LINKING PATCH-USE BEHAVIOR, RESOURCE DENSITY, AND GROWTH EXPECTATIONS IN FISH

Optimality theory rests on the assumptions that short-term foraging decisions are driven by variation in environmental quality, and that these decisions have important implications for long-term fitness. These assumptions, however, are rarely tested in a field setting. We linked behavioral foraging decisions in food patches with measures of environmental quality covering larger spatial (resource density) or temporal (growth parameters) scales. In 10 lakes, we measured the food density at which benthic fish give up foraging in experimental food patches (giving-up density, GUD), quantified the biomass of benthic invertebrates, and calculated the maximum individual size (L-infinity) of bream (Abramis brama L.), a typical benthivore in these lakes. We found positive relationships between resource density and both GUD and L-infinity, and a positive relationship between L-infinity and GUD. Prey characterized as vulnerable to predation contributed most to the relationships between resource density and either GUD or L-infinity. A path analysis showed that resource density and L-infinity directly explained 54% and 28%, respectively, of the variation in GUD, whereas 86% of the variation in L-infinity was explained by resource density, with mostly indirect contribution from GUD. We conclude that the short-term foraging behavior of benthivores matched our expectations based on optimality theory by being positively linked to variables on environmental quality operating at both a larger spatial scale and a longer temporal scale

Linking patch-use behavior, resource density, and growth expectations in fish

Optimality theory rests on the assumptions that short-term foraging decisions are driven by variation in environmental quality, and that these decisions have important implications for long-term fitness. These assumptions, however, are rarely tested in a field setting. We linked behavioral foraging decisions in food patches with measures of environmental quality covering larger spatial (resource density) or temporal (growth parameters) scales. In 10 lakes, we measured the food density at which benthic fish give up foraging in experimental food patches (giving-up density, GUD), quantified the biomass of benthic invertebrates, and calculated the maximum individual size (L-infinity) of bream (Abramis brama L.), a typical benthivore in these lakes. We found positive relationships between resource density and both GUD and L-infinity, and a positive relationship between L-infinity and GUD. Prey characterized as vulnerable to predation contributed most to the relationships between resource density and either GUD or L-infinity. A path analysis showed that resource density and L-infinity directly explained 54% and 28%, respectively, of the variation in GUD, whereas 86% of the variation in L-infinity was explained by resource density, with mostly indirect contribution from GUD. We conclude that the short-term foraging behavior of benthivores matched our expectations based on optimality theory by being positively linked to variables on environmental quality operating at both a larger spatial scale and a longer temporal scale

