Soiva tarina : Ilmaisun kehittäminen sadutusmenetelmällä lasten ja nuorten pianonsoitonopetuksessa

Opinnäytetyössäni tutkin sadutusmenetelmän käyttöä ja sen soveltuvuutta lasten ja nuorten pianonsoitonopiskeluun ilmaisun kehittämisen keinona. Tavoitteenani oli selvittää, miten sadutusmenetelmä vaikuttaa omien piano-oppilaitteni ilmaisuun, soittomotivaatioon ja oppimisprosessin nopeuteen. Pohdin työssäni myös luovuutta ja oppimisen iloa sekä arvioinnin merkitystä klassisessa musiikissa. Sadutus korostaa jokaisen ihmisen yksilöllisyyttä, joten persoonallisuuden huomiointi on tarkastelun kohteena niin ikään. Laadullisessa tutkimuksessani on piirteitä sekä tapaus- että toimintatutkimuksesta. Keskeisiä käsitteitä ovat kokemuksellinen ja tutkiva oppiminen, itsereflektio sekä narratiivit. Tutkimukseni on otteeltaan hyvin kokonaisvaltainen ja siinä on olennaista oman opettajuuteni pohdinta sekä sadutusmenetelmän kokeilu ja kehittäminen pianonsoiton opetuksessani. Tulokset osoittivat, että sadutusmenetelmän käytöllä on niin monta tietä kuin on opettajia ja oppijoitakin. Sadutuksessa korostuivat oppilaan omat ajatukset ja ideat, se on hyvin kannustava ja osallistava opetusmenetelmä, joka antoi mahdollisuuden kehittää tutkivaa ja kokemuksellista oppimista kuten myös omaa opettajuuttaan. Oppimisprosessista muodostui syväluotaavampi ja nopeampi sadutuksen käytön myötä. Se antoi mahdollisuuden oppilastuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Sadutus lisäsi luovuutta pianonsoitonopiskeluun, mikä heijastui positiivisesti koko oppimisprosessissa: se kehitti ilmaisua, motivoi oppilasta ja vaikutti positiivisesti oppimisen iloon. Lisäksi hiljaista tietoa kertyi oppilaiden tarinoiden kautta. Haasteellisimmaksi puoleksi nousivat prosessissa arviointimenetelmät. Sadutusmenetelmän käyttö edellyttää niin opettajalta kuin oppilaaltakin avointa mieltä ja rohkeutta heittäytyä

Hybrid Graduate Education: Assessing Student Comfort with Technology Interventions

This pilot study examines a cohort of fourteen, doctoral, graduate students over the last year and one-half of their hybrid (both face-to-face and on-line) program. This study’s purpose was to determine their level of comfort with the new technologies (Web 2.0 software) both before and after intended learning interventions. Several theoretical models concerning technology users’ preferences, attitudes, tasks, Task-Technology Fit (TTF), and student engagement provided frameworks for a conceptual model for the eventual course design, assignments, and learning interventions (Hersey & Blanchard, 1977; Davis, 1986; Davis et al., 1989; Goodhue & Thompson, 1995; Zigurs & Buckland, 1998; Kearsley & Shneiderman, 1999). Students were assessed by an instrument both before and after this portion of their program using a summated “comfort” scale over the technology interventions used in the program. Instrument reliability of .82 was estimated using the Guttman Split-Half Method. Overall results over nine technology areas: before (M = 32.29, SD = 7.18) and after (M = 39.93, SD = 5.42) revealed more comfort over time and technology use (p \u3c.01). At the single item technology level, greatest increases in comfort were with instant messaging (1.07, d = .88), online chat (1.07, d = .86), online discussions (1.14, d = 1.04), talking with people over the Internet (1.78, d = 1.39), and videoconferencing via the Internet (1.57, d = 1.10). Mature adult learners can embrace technology to accomplish tasks in the educational environment. Planning, course design, syllabus construction, and appropriate learning interventions are critical for program success. Once “comfort” with the technologies has been established at both the individual and group levels, task performance increases

Analysts’ abnormal returns and stock specific characteristics that consciously or unconsciously impact analysts’ recommendations: Evidence from Finland 1999-2014

