Publishing trends in the field of psychiatry in Finland 2019

Insikt om mental hälsa och psykiatrisk vård har ökat kraftigt under senaste åren, men trots framsteg är den samhälleliga bördan av mentala sjukdomar fortfarande stor. Ytterligare utveckling inom psykiatri kräver aktiv, högklassig forskning och för att rikta forskningen till rätt mål, krävs aktuell information om forskningsfältet. Målet med denna studie var att undersöka trender i finsk psykiatriforskning, vilket vi gjorde genom att söka och evaluera artiklar i MEDLINE-databasen. Vi sökte artiklar med insatser av forskare från finska organisationer och som publicerats år 2019 inom psykiatri. Vi undersökte vilka ämnen det forskats i och var artiklarna publicerats. Därtill jämförde vi de olika forskningsanstalterna med varandra och gjorde internationell jämförelse av våra resultat. Sammanlagt mötte 415 artiklar våra kriterier. Den mest undersökta ICD-10-kategorin var F30-39 och den mest undersökta sjukdomen var depression. Andra vanliga forskningsområden var schizofreni, missbruk av rusmedel och ångest. Majoriteten av artiklarna var publicerade i journaler med låg Publikationsforum-klassificering (JUFO-klassificering). Samtidigt tyder data från tidigare år på att antalet artiklar i journaler med hög impact factor är betydligt lägre i Finland än i andra nordiska länder, vilket borde undersökas vidare i framtida studier. Forskningsområdena verkar möta samhällets behov väl, medan forskningens inverkan torde förbättras genom att publicera mera artiklar i journaler med högre impact factor/ JUFO-klassificering

Ammattiryhmien väliset erot liikemittarilla mitatussa fyysisessä aktiivisuudessa ikääntyneillä työntekijöillä

Vaikka sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrään, ei tiedetä, miten eri ammattiasemassa olevien työntekijöiden aktiivisuustaso eroaa työ- ja vapaapäivinä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia istumisen ja seisomisen sekä kevyen ja reippaan aktiivisuuden määrää eri ammattiryhmien välillä työ- ja vapaapäivinä ikääntyneillä työntekijöillä. Tutkimus perustuu Finnish Retirement and Aging (FIREA) –seurantatutkimuksen kliiniseen osatutkimukseen, johon osallistui 276 varsinaissuomalaista kunta-alan työntekijää (keski-ikä 62,8 vuotta (keskihajonta 0,9), 83 % naisia), jotka jaettiin kolmeen ammattiryhmään: ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt sekä työntekijät. Tutkittavat pitivät reiteen kiinnitettyä liikemittaria (Axivity AX3) neljä vuorokautta, joista kahden tuli olla työpäiviä ja kahden vapaapäiviä, ja täyttivät päiväkirjaa nukkumaanmeno- ja työajoistaan. Tilastollisiin analyyseihin valittiin mukaan vain sellaiset työ- ja vapaapäivät, joissa mittarin pitoaika hereillä ollessa oli vähintään 10 tuntia. Tulokset osoittivat, että työpäivinä toimihenkilöryhmiin kuuluvat istuivat enemmän ja pidempiä jaksoja ja liikkuivat vähemmän kuin työntekijät, mutta vapaapäivänä ammattiryhmien välillä ei havaittu aktiivisuuseroja. Ammattiryhmien väliset työpäivän aktiivisuuserot muodostuivat työajan aikana, eikä työpäivän vapaa-aikana aktiivisuuseroja ollut. Verrattaessa aktiivisuutta työpäivinä, työntekijöillä aktiivisuus oli matalampi vapaa-aikana kuin työaikana, kun taas toimihenkilöllä korkeampi vapaa-aikana kuin työaikana. Ikääntyneillä kunta-alan työntekijöillä havaitut ammattiryhmien väliset aktiivisuuserot muodostuivat pelkästään työajan aktiivisuuseroista, sillä vapaa-aikana tai vapaapäivinä ammattiryhmien välisiä aktiivisuuseroja ei havaittu. Työntekijöillä työaika oli aktiivisempaa kuin vapaa-aika, kun taas toimihenkilöillä työaika oli passiivisempaa kuin vapaa-aika. Näin ollen toimihenkilöt voisivat hyötyä esimerkiksi työaikaan kohdennetuista aktiivisuusinterventioista ja istumisen tauottamisesta, kun taas työntekijäammateissa olisi tärkeä kiinnittää huomioita aktiivisen työn tauottamiseen ja vapaa-ajan aktiivisuuden lisäämiseen mielekkäin keinoin

