Metsäkoneyrittäjien ja -kuljettajien työkuormituksesta palautuminen ja työkyky työn muutoksessa

Riittämätön psykologinen palautuminen työkuormituksesta on työn muutoksesta nouseva työkykyhaaste. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan psykologisen palautumisen yhteyttä koettuun työkykyyn ja sairauspoissaoloihin sekä työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologinen palautuminen on työntekijän kokemus palautumisesta ja kokemus siitä, että pystyy jatkamaan hänelle osoitetuissa työtehtävissä. Tutkimuskyselyyn vastasi vuonna 2018 yhteensä 322 keskimäärin 46-vuotiasta (vaihteluväli 21–77 vuotta) metsäkoneyrittäjää ja -kuljettajaa eri puolelta Suomea. Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä psykologiseen palautumiseen selvitettiin työn vaatimukset ja voimavarat -mallin viitekehyksessä. Menetelminä käytettiin Mann-Whitney U-testiä ja logistista regressioanalyysiä. Puolet tutkimukseen osallistuneista palautui riittämättömästi päivittäisestä työkuormituksesta. Riittämätön palautuminen oli yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Riittävästi palautuneilla työkykypistemäärän keskiarvo oli 8,3 (asteikolla 0–10) ja riittämättömästi palautuneilla 6,2. Sairauspoissaolopäiviä oli riittävästi palautuneilla vuodessa keskimäärin 2,7 ja riittämättömästi palautuneilla 10,2 työpäivää. Työn hyvä organisointi ja vaatimusten hallinta sekä vahvat työn voimavarat esimerkiksi työn varmuus ja työn merkityksellisyyden kokemus lisäsivät riittävän palautumisen todennäköisyyttä. Tämä tutkimus tukee näkemystä, että työn vaatimusten hallinta ja samanaikainen työn voimavaroista huolehtiminen sekä työn kehittäminen ovat palautumista ja työntekijöiden työkykyä tukevia tekijöitä, joihin voidaan ennakoivalla johtamisella vaikuttaa ja samalla tukea yrityksen tavoitteiden saavuttamista muuttuvassa kilpailuympäristössä. Asiasanat: työkyky, palautuminen, työn vaatimukset, työn voimavara

Puunkorjuuyrittäjien ja -työntekijöiden työn vaatimukset ja koettu työkyky metsätoimialan rakennemuutoksessa

Metsätoimialan rakennemuutoksessa puunkorjuutyö on organisoitunut laajavastuiseksi palveluliiketoiminnaksi, ja työn sisältö sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puunkorjuun ammattihenkilöiden työn vaatimusten yhteyttä koettuun työkykyyn. Sähköiseen kyselytutkimukseen osallistui 322 henkilöä, joista 87 oli metsäkoneyrittäjiä ja 235 metsäkoneenkuljettajia. Analyysimenetelminä olivat Mann-Whitney U -testi, eksploratiivinen faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Työkykyä arvioitiin seuraavilla kolmella kysymyksellä: Minkä pistemäärän annat työkyvyllesi tällä hetkellä verrattuna elinikäiseen parhaimpaan? Millaiseksi arvioit työkykysi työn henkisten vaatimusten kannalta? Millaiseksi arvioit työkykysi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimukset ja voimavarat -malli. Tutkimukseen osallistuneista runsaalla kolmanneksella työtehtävät olivat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Myönteinen muutoskokemus oli yhteydessä hyvään työkykyyn. Tulosten mukaan työn kuormittavuuden ja epävarmuuden sekä tehokkuusvaatimusten ja vastuiden lisääntyminen lisäsivät heikentyneeksi koetun työkyvyn todennäköisyyttä. Työn ja yritysten toimintaympäristön muuttuessa ovat työn vaatimusten ennakointi ja tunnistaminen sekä työn yhteistoiminnallinen kehittäminen perustellusti työkyvyn tukemisen painopistealueita