Flodkräfta och flodkräftodling i Sverige : en handbok baserad på erfarenheter

En levande landsbygd kräver verksamheter som kompletterar lantbruket. Odling av flodkräfta i dammar skulle kunna vara en mycket större verksamhet än vad som nu är fallet. Om det dessutom utvecklas en odlingsmetodik i växthusmiljöer skulle flodkräfta kunna odlas i betydligt större omfattning, inte minst för att ta fram livskraftiga yngel för utplantering. En sådan verksamhet skulle då kunna bedrivas även i de kallare delarna av landet, vilket inte är möjligt idag eftersom flodkräftans naturliga reproduktion begränsas av de kalla somrarna. Vår stora konsumtion av kräftor gör att importbehovet är omfattande. Vi importerar varje år frysta och kokta kräftor till Sverige till ett värde av närmare 450 Mkr. Den årliga konsumtionen av kräftor i landet uppgår till ungefär ½ kg per person och år, vilket motsvarar 5 000 ton. Det säljs kräftor som är fångade i Sverige (huvudsakligen signalkräfta) för ca 300 Mkr per år. Yrkesfisket på signalkräfta i de stora sjöarna omsätter ca 25 Mkr per år. Sammantaget importeras drygt hälften av de kräftor vi äter i Sverige. Eftersom det är förbjudet enligt svensk lag att importera levande kräftor, även för att hålla i akvarier, är odling och leverans av färska flodkräftor inom landet en framtidsverksamhet. Det som saknats tidigare är framförallt en saklig och heltäckande handledning hur en flodkräftodling kan etableras och hur bästa resultat fås ur odlingsverksamheten. Ett EU-beslut som gäller signalkräfta stärker dessutom våra ambitioner att slå vakt om flodkräftan. Beslutet innebär att signalkräftan finns på EU:s svarta lista över invasiva arter och signalkräfta får därmed inte spridas. EU:s förordning om invasiva främmande arter gäller från 1 januari 2016. Därmed finns det ytterligare anledning att gynna odling av flodkräfta i Sverige framöver. Våra ambitioner att bevara och utveckla förekomsten av denna rödlistade art, som flodkräfta utgör, kräver att odling i småvatten utökas. I det nationella åtgärdsprogrammet som syftar till att bevara flodkräfta lyfts odling av flodkräfta i dammar fram som en viktig åtgärd för artens bevarande. Detta faktum delas också med våra grannländer Finland, Danmark och Norge, där flodkräfta, precis som i Sverige är hotad av kräftpest, som främst sprids av signalkräftor. Denna handledning kan användas för att närmare undersöka möjligheterna att etablera en kräftodling och innehåller ett antal steg som leder fram till hur odlingen kan utformas. Den ger även information och stöd för de som kommit igång med flodkräftodling i dammar men som vill utveckla verksamheten eller använda den som ”felsökningsmanual” i fall något inte fungerar. Denna handledning bör därför även vara av intresse för etablerade odlare av flodkräfta med kommersiell verksamhet. Handledningen är rikligt illustrerad med foton och diagram. Det finns även annan ny information att tillgå i form av ett utbildningspaket som är relevant: ”Kräftodlingens ABC – kunskapsunderlag för flodkräftodling i dammar”. Denna handledning är en vidareutveckling av Kräftodlingens ABC och omfattar även inomhusodling och växthusodling av flodkräfta samt kopplingar till flera undersökningar som gjorts inom projektet. Allt i syfte att få fram så mycket referensmaterial som möjligt som kan användas som stöd vid andra odlingar. Här finns också mer ingående information om hur fångster utvärderas för att bedriva ett hållbart fiske på kräftor. Här finns också information om produktion och förväntningar i olika typer av odlingar som kan utgöra underlag för investeringsbeslut. Projekten har därför samverkat till stor del när båda dessa nya underlag tagits fram

Förvaltning av signalkräfta i sjöar

Fisket efter signalkräfta har fått allt större ekonomisk och social betydelse i Sverige. Trots detta saknas väl underbyggda råd för hur ett hållbart fiske ska bedrivas.  Projektet ”Utveckling av fisket efter signalkräfta – hur ska man optimera fiske och förutsäga risken för populationskollapser?” är ett projekt som delfinansieras av Europeiska fiskerifonden 2009-2013. Som en inledande del i detta projekt gjordes en litteratursammanställning, och baserat på denna har planeringen av det framtida arbetet kunnat konkretiseras.  Målsättningen med litteraturgenomgången var att identifiera vilken information om signalkräftans biologi och ekologi som behövdes för att kunna ta fram bra fiskerimodeller för hur ett hållbart fiske bör bedrivas. Dessutom var det viktigt att förstå varför vissa bestånd av signalkräfta har kollapsat.  Fångsterna av signalkräfta varierar mellan sjöar. Denna variation kan, i sjöar som inte är försurade, till stor del förklaras med hur stor andel av sjöns botten som är täckt med sten. Finns det mycket sten i en sjö finns det också mycket signalkräftor. Det finns några få studier i Sverige på signalkräftan där populationer har följts under en längre tid (minst 15 år). Dessa visar att fångst per mjärde och uttag av konsumtionskräftor varierar mellan olika år inom en sjö. Dessa variationer kan till viss del förklaras med temperaturen under föregående år, men mekanismen bakom detta är inte känd. Studier av andra arter sötvattenskräftor och en del marina skaldjur (t.ex. hummer) tyder på att rekryteringen (reproduktionsframgången) till viss del kan förklara variationerna i fångstnivåer mellan olika år.  Denna litteraturgenomgång visar att det saknas väsentlig information om signalkräftans ekologi och biologi för att kunna ta fram teoretiska modeller som ska ligga till grund för rekommendationer om hur ett hållbart fiske ska bedrivas. De beståndsanalyser som bedömts vara intressanta för signalkräfta kräver vissa dataunderlag för att ge tillförlitliga resultat. De enskilt viktigaste faktorerna är rekryteringsframgång, tillväxt, naturlig dödlighet, och detaljerad fiskeristatistik (ansträngning, selektivitet, fångster etc.). Med anledning av resultaten från denna litteraturgenomgång bedömdes följande insatser som prioriterade:  • undersöka betydelsen av honans storlek för rekryteringsframgång • utveckla tekniken för märkning av kräftor i olika typer av bestånd för att sedan kunna använda återfångstdata för att bestämma individuell tillväxt, naturlig dödlighet och fiskeridödlighet  • uppskatta ytan tillgängligt kräfthabitat för olika kräftbestånd och bedöma i vilken mån det påverkar potentiellt fiskeuttag  • analysera ett flertal sjöar med och utan populationskollapser och undersöka vilka miljöfaktorer som kan förklara uppkomsten av kollapser  • analysera såväl pestfrekvens som infektionsgrad i enskilda kräftor och utvärdera om det finns en koppling mellan populationskollapser och ökade pestangrepp i sjöa