Adolescents' sense-making of alcohol-related risks : The role of drinking situations and social settings

The article explores how young people understand the risks of alcohol use and how these understandings are associated with differing drinking situations and social settings. By taking account of situational factors, the aim is to demonstrate how young people have highly nuanced notions of drinking styles that suit different drinking situations and of associated risks. The data for the research were gathered in 18 group interviews with Finnish ninth graders aged 14-15 years. Short film clips portraying young people in different drinking situations were used as stimulus material for the interviews. Data analysis focussed on the risk factors related to the social situations illustrated in the film clips. The results show that young people's risk assessments are not based on alcohol itself, but the magnitude of risk is estimated in relation to the social setting of the drinking situation. What is relevant for young people is whether the social situation allows them to make choices with which they feel comfortable. At the opposite pole of problem drinking was social drinking for the purpose of having fun together with other people in such a way that one remains in control of the drinking situation. From a prevention point of view, a key implication is that awareness of the risks is closely associated with situational and social factors. However, the awareness of those risks does not necessarily prevent young people from drinking because they may be accepted as part of the drinking experience.Peer reviewe

Krapula kuuluu kuvaan : Yhdeksäsluokkalaisten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä eri juomistilanteissa

Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä. Erityisesti keskitytään riskikäsitysten tilannesidonnaisuuteen suhteuttamalla nuorten riskikäsitykset erilaisiin juomistilanteisiin ja tilanteiden sosiaalisiin konteksteihin. Laadullista tutkimusta nuorten alkoholinkäytöstä on tehty viime aikoina kovin vähän, mutta yleinen mielikuva nuorten humalahakuisesta juomisesta pitää pintansa. Nuorten käsitykset alkoholinkäytön riskeistä antavat viitteitä nuorten alkoholiasenteista, minkä voidaan olettaa vaikuttavan itse alkoholinkäyttöön. Tutkimusaineistona on virikkeellinen ryhmähaastatteluaineisto (RAGI), joka on kerätty vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa helsinkiläisissä peruskouluissa yhteistyössä 'Nuorten alkoholimielikuvat – suomalais-italialainen ja alueellinen vertailu' -tutkimusprojektin kanssa. Aineisto koostuu nuorten keskinäisistä keskusteluista, joissa keskustelun virikkeinä on käytetty lyhyitä elokuvakatkelmia. Keskusteluaineistosta erotetaan lähempään tarkasteluun nuorten tuottama riskipuhe. Riskin käsitteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa uhan, vaaran tai ikävän seurauksen mahdollisuutta. Analyysin lähtökohtana ovat erilaiset juomistilanteet, joiden vertailukohtana käytetään Jukka Törrösen ja Antti Maunun luomaa juomistilanteiden lajityyppijaottelua. Elokuvakatkelmat, nuorten tulkinnat erilaisista juomistilanteista ja riskikäsitykset suhteutetaan lajityyppijaotteluun. Pääasiassa huomio keskittyy juomistilanteiden tilannetekijöistä sosiaaliseen kontekstiin. Nuorten voidaan todeta muodostavan käsityksensä alkoholinkäyttöön liittyvistä riskeistä tilannesidonnaisesti. Juomistilanteen sosiaalinen konteksti vaikuttaa siihen, miten riskialtista nuoret ajattelevat alkoholinkäytön olevan kussakin juomistilanteessa. Aikuisten ja nuorten tulkinnat juomistilanteista poikkeavat toisistaan esimerkiksi siten, että nuoret mieltävät usein myös ei-humalahakuiset juomistilanteet mahdollisesti humalahakuisiksi. Nuorilla kuitenkin on monia käsityksiä erilaisista juomistilanteista. Nuoret myös tekevät selvästi eron nuorille hyväksytyn ja aikuisille soveltuvan alkoholinkäytön välille. Bilettämistä pidetään sopivana alkoholinkäyttötapana nuorille, mutta yksin juomista taas ei ja aikuisten kohdalla nuoret ajattelevat sopivan ja ei-sopivan alkoholinkäyttötyylin olevan päinvastoin. Kaikkiin alkoholinkäytön ikäviin seurauksiin nuoret eivät suhtaudu riskeinä, vaan esimerkiksi krapulan ja pahoinvoinnin katsotaan kuuluvan osana nuorten alkoholinkäyttöä. Toisaalta nuoret mieltävät alkoholinkäyttöön liittyvän myös hyvin vakavia riskejä kuten hukkuminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Huoli nuorten myönteisistä alkoholiasenteista tuntuu olevan aiheellinen, mutta nuorten käsitykset alkoholinkäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä eivät rajaudu humalahakuiseen juomiseen

