Julkinen taloudenpito Suomessa – taloutta ja talouspolitiikkaa

Valtiovarainministeriön tehtävät määritellään Valtioneuvoston asetuksessa valtiovarainministeriöstä (26.6.2003/610 myöhemmin tehtyine muutoksineen). Yhden valtiovarainministeriön keskeisimmistä tehtävistä voisi kiteyttää velvollisuudeksi hoitaa julkista taloudenpitoa, käyttää tietoa ja ylläpitää tilannekuvaa taloudesta sekä etsiä ja ehdottaa ratkaisuja, joilla julkinen taloudenpito säilyy vakaalla pohjalla ja luo vakaan perustan talouden ja yhteiskunnan toiminnalle. Tässä kirjoituksessa tarkastelen julkista taloudenpitoa ja sen yhteyttä talouteen ja erityisesti talouden tulonmuodostuskykyyn. Pyrin myös tunnistamaan tulonmuodostuskykyä muovaavia voimia ja ydinalueita, joilta löytyisi ratkaisuja talouden tulonmuodostuskyvyn vahvistamiseksi. Kirjoituksessa esittämäni analyysi, väitteet ja ratkaisut ovat omiani eivätkä välttämättä edusta työnantajani valtiovarainministeriön kantaa

A disaggregated framework for the analysis of structural developments in public finances

In this paper, we present a disaggregated framework for the analysis of past and projected structural developments in the most relevant revenue and expenditure categories and the fiscal balance. The framework, in particular, distinguishes between the effects of discretionary fiscal policy and of macroeconomic and other developments and is sufficiently standardised to be used in multi-country studies. Here, it is applied to Belgium, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Portugal over the period 1998 to 2004. During this period the structural primary balance ratio clearly worsened in all countries except Finland. In Belgium, Italy and the Netherlands, both revenue and expenditure contributed to the deterioration of the structural primary balance. In Germany the large deterioration in revenue was partially offset by the decline in the structural primary expenditure ratio, while the opposite was true for Portugal. The analysis highlights the various factors that contributed to these developments.

A disaggregated framework for the analysis of structural developments in public finances

In this paper, we present a disaggregated framework for the analysis of past and projected structural developments in the most relevant revenue and expenditure categories and the fiscal balance. The framework, in particular, distinguishes between the effects of discretionary fiscal policy and of macroeconomic and other developments and is sufficiently standardised to be used in multi-country studies. Here, it is applied to Belgium, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Portugal over the period 1998 to 2004. During this period the structural primary balance ratio clearly worsened in all countries except Finland. In Belgium, Italy and the Netherlands, both revenue and expenditure contributed to the deterioration of the structural primary balance. In Germany the large deterioration in revenue was partially offset by the decline in the structural primary expenditure ratio, while the opposite was true for Portugal. The analysis highlights the various factors that contributed to these developments. JEL Classification: H20, H50, H60, E69Fiscal forecasting and monitoring, fiscal indicators, Structural budget balance

Estimating Exchange Market Pressure and the Degree of Exchange Market Intervention for Finland during the Floating Exchange Rate Regime

In this paper, we use a fairly simple monetary macro model to calculate the quarterly measures of exchange market pressure and the degree of the Bank of Finland's intervention during the time the markka was floated. Exchange market pressure measures the size of the exchange rate change that would have occurred if the central bank had unexpectedly refrained from intervening in the foreign exchange market. Intervention activity of the central bank is measured as the proportion of exchange market pressure relieved by foreign exchange interventions. According to the measures, exchange market pressure decreased during the course of the markka float. Looking at the float as a whole, we cannot say whether depreciation or appreciation pressure was clearly dominant. However, the quarterly exchange market pressure was more often negative than positive. The intervention indices indicate that the Bank of Finland limited the quarter-by-quarter changes in the external value of markka almost totally allowing markka to drift slowly towards its underlying free-float equilibrium value. The estimates of intervention activity during periods of appreciation and depreciation pressure diverged most in 1994 and 1996. In 1994, depreciation pressure was dampened more carefully than appreciation pressure. In 1996, on the other hand, the Bank of Finland reacted much more cautiously to appreciation pressure. Overall, the Bank of Finland's reactions to appreciation pressure seem to have varied markedly, while its reactions to depreciation pressure seem to have been more consistent.exchange market pressure; exchange market intervention; floating exchange rate regime

A disaggregated framework for the analysis of structural developments in public finances