Tilavarauspalvelun kausivaraushakemisen käytettävyys

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Tilavarauspalvelun kausivaraushakemisen käytettävyyden nykytila sekä koota ehdotus käytettävyyden parantamiseksi. Tilavarauspalvelu on Helsingin kaupungin omistama sähköinen varausjärjestelmä, jossa asiakas voi varata maksutta tai maksua vastaan kaupungin omistaman tilan itselleen. Kausivaraushaku on järjestelmän uusi ominaisuus, jossa asiakas voi hakea Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tiloja vähintään kolme kuukautta kestävään säännölliseen toimintaan. Kausivaraushaku pilotoitiin keväällä 2022. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Microsoft Forms-työkalulla. Kysely koostui kymmenestä kysymyksestä, joista yhdeksän oli suljettuja kysymyksiä ja viimeinen kysymys oli avoin. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, eikä vastaajien henkilötietoja kerätty. Kysely lähetettiin kausivaraushaun pilottiin osallistuneille hakijoille linkkinä yhdessä kausivarauspäätöksen kanssa hakijan sähköpostiin. Kyselyn vastausaika oli 31.5.-30.6.2022. Kyselyyn vastasi 41 henkilöä. Tutkimuksessa selvisi, että Tilavarauspalvelun kausivaraushakua pidettiin hyvänä parannuksena verrattuna aiempaan paperiseen kausivaraushakuun. Aineiston perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, mikä kausivaraushaun käytettävyyden nykytila on, sillä aineisto koostui pääasiassa vastaajien mielipiteistä. Aineiston analyysissä korostui vastaajien toive helpottaa tilan ja aikatoiveiden lisäämistä hakemukselle. Haluttua tilaa ei saanut lisättyä hakemuksen osalle tai sen priorisointi epäonnistui. Lisäksi aikatoiveet haluttiin esittää 15 minuutin tarkkuudella tai kirjoittaa lisätietoja aikatoiveista. Jotta tutkimuksen validiteetti olisi hyvä, käytettävyystutkimus tulisi toteuttaa kyselyn sijaan havainnoimalla käyttäjää. Opittavuutta, tehokkuutta, muistettavuutta ja virheettömyyttä tutkitaan ensisijaisesti käyttäjätestein

Yhteistoiminnallinen tanssikoreografia : StarLine Cheer and Dance Schoolin 12-15-vuotiaat showtanssijat