Publishing trends in the field of psychiatry in Finland 2019

Peer reviewe

Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa

Vaikka sosioekonomisen aseman tiedetään olevan yhteydessä fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon määrään, ei tiedetä, miten eri ammattiasemassa olevien työntekijöiden aktiivisuustaso eroaa työ- ja vapaapäivinä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia istumisen ja seisomisen sekä kevyen ja reippaan aktiivisuuden määrää eri ammattiryhmien välillä työ- ja vapaapäivinä ikääntyneillä työntekijöillä.Tutkimus perustuu Finnish Retirement and Aging (FIREA) –seurantatutkimuksen kliiniseen osatutkimukseen, johon osallistui 276 varsinaissuomalaista kunta-alan työntekijää (keski-ikä 62,8 vuotta (keskihajonta 0,9), 83 % naisia), jotka jaettiin kolmeen ammattiryhmään: ylemmät toimihenkilöt, toimihenkilöt sekä työntekijät. Tutkittavat pitivät reiteen kiinnitettyä liikemittaria (Axivity AX3) neljä vuorokautta, joista kahden tuli olla työpäiviä ja kahden vapaapäiviä, ja täyttivät päiväkirjaa nukkumaanmeno- ja työajoistaan. Tilastollisiin analyyseihin valittiin mukaan vain sellaiset työ- ja vapaapäivät, joissa mittarin pitoaika hereillä ollessa oli vähintään 10 tuntia.Tulokset osoittivat, että työpäivinä toimihenkilöryhmiin kuuluvat istuivat enemmän ja pidempiä jaksoja ja liikkuivat vähemmän kuin työntekijät, mutta vapaapäivänä ammattiryhmien välillä ei havaittu aktiivisuuseroja. Ammattiryhmien väliset työpäivän aktiivisuuserot muodostuivat työajan aikana, eikä työpäivän vapaa-aikana aktiivisuuseroja ollut. Verrattaessa aktiivisuutta työpäivinä, työntekijöillä aktiivisuus oli matalampi vapaa-aikana kuin työaikana, kun taas toimihenkilöllä korkeampi vapaa-aikana kuin työaikana.Ikääntyneillä kunta-alan työntekijöillä havaitut ammattiryhmien väliset aktiivisuuserot muodostuivat pelkästään työajan aktiivisuuseroista, sillä vapaa-aikana tai vapaapäivinä ammattiryhmien välisiä aktiivisuuseroja ei havaittu. Työntekijöillä työaika oli aktiivisempaa kuin vapaa-aika, kun taas toimihenkilöillä työaika oli passiivisempaa kuin vapaa-aika. Näin ollen toimihenkilöt voisivat hyötyä esimerkiksi työaikaan kohdennetuista aktiivisuusinterventioista ja istumisen tauottamisesta, kun taas työntekijäammateissa olisi tärkeä kiinnittää huomioita aktiivisen työn tauottamiseen ja vapaa-ajan aktiivisuuden lisäämiseen mielekkäin keinoin.</p

Hiki, ähky ja loikka - Osallistujien pedagogisia mietteitä ja ideoita hankkeen varrelta

DIGIJOUJOU-hankkeessa työskennelleet opettajat ovat hankkeen toimintavuosien 2017-2019 aikana pohtineet opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta ja joustavuutta eri näkökulmista: mitä digitaalisuus ja joustavuus suomen ja ruotsin opiskelussa tarkoittaa, miten soveltaa, lisätä ja kehittää digitaalisuutta ja joustavuutta omassa opetuksessa ja opiskelijoiden oppimisessa. Hankelaisten blogikirjoituksissa näemme askeleita opettajien omasta ja yhdessä muiden kanssa oppimisesta hankkeen edetessä; epävarmuus muuttuu varmuudeksi, ajoittainen digiähky oman asiantuntijuuden kasvuksi ja joustavuus osaksi opettajan arkipedagogiikkaa. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä! Lisätietoa: https://digijoujou.aalto.fi/Lärarna i DIGIJOUJOU-projektet har under projektets verksamhetsår 2017-2019 reflekterat över digitalisering och exibilitet från olika perspektiv; vad betyder digitalisering och exibilitet i lärandet av finska och svenska, hur ska man implementera, öka och utveckla dessa i den egna undervisningen och i hur studerande lär sig finska och svenska. I projektdeltagarnas bloginlägg får vi inblick i hur allas lärandeprocess i projektet framskrider; osäkerhet utvecklas till säkerhet, digikaoset får ordning och exibilitet blir en del av den egna sakkunnigheten och pedagogiken. Med önskan om givande och inspirerande läsning! Mer information: https://digijoujou.aalto.fi

