Yhdyskuntien vedenhankinta ja Natura 2000 -verkosto

Tässä työssä selvitettiin ne Hämeen ympäristökeskuksen alueella, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa, olevat pohjavesialueet, jotka liittyvät Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostoon ja arvioitiin niiden merkitystä yhdyskuntien vedenhankinnan kehittämisessä. Vedenhankinnan kehittämistarvetta ja pohjavedenoton mahdollisuuksia Natura-alueilta arvioitiin selvittämällä kyseessä olevien alueiden vedenhankintatilanne nyt ja tulevaisuudessa. Raportissa esitellään Natura-verkostoa sääteleviä direktiivejä ja lakeja sekä muuta luonnon- ja pohjavedensuojeluun liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi raportissa esitellään Kanta- ja Päijät-Hämeessä vireillä olevia Natura-alueille kohdistuvia vedenottohankkeita. Kanta-Hämeen maakunnassa vedenhankintaa kehitetään seutukunnittain toimintavarmuuden ja palvelutason nostamiseksi. Toimintavarmuuden kehittämisen kannalta ongelmallisin ja kiireellisin on Forssan seutu, jossa vedensaannin varmistamiseksi tarvitaan kiireellisesti lisää hyvälaatuista pohjavettä lähes 7 000 m3/d. Tämän vesimäärän löytämiseksi on seudulla vain kolme pohjavesialuetta, joista kaksi kuuluu myös Natura-alueisiin. Päijät-Hämeen maakunnassa kehitetään vedenhankintaa pääosin ylikunnallisena ja seudullisena yhteistyönä. Toimintavarmuuden lisäämisen kannalta kiireellisin on Asikkalan ja Padasjoen seutu, ja näiden kuntien vedensaannin turvaaminen. Myös Heinolassa ja Orimattilassa tarvitaan uusia vedenottamoita vesihuollon varmistamiseksi. Lahden kaupunkiseudun vedensaannin turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä Hollolan ja Hämeenkosken lisäksi myös Asikkalan ja Heinolan kanssa. Raportin lopussa esitetään yleisohjeet siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon ja miten menetellä suunniteltaessa pohjavedenottoa Natura 2000 -verkostoon liittyviltä alueilta. Näiden ohjeiden avulla edistetään luonnonvaroihin ja -arvoihin kohdistuvien eri käyttömuotojen yhteensovittamista. Täten mahdollistetaan tarvittaessa yhdyskuntien vedenhankinta myös Natura 2000 -verkostoon kuuluvilta alueilta ja näin edistetään tuon arvokkaan uusiutuvan luonnonvaran, pohjaveden, suojelua

Selvitys rannikkosedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisointimenetelmistä

Ruoppausjätteen mereen läjittämiseen voidaan myöntää lupa vain Helsingin komission antamaa ohjetta (HELCOM:n läjitysohjetta) noudattaen. HELCOM:n ohjeessa edellytetään, että sopimusvaltiot asettavat laatukriteerit mereen läjitettävälle sedimentille. Sedimentin laatukriteereitä ja hallinnollisia ohjeita ruoppausmassan läjittämisestä mereen valmistellaan Suomen ympäristökeskuksessa. Laatukriteerien lisäksi tarvitaan normalisointiohjeita, jotta haitta-ainepitoisuuksien vertailu olisi mahdollista raekoostumukseltaan ja luonnollisilta kemiallisilta ominaisuuksiltaan erilaisten sedimenttien ja sedimentin laatukriteerien raja-arvojen välillä. Hallinnollisten ohjeiden määrittämisen yhteydessä on esitetty haitta-ainepitoisuuksien normalisointia Hollannissa käytetyn standardisedimentin avulla. Tämän selvityksen tavoitteena oli hankkia kirjallisuudesta ja henkilökohtaisin kontaktein tiedot siitä, millaisesta sedimenttiaineistosta hollantilaisten normalisoinnissa käyttämät kertoimet on saatu, sekä selvittää ko. aineiston ja Suomen rannikkosedimenttien väliset erot ja yhtäläisyydet. Selvityksessä pohdittiin hollantilaisen käyttämän menetelmän soveltuvuutta Suomen rannikkosedimenttien haitta-ainepitoisuuksien normalisoitiin. Selvityksen perusteella voidaan suositella hollantilaisten sedimentin laatustandardien ja normalisointimenetelmien käyttämistä suomalaisen sedimentin laatukriteeriluokituksen pohjana. Suomen rannikkosedimenteistä olisi suositeltavaa kartoittaa myös metallien alueelliset taustapitoisuudet ja sedimentin raekoostumus