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa yhteistoiminnallinen tanssikoreografia StarLine Cheer and Dance Schoolin 12–15-vuotiaiden showtanssijoiden kanssa. Tavoitteina on kehittää tanssijoiden ilmaisutaitoa ja esiintymisvarmuutta, tuottaa StarLine Cheer and Dance Schoolin käyttöön uusi koreografia yhteistoiminnallisia toimintamenetelmiä hyödyntäen sekä lisätä tanssijoiden viikoittaista tanssiharjoitusten määrää. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koottu suomalaisesta ja englanninkielisestä kirjallisuudesta sekä artikkeleista, tutkimuksista ja haastatteluista. Teoreettinen viitekehys käsittelee yhteistoiminnallisuutta ja yhteistoiminnallisia toimintamenetelmiä, tanssin määrittelemistä, nuoren tanssijan fysiologisia muutoksia ja psykologisia haasteita sekä tanssikoreografian osa-alueita. Opinnäytetyöprosessi alkoi yhteistoiminnalliseen koreografiaan mahdollisesti osallistuvien nuorten tapaamisella kesän alussa. Tämän jälkeen pidettiin kaksi ideariiheä, joissa ideoitiin koreografiaa yhdessä nuorten kanssa. Koreografian luominen tapahtui näiden pohjalta. Syksyllä aloitettiin yhteistoiminnallisen koreografian harjoittelu. Kolmannen ja viidennen harjoitusviikon kohdalla järjestettiin työpaja. Näissä työpajoissa keskusteltiin ja muokattiin koreografiaa opinnäytetyössä kirjattujen yhteistoiminnallisten toimintamenetelmien mukaisesti. Lokakuun lopussa koreografia esitettiin osana Rollottaa-konserttia. Viimeisenä prosessiin kuuluivat tanssijoiden palautteen kysyminen ja analysoiminen.The aim of this thesis was to produce a cooperative dance choreography with the StarLine Cheer and Dance School’s 12–15-year-old show dancers. The purposes of the thesis was to develop the dancers’ art of expression and aplomb, produce a new dance choreography for the StarLine Cheer and Dance School using cooperative methods, and increase the amount of weekly dance practices for the dancers. The theoretical framework of the thesis was gathered from Finnish and English literature as well as from articles, researches and interviews. The theory framework comprises cooperativity and cooperative methods, definitions of dance, young dancer’s physiologic changes and psychological challenges together with different parts of dance choreography. The process of the thesis started by meeting the youth who might join the cooperative choreography in the beginning of the summer. This was followed by two brainstorming sessions where the choreography was being initiated with the youth. The choreography was created based on these sessions. The training of the cooperative choreography started in autumn. A workshop was held in the third and the fifth practice week. In these workshops there were discussions and the choreography was being modified according to the thesis cooperative methods. The choreography was presented as part of the Rollottaa-concert at the end of October, 2017. Finally, the process was closed by asking for feedback from the dancers and by analysing it

Venäläisten maahanmuuttajien suomen kielen intonaatio kysymyksissä ja omistuslauseissa

Tutkimuksessa tarkastellaan venäläisten maahanmuuttajien suomenkielisen spontaanin puheen intonaatiota ja verrataan sitä natiivien puheeseen. Tämä tutkimus on uraa uurtava sikäli että maahanmuuttajien intonaatiota suomen kielessä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Myös suomalaisten spontaanin puheen intonaation tutkimus on vielä lapsen kengissä. Tässä työssä tutkitaan kysymyksistä ja omistuslauseista löytyviä intonaatiorakenteita ja tarkastellaan, vastaavatko ne lukupuhunnasta löydettyjä intonaatiokaavoja. Keskiössä on venäläisten maahanmuuttajien puhuma suomi. Tarkoituksena on selvittää, siirtyvätkö venäjän intonaatiokaavat oppijien suomenkieliseen puheeseen. Tässä työssä keskeisin käsite on intonaatio, joka on sävelkorkeuden muutosten malli. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu aiempien, lähinnä lukupuhunnasta tehtyjen suomen kielen intonaatiotutkimusten varaan. Näistä keskeisimpiä ovat Hirvosen (1970) ja Iivosen (1978–2002) tutkimukset sekä keskusteluanalyysin pohjalta asiaa lähestyvän Routarinteen (2003) tutkimus. Aineistona tutkimuksessa ovat studiossa nauhoitetut dialogit, joihin osallistui viisi venäläistä ja neljä suomalaista nuorta naista. Dialogeista eroteltiin hakukysymykset, vaihtoehtokysymykset, huudahdukset sekä omistuslauseet, jotka analysoitiin foneettisella Praat -ohjelmalla. Ohjelman avulla tehtiin akustisen analyysin lisäksi aineiston segmentointi sekä intonaatiokäyrien piirto. Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei suomen kielessä spontaanin puheen intonaatio vastaa lukupuhunnan pohjalta hahmoteltuja intonaatiokaavoja. Itse asiassa tutkimuksessa ei löytynyt kysymyksille tai omistuslauseille yhtenäisiä piirteitä, vaan etenkin natiivit käyttivät intonaatiota miten sattui. Venäläisillä oli keskenään selkeämmät ja yhtenäisemmät intonaatiokaavat kuin suomalaisilla. Kuitenkin näyttää siltä, etteivät venäjän intonaatiorakenteet siirry venäläisten maahanmuuttajien suomenkieliseen puheeseen, etenkään edistyneemmillä oppijoilla. Erot venä-läisten ja suomalaisten välillä olivat hyvin pienet myös sävelkorkeudessa ja sävelkorkeuden vaihteluvälissä. Sen sijaan suomalaiset ja venäläiset erotti selkeästi toisistaan suomalaisilla hyvin tyypillisesti esiintynyt narina, jota venäläisten puheesta ei löytynyt. Intonaation käyttö ei siis erota suomea äidinkielenään puhuvien ja venäläisten maahanmuuttajien puhumaa suomea. Sen sijaan näyttäisi siltä, että sujuvuus on se seikka, joka saa venäläiset maahan-muuttajat kuulostamaan epäsuomalaista. Tähän kannattaisi kiinnittää huomiota opetettaessa suomea maahanmuuttajille