Analysts have become more important over the past years because the amount of information on the stock market has increased. It has led analysts to become stock market specialists and their opinions are needed. The Capital Asset Pricing model and the efficient market hypothesis cannot explain abnormal returns generated by following analysts’ recommendations. Investors induce stock price reactions when analysts issue new recommendations or change existing ones, which have caused short-term and longterm abnormal returns. Several studies have suggested that abnormal returns follow analysts’ recommendations. When a new recommendation is issued, it immediately impacts the stock price. This thesis examines the phenomena through 2 distinct methods. Firstly There are three portfolios Buy, Hold and Sell constructed on the basis of analysts’ recommendations, which are then benchmarked with OMXH and OMXH24 market indices and a market model regression is applied to the results. The second part examines whether stocks with the same recommendation share some specific characteristics and therefore consciously or unconsciously impact on analysts’ recommendations. This study finds indication in the Finnish stock market that it is possible to outperform the market and generate significant abnormal returns by following favourable analysts’ recommendations. This study also continues the research in the area of identifying stock-specific characteristics, which consciously or unconsciously impact analysts’ recommendations. Stock characteristics of liquidity, price-to-book and size are documented to have a significant impact on the analysts’ recommendations in this study.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Reflective Practice Series: Models and Theories to Guide Teaching in the Virtual Classroom

This reflective practice paper utilizes the action research model to discuss the real time, virtual classroom for the “adult” learner. A brief historical context is given on distance education, followed by selective theoretical models that inform the action research. Data was provided by graduate level students in a variety of courses over several years. Educators, trainers, and adult learners might benefit by improving and transforming their instructional practice by the use of these new tools. Physical, on the ground classroom simulation was successfully achieved by the use of video conferencing software products. Empirical testing also revealed that screen sharing, streaming video clips, digital - freehand writing, and live “chats” were most beneficial for student learning

Using Skype as an Academic Tool: Lessons Learned

Several years ago I witnessed a graduate student speaking to person on his laptop screen. I asked, “who are you talking to?” He said to his wife in Turkey. I asked what software are you using? He said Skype, and it is free. Thus began my entry into the world of Skype. At first chance I downloaded Skype onto my personal computer. Since that time I have used Skype as a communication and instructional tool for academic purposes. Skype software allows communication (audio, video, and text) between and among various electronic devices (computers, mobile phones, smartphones, I pods, etc.) over the Internet. You can use it with or without headphones, microphones, and/or speakers (in the text or pure visual modes). After the free download to your personal computer (or “app” on an iPod for example) when prompted you create a personal name or “handle” and password, you then share your Skype Name as a contact with persons of your choosing. To establish a learning community you merely add contacts (or in my case) I ask them to add me to their contact list. When I receive their request, I give them a brief welcome and we begin our Skype communication and instructional relationship. Once you establish your contacts, you can also change your presence on Skype (how others view you electronically). For example if you do not want to be disturbed then “Do Not Disturb” is selected. A bright green icon indicates your “online” status and you are ready to go

Generic crowdsourcing model for holistic innovation management

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Barriers and Enablers to Circular Business Model Innovation : Finnish Forest Industry