Muutos- ja asiantuntijamyynnin johtamisen yhdistäminen : haasteet, keinot, kehitystarpeet ja tulevaisuus

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia muutosjohtamista ja asiantuntijamyynnin johtamista sekä niiden toteutumista organisaatioissa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten muutokset on huomioitu yrityksissä ja miten muutos- ja asiantunti-jamyynnin johtamisen yhdistäminen onnistuu todellisuudessa. Tuloksista haluttiin saada selville johtamiseen liittyviä haasteita, keinoja sekä kehitystarpeita, joiden avulla johtamista kyettäisiin kehittämään jatkossa tehokkaammin. Lisäksi selvitettiin myynnin tulevaisuutta ja sen tuomia haasteita sekä vaikutuksia myyntityöhön ja johtamiseen. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, jossa käsitellään muutoksessa henkilöstön suhtautumi-seen vaikuttavia tekijöitä ja niihin vaikuttamista, asiantuntijamyynnin piirteitä, johtamisen keinoja sekä digitalisaation vaikutuksia tulevaisuudessa. Varsinainen tutkimus toteutettiin kvalitatiivise-na tutkimuksena haastattelemalla suullisesti seitsemää nykyistä ja entistä asiantuntijamyynnin johtajaa ja esimiestä heidän työstään ja näkemyksistään yhtiössä X. Lisäksi haastateltiin 17 asiantuntijamyyjää samasta yhtiöstä, jotta tutkimustuloksista saatiin todenmukaisempia ja suu-rempi hyöty. Tutkimusosuudessa avataan haastattelujen vastauksia ja analysoidaan niiden läh-tökohtia sekä vaikutuksia. Opinnäytetyön tavoite saavutettiin ja tutkimustuloksista saatiin selville johtamisen onnistumi-seen vaikuttavia tekijöitä sekä kehitystarpeita muutoksen ja asiantuntijamyynnin johtamisessa. Esimerkiksi yksilöllisyyden huomioiminen, vuorovaikutustaidot ja muutoksen selkeyttäminen kaipaavat kehittämistä. Lisäksi tuloksista kävi ilmi asioita, joita yritysten tulisi tulevaisuudessa huomioida myynnin kehittämisessä ja johtamisessa. Tulosten avulla voidaan kehittää johtamista sekä parantaa kehityksen tuottavuutta kohdentamalla sitä aiempaa tehokkaammin. Tulokset mahdollistavat onnistuneemman muutos- ja asiantuntijamyynnin johtamisen sekä paremmat lähtökohdat tulevaisuuden suunnittelulle.The aim of this thesis was to investigate change and professional sales management and how they actualize in organizations from the human resource perspective. The study tried to examine how changes are taken into consideration in companies and how combining the management in change and in professional sales succeed in reality. From the results it was hoped to discover challenges, ways and needs for improvement from the results so that management could be developed more efficiently in the future. In addition, the study tried to find possible future chal-lenges and impacts in sales and how they will affect selling and management. The thesis consists of theory which addresses the impacts of personnel’s reactions and how to affect them, the features of professional sales and ways of management and also effects of digitalization. The study was executed as a qualitative study by interviewing seven professional sales managers about their work and views in company X. In addition, 17 professional sales consultants from the same company were interviewed so that the outcome was more truthful and beneficial. Analysis consists of opening up the answers and elucidating the baselines and effects of them. The aim of the thesis was achieved and the results clarified important effects for successful management and needs for improvement in change and professional sales management. Things that need development are, for example, taking into account the needs of individuals, co-operational skills and explaining change in more depth. The results also demonstrated things that companies should consider in the future in developing sales and leading. Based on the results, management and the productivity of its development can be improved by allocating it more efficiently than before. The results enable more successful management in changes and professional sales and also a better basis for future planning

Yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuus. Case: Siilin Palju Tmi.

