Vähähiiliset julkiset hankinnat – Keinoja ja mahdollisuuksia päästövähennyksiin

Kansallinen Hankinta Suomi-strategia asettaa kahdeksan tavoitetta julkisille hankinnoille. Ekologisuus on näistä yksi, ja sen tärkeinä osa-alueina on tunnistettu vähähiilisyys, kiertotalous sekä luonnon monimuotoisuus. Tämä raportti keskittyy hankintojen vähähiilisyyteen. Vähähiilisyys voidaan edelleen jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, kuten energiatehokkuuteen, uusiutuvien energialähteiden käyttöön sekä materiaalien päästöihin. Vähähiilisyyden osatekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta hankkija voi keskittyä vähähiilisyyden kannalta kaikkein merkittävimpiin näkökohtiin, sekä asettaa niitä koskevat tavoitteet ja konkreettiset hankintakriteerit kaikkein vaikuttavimmille toimenpiteille ja näkökohdille. Eri tuoteryhmät, joista julkisten hankintojen yhteydessä käytetään termiä hankintakategoriat, sisältävät tavaroita, palveluja ja urakoita, joiden aiheuttamat päästöt vaihtelevat huomattavasti ja joissa on erilaisia keinoja vähentää päästöjä. Siksi tarvitaan tietoa erityisesti niistä päästövähennystoimenpiteistä, joita hankkija voi tehdä, sekä näiden vaikuttavuudesta. Tässä raportissa tarkasteltiin julkisten hankintojen tuoteryhmiä, joiden hiilijalanjälki on kansallisen laskennan mukaan suurin, ja joissa on olemassa keinoja vaikuttaa kyseisen tuoteryhmän hankintojen hiilijalanjälkeen. Työssä arvioitiin mahdollisten päästövähennysten suuruusluokkaa eli vähähiilisyyspotentiaalia. Hankintakategorioihin sisältyy hyvin erilaisia tuotteita ja palvelukokonaisuuksia eikä vähähiilisyyspotentiaalia voida arvioida tarkasti, joten sitä arvioitiin kolmiportaisella asteikolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 10 eri hankintakategoriaa. Hiilijalanjäljen näkökulmasta merkittävin hankintakategoria on energian hankinta, eli sähkön, lämmön ja kaasun käyttö rakennetun ympäristön toimintoihin ja ylläpitoon. Päästövähennyspotentiaali tässä kategoriassa on erittäin merkittävä. Suuria päästövähennyksiä voidaan saada aikaan myös talonrakennus- ja infrarakentamisen toimialoilla. Rakentamisessa toimenpiteiden päästövähennyspotentiaali vaihtelee paljon riippuen lähtötasosta ja toimenpiteen laajuudesta. Esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeihin ja rakennuksen lämmitysmuodon valintaan sisältyy suuri päästövähennyspotentiaali. Tämän raportin tarkastelussa elinkaarinäkökulma oli vähähiilisyyspotentiaalin arvioinnin lähtökohta. Esimerkiksi rakentamisen suunnitteluratkaisut näkyvät suoraan energiahankintojen päästöissä ja kuljetusten kalustohankintoja koskevat päätökset heijastuvat polttoaineiden hankintakategorian hiilijalanjälkeen. Energian, rakentamisen ja kuljetushankintojen lisäksi tarkasteltiin muun muassa elintarvike-, huonekalu-, tekstiili- ja tietotekniikkahankintoja. On hyvä muistaa, että vähähiilisyys on vain yksi näkökulma hankintojen ekologisuuden tarkastelussa, joka puolestaan on yksi pilari kestävien hankintojen kokonaisuudessa. Vähähiilisyystavoitteita onkin käytännössä välttämätöntä toteuttaa osana hankintojen kokonaiskestävyyttä, taloudellista ja sosiaalista näkökulmaa unohtamatta. Low-carbon public procurement. Means and potential of reducing emissions. The National Procurement Finland strategy sets eight targets for public procurement. Sustainability is one of these targets, and low-carbon, circular economy and biodiversity have been identified as important areas. This report focuses on low-carbon procurement. Low-carbon can be further broken down into smaller entities, such as energy efficiency, the use of renewable energy sources and emissions of materials. The identification of low-carbon elements is important in order to allow the procurer to focus on the most important aspects in terms of low-carbon, and to set specific targets and procurement criteria for the most effective measures and aspects. Different product categories, referred to as ‘procurement categories’ in public procurement, include goods, services and contracts that cause a varying amount of emissions and offer different ways of emission reduction. Therefore, information is needed in particular on the emission reduction measures that the procurer can take and the effectiveness of these measures. This report examined the most significant product categories in terms of the carbon footprint of public procurement. The review focused on the potential emission reduction measures of the procurer in each procurement category and the assessment of the order of magnitude of the emission reductions of these measures, i.e. the low-carbon potential. The procurement categories include a wide range of products and services, and the low-carbon potential cannot be accurately assessed, which is why it was assessed on a