The aim of the study is to broaden the research area of circular business model innovation (CBMI) for the Finnish forest industry, and furthermore identify key barriers and enablers to-gether with their impacts upon CBMI. The theoretical background of the study is examined through two key research areas: CBMI, and barriers and enablers. The building blocks of CBMI (circular economy, business models and business model innovation) are briefly introduced to give a clear image of the current state of the literature. The two research areas are seamlessly merged into a coherent framework and fulfilled through examining empirical data. A multiple case study is chosen as the methodological frame, from which empirical data is assembled and then examined. Two case studies are formed from a sample set of ten Finnish forestry companies. The companies are divided into two coherent clusters: Small and Medium Enterprises (SMEs) and Multinational Corporations (MNCs). With an abductive logic that infers reasonable explanations for observed data, the cases are further analyzed for the purpose of discovering new findings as well as comparing the situation to the current research theories. The key findings of the study include multiple contributions to CBMI research. The process of CBMI was identified as facing multiple challenges due to both external and internal barriers affecting the Finnish forest industry. The barriers hindered the CBMI process by creating addi-tional delay and uncertainty, as well as problems within planning, piloting and the scale-up phase. To a certain extent, the CBMI process is still prone to challenges due to the structures of the linear world of today. Secondly, the similarities between the two cases strengthen re-search on the Finnish forestry industry and shed light on CBMI types and designs among SMEs and MNCs. Overall, the study further matured the research area of CBMI in the Finnish forest industry, and offers ideas on further avenues of interesting research.Tämän tutkielman tarkoituksena on ymmärtää Suomen metsäteollisuuden kiertotalousmallien innovointiprosessia, joka on hiljalleen saavuttanut suosiota sekä kirjallisuuden että metsäteol-lisuuden parissa. Kiertotalousinnovaatio on yrityksille uusi ja kiehtova konsepti, jota pyritään yhä enemmän implementoimaan osaksi yrityksen strategista päätöksentekoa. Nouseva mie-lenkiinto kiertotalousmalleja kohtaan ei ole kuitenkaan vielä lieventänyt suurta epävarmuutta, jota yritykset kohtaavat implementoidessaan uusia kiertotalousmallin mukaisia innovaatioita. Tätä epävarmuutta selittää osakseen se, että nykyisen tutkimuksen valossa ei vielä täysin ym-märretä kaikkia innovaatioprosessin implementointiin kohdistuvia haasteita. Tutkimalla pro-sessiin kohdistuvia haasteita ja mahdollistajia, tutkielma pyrkii luomaan metsäteollisuuden yrityksille paremmat mahdollisuudet uusien kiertotalousmallien onnistuneeseen innovointiin ja implementointiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta: kiertotalousmallien innovoin-tiprosessista sekä prosessissa koetuista haasteista ja mahdollistajista. Ensimmäiseksi kirjalli-suuskatsaus tarkastelee kiertotalous ilmiötä liiketoimintamallikirjallisuuden valossa. Kiertota-lous-ilmiö käsitellään lyhyesti, lisäksi tarkasteluun kuuluu lyhyt teoriapohjainen esittely liike-toimintamalleista. Tarkastelu rakentaa pohjaa kiertotalousmallien innovointiprosessin analy-soinnille, joka tämänhetkisen kirjallisuuden valossa on hajanainen. Toinen kirjallisuuskatsauk-sen osa käsittelee juuri mainitun prosessin haasteita sekä mahdollistajia. Teoreettinen viiteke-hys haasteille ja mahdollistajille jakautuu kirjallisuuden perusteella seuraaviin kategorioihin: yhteiskuntataso, arvoketjutaso, organisaatiotaso sekä työntekijätaso. Tutkimus toteutetaan viitekehyksen puitteissa monitapaustutkimuksena kymmenen suomalai-sen metsäteollisuusyrityksen kanssa. Tutkimus koostuu kymmenestä haastattelusta valittujen yrityksien välillä. Lisäksi yritykset on jaoteltu pk-yrityksiin ja suuryrityksiin, analysoinnin edis-tämiseksi sekä vertailun mahdollistamiseksi. Tutkimustulokset koostuvat avainhaasteista ja mahdollistajista. Tärkeimmät kiertotalousinno-vointiprosessin haasteet ovat teknologiarajoitteinen regulaatio, läpinäkyvyyden puute arvoket-juissa, heikkoudet kustannuspuolella sekä henkilökohtaisen kompetenssijakamisen puute or-ganisaatiossa. Vastaavasti tärkeimpiä mahdollistajia ovat poliittinen läsnäolo regulaatioiden muokkaamiseksi, ekosysteemiajattelu ja sisäisen että ulkoisen organisaation läpinäkyvyyden lisääminen teknologian avulla, lokaalinen toiminnan harjoittaminen, kiertotalousmittariston kehittäminen sekä sitoutuneen johdon ja henkilöstön varmistaminen. Lisäksi tutkimuksessa selviää innovointiprosessin suuresti hidastuvan sekä vaikeutuvan haasteiden johdosta. Tämä osaltaan selittää miksi kiertotalousmallien implementointi epäonnistuu tai sitä suurelta osin vielä vältetään

Commentary on Distance Education and Transactional Distance

Well into the 21st century, the nature of higher education is ever-changing and very complex. Distance education is becoming a major disruption of the traditional self-contained classroom . At all levels of education, technology, software, and “apps” have permeated the educational environment. Smartphones are a “must have” for many persons, and information has no lag in the communications channel… users want almost immediate responses to queries. The transaction that we entitle “distance education” occurs in an environment where there is separation between teachers and learners. Learners and teachers need to cross this space and eliminate any misunderstanding. This is both psychological and communication space, which is called transactional distance (Moore, 1997). This commentary will review Michael Moore’s (1972; 1997) theories on distance education, then provide a criticism of it, corroborate support for Moore’s theory, and offer some concluding thoughts