Foraging behaviour in benthivorous fish

The foraging ability of an organism is essential since it affects various traits, e.g. growth, reproduction effort, social status and, ultimately, fitness. Foraging is often associated with food intake but includes more aspects such as searching for and assessing food patches and evaluating the patch as good or bad compared to the rest of the environment. On top of that, a forager also has to survive while foraging, and consequently, has to trade-off food and safety. Moreover, foragers are not always foraging alone but in groups. For individuals foraging in groups it may be a way of diluting the individual risk of predation and enhancing their information on predation risk and where to find food, but it may also lead to increased competition for resources. Hence, foraging decisions made in a food patch rely on estimations of several factors. In my thesis I have investigated the effect of resource distribution, resource density, predation risk and group size dynamics on foraging behaviour in benthivorous fish. I have used artificial food patches in all studies and measured giving-up density (GUD) of benthivorous fish in those food patches. In both pools and natural lakes I have shown that benthivorous fish are capable of assessing resources in their environment. I have found that benthivorous fish harvest and leave experimental patches at harvest rates (i.e. GUD) that correspond to both the quality of the surrounding environment and to their prior expectations of potential lifetime growth. My results also show that perceived risk of predation affect how, where and when benthivorous fish utilize resources. In my studies benthivorous fish mainly foraged in group, which may be a way to enhance information on predation risk and where to find food. Hence, patch use behaviour may be used successfully to gain insights about the ecology of benthivorous fish and ultimately to properties of different lake ecosystems (e.g. to reveal which mechanisms structure communities)