Sairauspoissaolo elintarviketyöstä; tutkimus työntekijöiden kokemuksista ja toimintakäytännöistä

Artikkelissa tarkastellaan elintarviketyöntekijöiden käsityksiä työn luonteen ja psykososiaalisten työolojen merkityksestä sairauspoissaoloihin. Lisäksi selvitetään työntekijöiden käsityksiä hyväksytyistä toimintatavoista sairauspoissaolotilanteissa. Aineisto kerättiin tekemällä yhdeksän ryhmähaastattelua elintarvikekonsernin kolmella tehtaalla. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Työn luonne hygieniavaatimuksineen ei saanut elintarviketyöntekijöiden puheissa erityistä merkitystä sairauspoissaolojen selittäjänä. Sen sijaan keskeisiksi tekijöiksi osoittautuivat työn arvostus, työntekijästä välittäminen, läsnä oleva esimies ja hyvä työilmapiiri. Näillä tekijöillä on ratkaiseva merkitys, kun työntekijä harkitsee sairauslomalle jäämistä. Lisäksi tähän harkintaan vaikuttaa työntekijän yksilöllinen sairauslomalle jäämisen kynnys

Evaluation of Lifelong Work Satisfaction among Former Postal Service Workers

While policymakers emphasize the need to delay retirement age, numerous traditional industries, among them postal services, emphasize the need for employee downsizings. These can be contradictory needs. Downsizings can reduce work life satisfaction (WLS) among workers, and reduced WLS can decrease willingness to delay retirement age. In this cross-sectional study, we explore WLS trajectories of former postal service workers by analyzing quantitative survey data (N = 201) and qualitative interview data (N = 40). In the data, workers aged 50–67 years evaluate their lifelong work satisfaction. The results of the quantitative and the qualitative study complement and mirror each other. Same trajectories of WLS were identified in both data. One-third of the survey respondents reported decreasing WLS, which according to the qualitative data relates to employee downsizings. The article highlights the importance of acknowledging contextual elements of work satisfaction measurement and the benefits of combining methodological traditions to understand the longer-term dynamics involve

Cooperation between public primary health care and occupational health care professionals in work ability-related health issues

Work disability creates significant expenses for nations and causes human suffering by limiting patients’ lives. International studies show that to enhance recognition of and support for work disability, cooperation, mutual trust, and information exchange between public primary health care and occupational health care must be strengthened. However, little is known of how health care professionals experience this cooperation. The aim of this study was to understand how professionals experience the cooperation between public primary health care and occupational health services regarding patients’ work ability. Semi-structured interviews were conducted with 29 health care professionals working in five small cities (publishedVersionPeer reviewe

Occupational health patients’ parallel use of primary- and secondary-care services and linkage to work disability : A follow-up study in Finland

Aims: This study aimed to investigate occupational health (OH) primary-care patients’ use of other health-care services and whether parallel use affects their likelihood to have sickness absences (SA) or disability pensions (DP). Methods: Primary-care services in Finland are provided through three parallel health-care sectors, all available to the working population: public, private and OH sectors. Patients may also be referred to secondary care. This follow-up study combines real-world medical record data containing SA data from a nationwide OH provider with health-care attendance data from public and private primary-care sectors and public secondary care, sociodemographic data and DP decisions. Patients between 18 and 68 years of age who used OH primary care at least once during the study years 2014–2016 were included. The total study population comprised 59,650 patients. Odds ratios were used to analyse association between parallel service use and SA or DP. Results: Females and patients with a lower educational level were more likely to use services in other health-care sectors in addition to OH than others. Those patients who used any other health-care sector in addition to OH primary care had an increased likelihood of having long SA or receiving DP. Conclusions: OH primary-care patients using the services of several health-care sectors in parallel have an increased likelihood of receiving disability benefits – either SA or DP. There is need for care coordination to ensure adequate measures for work-ability support.publishedVersionPeer reviewe