Tämän opinnäytetyön aiheena on yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuus. Työn toimeksiantajana toimii Siilin Palju Tmi, joka on Pohjois-Savossa toimiva paljun vuokraus yritys. Tutkimusongelma on mistä osista koostuu hyvä liiketoimintasuunnitelma ja miten taloutta kannattaa suunnitella, että yritys saadaan mahdollisimman kannattavaksi. Opinnäytetyön tavoitteena on laatia liiketoimintasuunnitelma Siilin Palju Tmi:lle. Opinnäytetyö on rajattu koskemaan liiketoimintasuunnitelman osa-alueita ja Siilin Palju Tmi:ä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu liiketoimintasuunnitelmasta ja yrityksen taloudesta ja kannattavuudesta. Luvussa liiketoimintasuunnitelma käydään läpi mikä on liiketoimintasuunnitelma ja sen osa-alueita. Yrityksen talous ja kannattavuus -luvussa käydään läpi kannattavuutta ja muita talouteen vaikuttavia osatekijöitä. Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla sekä valmiista aineistoista ja dokumenteista. Teemahaastatteluja tehtiin kaksi, joista toinen tehtiin Siilin Paljun Tmi yrittäjälle, Matias Hänniselle, ja toinen tehtiin Kuopion uusyrityskeskuksen toimitusjohtajalle Antti Ylöselle. Haastatteluissa edettiin viitekehyksen mukaisesti teemoittain. Valmiiden aineistojen ja dokumenttien kautta vertailtiin Siilin Palju Tmi toimintaa ja hinnoittelua sen kilpailijoihin. Opinnäytetyöhön kuuluu myös Siilin Palju Tmi:lle tehty liiketoimintasuunnitelma, mutta se on salattu lähes kokonaan liikesalaisuuksien vuoksi. Tutkimuksen tuloksissa käydään läpi paljun vuokrausta Kuopion seudulla, liiketoimintasuunnitelmaa, Siilin Paljulle tehdyn liiketoimintasuunnitelman sisältöä sekä kannattavuutta ja talouden suunnittelua. Liiketoimintasuunnitelmassa kerrotaan Siilin Palju Tmi:stä ja sen yrittäjästä, yritysmuodosta sekä yrityksen tuotteista ja palveluista, markkinointisuunnitelmasta, kilpailijoista, talouden suunnittelusta, kannattavuudesta ja sen lisäämisestä sekä yritykselle on tehty SWOT-analyysi. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä, mistä osista koostuu hyvä liiketoimintasuunnitelma sekä miten taloutta tulee suunnitella, jotta yrityksestä tulee mahdollisimman kannattava.The subject of this bachelor’s thesis was a company’s business plan and profitability. The bachelor’s thesis was assigned by Siilin Palju Co. Siilin Palju Co is located in Northern Savonia, the exact location is Siilinjärvi. The research problem was to find out what parts make a good business plan and how to plan the economy to make the business as profitable as possible. The purpose was to create a business plan. The scope of this thesis was limited to Siilin Palju Tmi and business plan sections only. The theoretical framework of the bachelor’s thesis consists of two main chapters. The first theoretical part discusses business plans. First it discusses what a business plan is and then a business plan’s sections. The second part focuses on profitability. The second chapter covers profitability and other factors affecting a company’s economy. The research method was qualitative. The research material consists of two interviews and other available materials and documents. One interview was with Siilin Palju Co’s entrepreuneur Matia Hänninen and the other interview was with Antti Ylönen from Kuopi-on seudun uusyrityskeskus. The interviews were conducted in accordance with the framework themes. Siilin Palju Tmi is compared with its rivals based on available materials and documents. In addition to the interviews a business plan was made which is largely classified because of trade secrets. The results of the study are divided into four different themes. The themes are rental of hot tubs in the region of Kuopio, making a business plan, Siilin Palju Co’s business plan, then profitability and economic planning. The business plan tells about the business idea, entrepreneur, products, services, marketing plan, rivals, SWOT analysis, finances, profitability and increasing profitability. Based on the findings conclusions can be made about what factors make a good business plan and how to plan the economy in order to be as profitable as possible