Alkoholin riskikäyttäjän yleisanestesian erityispiirteet intraoperatiivisessa vaiheessa : Verkko-oppimateriaali vaihtoehtoisten ammattiopintojen perioperatiivisen hoitotyön opiskelijoille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä verkko-oppimateriaali alkoholin riskikäyttäjän yleisanestesian erityispiirteistä intraoperatiivisessa vaiheessa. Verkko-oppimateriaali on tarkoitettu itseopiskelumateriaaliksi Tampereen ammattikorkeakoulun vaihtoehtoisten ammattiopintojen perioperatiivisen hoitotyön opiskelijoille. Työn tavoitteeksi asetettiin opiskelijoiden sekä oman osaamisen lisääminen alkoholin riskikäyttäjästä ja kyseisen potilasryhmän yleisanestesian erityispiirteistä. Tavoitteena oli myös ajankohtaisen tiedon avulla parantaa hoitotyön laatua ja potilasturvallisuutta. Opinnäytetyön tuotos on Tabulakurssi ja se painottuu alkoholin riskikäyttäjän yleisanestesian erityispiirteisiin. Opinnäytetyö koostuu raportista sekä tuotoksesta ja se on toiminnallinen, tuotokseen painottuva. Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa tarkasteltiin alkoholin riskikäyttäjän yleisanestesian erityispiirteitä intraoperatiivisesti. Tämän lisäksi teoreettisissa lähtökohdissa keskeisiksi käsitteiksi nousivat alkoholin riskikäyttö, potilasturvallisuus ja yleisanestesia. Lisäksi teoreettisissa lähtökohdissa tarkastellaan, millainen on laadukas verkko-oppimateriaali. Opinnäytetyössä kuvataan Tabula-kurssin sisältö sekä opinnäytetyön prosessin vaiheet. Hoitotyössä kohdataan alkoholiongelmaisia potilaita jokaisessa potilasryhmässä ja hoitoyksikössä. Käypä hoito -suosituksen mukaan alkoholin riskikäyttäjien määrä on suuri ja alkoholista aiheutuvia haittoja elimistölle muodostuu ilman että henkilöllä olisi alkoholiin liittyvää diagnoosia. Alkoholin riskikäyttö on tunnistettava leikkauksen aikaista riskiä suurentavana tekijänä. Osa potilasturvallisuutta on leikkaukseen liittyvien komplikaatioiden ehkäiseminen turvallisuusriskit ennakoiden. Alkoholinkäytöstä johtuvien mahdollisten sairauksien suuri esiintyvyys on huomioitava yleisanestesiassa niin kroonisten kuin akuuttienkin vaikutusten osalta. Näitä ovat muun muassa maksan toimintaan liittyvät ongelmat, rytmihäiriöt sekä immuunijärjestelmän muutokset. Anestesiasairaanhoitajan tulee osata varautua näistä johtuviin mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Tabula-kurssilla käydään läpi yleisanestesian ja alkoholin riskikäytön määritelmät sekä intraoperatiiviseen potilasturvallisuuteen liittyvät asiat. Kurssilla esitetään tutkimustulokset alkoholin riskikäyttäjän yleisanestesian erityispiirteistä sekä anestesiasairaanhoitajan tehtävät intraoperatiivisesti. Kehittämisehdotuksena opinnäytetyötä voitaisiin jatkaa alkoholin riskikäyttäjän pre- ja postoperatiivisia erityispiirteitä tutkimalla.Alcohol abusers are present in each patient group and every treatment unit. The physical problems caused by alcohol are diverse. On a global scale, the most common reason to causing death and injuries is complications related to operations, which in many cases are preventable. The risk of alcohol use must be acknowledged as a factor that magnifies the risks during operations. The purpose of this study was to provide e-learning material to perioperative nursing students in Tampere University of Applied Sciences. The aim of the study is to increase perioperative nurses’ level of understanding and cognition of risk users of alcohol, as well as the idiosyncratic features of general anesthesia pertaining to this patient group at an intraoperative stage. This thesis contains theoretical starting-points, a report and an outcome. The thesis is functional and performance-based, and the outcome is a Tabula course. The central concepts of the theoretical starting-points consist of risk abuse of alcohol, patient safety, general anesthesia, and a high-quality e-learning. The contents of the Tabula course and the steps in the thesis process are described in the thesis. The Tabula course discusses and deals with the definitions of general anesthesia and risk abuse of alcohol, and in like manner questions related to intraoperative patient safety. The course contains research results regarding idiosyncratic features of general anesthesia for risk users of alcohol, and the nurse anesthetist’s intraoperative tasks

Uppföljning av åtgärder för groddjur i Skåne år 2009

Syftet med denna publikation är att kortfattat redovisa förekomst av samtliga groddjur (men främst lökgroda och långbensgroda) vid de nyanlagda objekten och aktuella vägsträckor i Högestad (lökgroda), Häljarp (lökgroda), och Smedstorp (långbensgroda) under 2009. Publikationen bygger på fyra inventeringar vid varje objekt under lekvandring (tidig vår) efter leken (sen vår) samt vandring av juvenila groddjur (bland annat årets kull) från lekvattnen (hösten)