three-step scale. The study examined a total of 10 different procurement categories. From the perspective of the carbon footprint, the most significant procurement category is energy procurement, i.e. the procurement of electricity, heat and gas for the operation and maintenance of the built environment. Emissions reduction potential in this category is very important. Large emission reductions can also be achieved in the building construction and infrastructure construction industries. In construction, the emission reduction potential of measures varies greatly depending on the baseline and the extent of the measure. For example, energy efficiency investments and the choice of the heating mode of a building have a high emission reduction potential. In the review of this report, the life cycle approach was the starting point for assessing the low-carbon potential. For example, construction design solutions are directly visible in the emissions of energy procurements, and decisions on transport equipment procurements are reflected in the carbon footprint of the fuel procurement category. In addition to energy, construction and transport procurement, procurement of food, furniture, textiles and information technology were also examined. It is important to remember that low-carbon is only one of the aspects when reviewing the ecological sustainability of procurement, which in turn is one of the pillars of sustainable procurement. In practice, it is therefore necessary to implement the low-carbon objectives as part of the overall sustainability of procurement, not forgetting the economic and social aspects. Offentlig upphandling med låga koldioxidutsläpp. Metoder och möjligheter för utsläppsminskning. Åtgärdsprogrammet för offentlig upphandlingstrategin ställer åtta mål för offentliga upphandlingar. Den ekologiska aspekten är en av dessa och koldioxidsnålhet, cirkulär ekonomi och naturens mångfald har identifierats som viktiga delområden. Denna rapport fokuserar på koldioxidsnålhet inom upphandlingar. Koldioxidsnålhet kan ytterligare delas upp i mindre helheter som energieffektivitet, användning av förnybara energikällor och materialutsläpp. Det är viktigt att identifiera koldioxidsnåla element så att upphandlaren kan fokusera på de mest relevanta aspekterna av koldioxidsnåla resultat och för att fastställa mål och konkreta upphandlingskriterier för de mest effektiva åtgärderna och aspekterna. Olika produktgrupper, som kallas upphandlingskategorier i samband med offentlig upphandling, omfattar varor, tjänster och entreprenader, vilka orsakar ett brett spektrum av utsläpp och där det finns olika metoder att minska utsläppen. Därför behövs det information särskilt om vilka utsläppsminskningsåtgärder som upphandlaren kan vidta och hur effektiva de är. Denna rapport undersökte de viktigaste produktgrupperna då det gäller koldioxidavtrycket från offentlig upphandling. Översynen inriktades på upphandlarens potentiella utsläppsminskningsåtgärder inom varje upphandlingskategori samt bedömningen av omfattningen av utsläppsminskningarna för dessa åtgärder, dvs. koldioxidsnålhetspotentialen. Upphandlingskategorierna omfattar ett brett spektrum av produkter och tjänster och koldioxidsnålhetspotentialen kan inte bedömas exakt, så den bedömdes med en skala på tre steg. Studien undersökte totalt 10 olika upphandlingskategorier. Med tanke på koldioxidavtrycket är den viktigaste upphandlingskategorin energiköp, dvs. användningen av el, värme och gas för funktioner och underhåll av den byggda miljön. Potentialen för utsläppsminskning i denna kategori är mycket betydande. Stora utsläppsminskningar kan även uppnås inom husbyggnads- och infrastrukturindustrin. Inom byggsektorn varierar åtgärdernas utsläppsminskningspotential kraftigt beroende på utgångsnivån och omfattningen av åtgärden. Exempelvis har investeringar i energieffektivitet och valet av uppvärmningssätt i en byggnad en hög utsläppsminskningspotential. Vid granskningen av denna rapport var livscykelperspektivet utgångspunkten för bedömningen av denna koldioxidsnålhetspotential. Exempelvis är planeringslösningar inom byggande direkt synliga i utsläpp från energiupphandling, och beslut om upphandling av transportutrustning återspeglas i koldioxidavtrycket från bränsleupphandlingskategorin. Utöver energi, bygg- och trans-portupphandlingar granskades upphandlingar av bland annat livsmedel, möbler, textiler och informationsteknik. Det är värt att komma ihåg att koldioxidsnålhet är bara en del inom granskningen av upphandlingarnas ekologiska aspekter, som i sin tur är en av pelarna för hållbar upphandling som helhet. I praktiken är det nödvändigt att utföra de koldioxidsnåla målen som en del av upphandlingarnas helhetshållbarhet, utan att förlora de ekonomiska och sociala aspekterna