In this paper, we present a disaggregated framework for the analysis of past and projected structural developments in the most relevant revenue and expenditure categories and the fiscal balance. The framework, in particular, distinguishes between the effects of discretionary fiscal policy and of macroeconomic and other developments and is sufficiently standardised to be used in multi-country studies. Here, it is applied to Belgium, Finland, Germany, Italy, the Netherlands and Portugal over the period 1998 to 2004. During this period the structural primary balance ratio clearly worsened in all countries except Finland. In Belgium, Italy and the Netherlands, both revenue and expenditure contributed to the deterioration of the structural primary balance. In Germany the large deterioration in revenue was partially offset by the decline in the structural primary expenditure ratio, while the opposite was true for Portugal. The analysis highlights the various factors that contributed to these developments. --Structural budget balance,fiscal forecasting and monitoring,fiscal indicators

COVID-19-epidemia ja sen vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin skenaarioita

Tässä muistiossa on kuvattu kolme mahdollista korona-epidemian kehityskulkua taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen. Skenaariot alkavat kuluvan vuoden kesästä ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Tässä esiteltävä analyysi on jatkoa joulukuussa 2020 julkistetuille lyhyemmän (n. 6 kk) aikavälin skenaarioille, joissa tarkastelun kohteena oli yhtäläisesti epidemian, talouden ja sosiaalisten seurausten yhteis- ja keskinäisvaikutukset . Toistaiseksi Suomi on selvinnyt COVID-19 -epidemiasta sangen vähäisin vaurioin, jos tarkastellaan asiaa terveyden suojelun tai talouden näkökulmasta ja verrataan muihin maihin. Esimerkiksi helmikuun alkuun mennessä Suomessa oli todettu väestöön suhteutettuna vähiten COVID-19 tapauksia koko EU/ETA alueella. Kehitys on alkuvuonna pääpiirteissään noudattanut joulukuussa julkistettujen skenaarioiden perusvaihtoehtoa. Helmikuun jälkipuoliskolta alkaen tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti, virusmuunnokset ovat yleistyneet nopeasti ja sairaalapaikkojen tarve on alkanut kasvaa. Suomen epidemiologinen tilanne on helmi-maaliskuun vaihteessa erittäin haastava. On kuitenkin mahdollista, että epidemiatilanteen merkittävä huonontuminen voidaan vielä pysäyttää helmi-maaliskuun vaihteessa käyttöön otetuilla tiukoilla rajoitustoimilla. Tällöin joulukuussa hahmoteltujen kielteisempien skenaarioiden taloudelliset ja sosiaaliset vauriot olisivat vältettävissä. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Joulukuun skenaariotarkastelussa oli kuitenkin päädytty empiirisen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ylittävät rajoitustoimista koituvat haitat. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa voimakkaat rajoitustoimet ajoitettaisiin siten, että pystytään estämään epidemian kiihtyminen hallitsemattomaksi ennen rokotusten ja vuodenaikavaihtelun odotettua vaikutusta

The COVID-19 epidemic and its effects on Finland : Medium-term scenarios

This memorandum describes three potential evolution trends that the corona epidemic might follow in Finland, together with their economic and social impacts. The scenarios start from the coming summer and extend until the end of 2023. The analysis presented here is a follow- up to the short-term scenarios (covering approx. 6 months) published in December 2020 that examined the combined and mutual effects of the epidemic and its economic and social consequences. Compared with many other countries, Finland has so far survived the COVID-19 epidemic with relatively little damage in terms of health protection and the economy. By the beginning of February 2021, the lowest number of COVID-19 cases relative to the population than anywhere else in the EU/EEA area was recorded in Finland. In the early part of this year, the evolution has essentially followed the base case scenario of the models published last December. Since the second half of February, infections have increased rapidly, virus variants are spreading fast, and there is a growing demand for hospital beds. At present, at the turn of February and March 2021, Finland faces a very challenging epidemiological situation

Covid-19-epidemin och dess konsekvenser i Finland : Scenarier på medellång sikt

I denna promemoria redogörs för tre möjliga scenarier för hur covid-19-pandemin kommer att utvecklas och vilka ekonomiska och sociala konsekvenser den får. Scenarierna omspänner tiden från den inkommande sommaren till slutet av år 2023. Analysen som presenteras här är en fortsättning på de scenarier på kortare sikt (ca 6 mån.) som gavs ut i december 2020 och som på samma sätt gällde de sammanlagda och inbördes effekterna av pandemin och de ekonomiska och sociala konsekvenserna . Tills vidare har Finland klarat av covid-19-pandemin med relativt små skador i jämförelse med andra länder med hänseende till hälsoskyddet eller ekonomin. Fram till början av februari hade det till exempel i Finland i förhållande till befolkningen konstaterats minst covid-19-fall inom hela EU/EES-området. Utvecklingen har i början av året huvudsakligen följt scenariot för basnivån av de alternativ som offentliggjordes i december. Från mitten av februari har antalet smittfall börjat öka, och olika virusmutationer har snabbt börjat sprida sig. Samtidigt har behovet av vårdplatser på sjukhus börjat öka. I skrivande stund i början av mars är den epidemiologiska situationen i Finland mycket utmanande