistuminen lisää mökkeilyä enemmän kuin ikääntyminen. Kaupunkialueilla asuvat viettävät merkittävästi enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoilla kuin maaseudulla asuvat. Keskimäärin eniten mökkeilevät 65–74-vuotiaat sisemmällä kaupunkialueella asuvat. Kaupungistumisen ja ikääntymisen lisäksi myös muut trendit, jotka eivät sisälly skenaarioon, voivat lisätä tai vähentää vapaa-ajan asunnoilla vietettävää aikaa. Tällaisia ovat muun muassa hyväkuntoisen eläkeiän pidentyminen, tulojen ja varallisuuden kasvu, tietoliikenneyhteyksien paraneminen vapaa-ajan asunnoilla, kasvava matkailu ja muut vapaa-ajanviettotavat, pidemmät mökkimatkat ja maahanmuutto