Oppisopimustyyppinen koulutus korkeakoulutettujen osaamisen kehittämisessä

Korkeakoulutettujen työelämäläheinen kehittäminen on ollut Suomen koulutuspoliittisessa keskustelussa pitkään ajankohtainen teema. Erityisinä kehittämiskohteina viime vuosina ovat olleet korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden ja osaamisperustaisuuden kehittäminen, opintojen henkilökohtaistaminen sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Kansallisen ja kansainvälisen asiantuntijuustutkimuksen pohjalta on mallinnettu yliopistojen yhteistyössä laadukkaan perustutkinnon jälkeisen koulutuksen menestystekijöitä, jotka kohdentuvat erityisesti työssä oppimiseen. Laadukkaan työssä oppimisen tulee olla sisällöltään vaativampaa kuin normaali, rutiininomainen työskentely organisaatiossa. Myös koulutettavan työnantajan kanssa tehtävä yhteistyö, sopiminen sekä ohjeistukset korostuvat laadukkaan työssä oppimisen mahdollistamisessa. Näin ollen työnantajat ovat keskeisessä roolissa yhteisten oppimisfoorumien luomisessa työpaikoille, kehittymisen ja uuden oppimisen mahdollistavien haasteellisten tehtävien määrittelyssä sekä opiskelun nivomisessa henkilöstön kehityskeskusteluihin ja organisaation strategisiin tavoitteisiin. Uudet erikoistumiskoulutukset ja niitä edeltäneet prototyypit eli oppisopimustyyppiset koulutukset samoin kuin varsinainen oppisopimuskoulutus tarjoavat mahdollisuuksia kehittää uutta asiantuntijaosaamista työssä oppimalla.   Oppisopimustyyppisissä koulutuksissa ja erikoistumiskoulutuksissa on Suomessa kehitetty korkeakoulutettujen työssä oppimista tukevia ratkaisuja kuten projektiperustaista ja autenttista oppimista sekä mentorointia. Asiantuntijuuden kehittymisen arviointiin on rakennettu prosessimallinnus, jossa kuvataan opintojen henkilökohtaistamisen prosessi sekä arvioinnin tavoitteet, kohteet ja menetelmät koulutuksen eri vaiheissa. Mallinnus perustuu asiantuntijuustutkimukseen, jossa on keskeistä tietojen ja kokemusten integroituminen sekä osallistuminen tiimien ja työyhteisöjen sekä verkostojen työtoimintaan. Lisäksi mallissa korostuvat sekä oppimaan oppimisen taidot että itsesäätelytaidot. Tässä artikkelissa tarkastelemme erikoistumiskoulutuksien ja korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisten koulutusten poliittisen tason ja kansallisen sääntelyn asettamia tavoitteita ja reunaehtoja. Näkökulmia analyysissa ovat korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen työssä oppimisen kansallinen sääntely; osaamistarpeiden ja ammattien ennakointi, työssä oppimisen käytännön prosessit ja toteutus; laatu; työssäoppimisen ohjaus ja mentorointi sekä oppisopimustyyppisten ratkaisujen asema kansallisessa koulutusjärjestelmässä. Artikkelin tausta-aineistona käytetään käynnissä olevan kansainvälisen kehittämishankkeen tuottamaa laadullista vertailuaineistoa yhteensä kuudesta vertailumaasta (EE, PT, FR, AT, IT, ES). Artikkelissa vertaillaan näiden kuuden maan kansallisen tason oppisopimustyyppisten järjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä suhteessa suomalaiseen järjestelmään ja tehdään aineistoanalyysin pohjalta päätelmiä sekä kehittämisehdotuksia kotimaisen järjestelmän kehittämiseksi. </p

Viestintäkoulutuksen nousukäyrä

Pentti Raittila, Nina Olin ja Sari Stenvall-Virtanen. Viestintäkoulutuksen nousukäyrä - monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin loppuraportti. Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin tavoitteena on ennakoida viestintäalan sisällöntuotantoon liittyvien ammattien ja työvoimarakenteen kehitystä vuoteen 2020 asti. Tutkimuksen kohteena ovat viestinnän sisällöntuotantoon liittyvät ammatit ja niihin valmistava koulutus ammatillisella toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tutkimuksen kuluessa on kartoitettu nykyisen koulutuksen määrä ja sisällölliset painopisteet kirjallisten dokumenttien ja oppilaitoshaastattelujen avulla. Media-alan yrityksille ja asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla on selvitetty erityyppisten yritysten näkemyksiä viestintäalan kehitystrendeistä, tulevaisuuden viestintäammattilaisten osaamistarpeista sekä työnantajien käsityksiä nykyisestä viestinnän koulutuksesta. Eri koulutusasteilta valmistuneiden sijoittumista työelämään ja jatko-opintoihin on tutkittu Tilastokeskuksen aineistojen ja vuonna 2004 valmistuneille suunnattujen haastattelujen avulla

How to Teach Entrepreneurship to Communication and Creative Industries Students

This handbook has been written as a result of work undertaken in the "CreBiz - Business Development Laboratory Study Module for Creative Industries" project. The objective of creating the study module is to enhance the business knowledge of undergraduate and graduate students of arts, humanities and media and communications, i.e. individuals, who have potential to be (self) employed after their graduation in the field of creative industries. Special focus in the study module is given to the latent entrepreneurial propensities, i.e. personal qualities and skills of the individual that would enable students to pursue an entrepreneurial career when given the opportunity or incentive to new venture creation

Tranversal Comparison of the collected ApprEnt Case studies and Feedback from the Focus Group Discussion Groups

The Refining Higher Education Apprenticeships with Enterprises in Europe (ApprEnt) project intends to bridge the gap between the world of education and business, enhancing partnerships that involve companies, Higher Education Institutions (HEIs) as VET providers, and other relevant stakeholders such as public bodies, representatives of learners and representatives of VET providers, with the ultimate aim of promoting the establishment of work-based learning and especially apprenticeships in higher education. The ApprEnt project aims to strengthen and expand University Community Engagement activities in cooperation with the regional economy; foster knowledge transfer and experience based learning; maximise peer-learning, transnationally and within each partner country; implement staff development workshops for in-enterprises trainers/supervisors and for HE tutors/trainers, designed to support them in working with apprentices and based on an existing successful model; promote regional pilot projects in close cooperation with enterprises and regional partners; document and compare the different approaches and results as well as share and discuss roadmaps at national and European conferences with experts of Vocational Training, Professional and Higher Education and other umbrella organisations.In order to achieve the shared objectives and goals in the ApprEnt project the partners collected interesting practice cases from all participating countries and other European countries. The objective of the collection of interesting practices (higher education institutions) and case studies (businesses) was to share experiences on various practices and programmes within the field of higher education apprenticeships in Europe and this way come up with solutions to challenges relating to the organisation of such programmes across Europe. The results of this empirical study are showcased in this report.</p