Vesien tila hyväksi yhdessä : Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tähän vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille 2022–2027 on koottu tiedot Hämeen pinta- ja pohjavesien tilasta sekä tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja hyvän tilan ylläpitämiseksi. Ohjelmassa on tarkistettu ja täydennetty vesienhoitokaudelle 2016–2021 laaditussa toimenpideohjelmassa esitetyt tiedot. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus

Tämä opas on tarkoitettu alueellisten ympäristökeskusten pohjavesiasiantuntijoille ja viranomaisille, pohjavesialueilla toimiville, pohjavettä käyttäville sekä pohjavedestä, sen käytöstä ja suojelusta kiinnostuneille. Oppaaseen on koottu tietoa pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta, pohjavettä koskevasta lainsäädännöstä sekä pohjavesialuetiedon käytöstä eri tarkoituksissa. Oppaassa on kiinnitetty erityistä huomioita muutoksiin pohjavesialuerajauksissa ja luokituksessa sekä muutostilanteisiin liittyviin hyvän tiedottamisen käytäntöihin

E-luokan pohjavesialueet : E-luokan pohjavesialueiden luokittelun tukeminen ja luokitteluohjeen testaaminen

Hämeen ELY-keskuksessa toteutettiin kesällä 2016 OHKE-hanke SYKEn pohjavesialueisiin liittyvän luokitusohjeluonnoksen testaamiseksi käytännössä sekä ELY-keskusten luokittelutyötä helpottavien toimintamallien kehittämiseksi mahdollisilla E-luokkaan luokiteltavilla pohjavesialueilla. Hankkeessa arvioitiin myös olemassa olevien työtä tukevien aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia ja niiden käyttöönoton mahdollistamista. Hankkeessa luotujen toimintaperiaatteiden tarkoituksena on jatkossa helpottaa ja nopeuttaa ELY-keskusten toteuttamaa E-alueiden luokittelua lainsäädännön mukaisesti. Toimintaperiaatteiden ja SYKEn ohjeistuksen avulla voidaan varmistaa, että luokittelu tehdään yhdenmukaisesti koko maassa. Tällöin säästyy myös resursseja. Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeluonnosta testattiin E-luokan pohjavesialueiden osalta kuudella pilottialueella Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskusten alueilla. Pilottialueiksi valikoitui I- ja II-luokan pohjavesialueita sekä aiemmin pohjavesialueluokituksesta poistettuja alueita. Pohjavesivaikutteisen ekosysteemin tunnistus tehtiin alustavasti paikkatietotarkasteluna hyödyntäen jo olemassa olevia aineistoja. Kohteet käytiin tarkistamassa myös maastossa. Kartoitustyön ohella kehitettiin maastohavainnointilomake, jonka käyttöönoton etuna olisi E-alueiden maastokartoituksen pysyminen saman laajuisena kaikissa ELY-keskuksissa. E-luokan pohjavesialueiden kartoitus ohjeluonnoksen avulla sujui pääasiassa hyvin. Työn edetessä esille nousi kuitenkin jonkin verran kysymyksiä ongelmallisista luokittelukohteista. Kohteen luonnontilaisuuden arviointi ja suoran pohjavesivaikutuksen varmistaminen todettiin haasteellisiksi monella alueella. Lähdevaikutteisen kasvilajiston, kuten sammalten, tunnistaminen vaatii myös paljon asiantuntemusta. E-luokan pohjavesialueiden määrittäminen on mahdollista tehdä osittain paikkatietotarkasteluna. Pohjavesialueista ja erilaisista pohjavesivaikutteisista ekosysteemeistä on kyllä olemassa suhteellisen paljon tietoa saatavilla, mutta useimmissa E-luokkaan luokiteltavissa kohteissa on silti tarpeellista tehdä tarkistuskäynti

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma 2013-2020

Ohjelman tavoitteena on edistä seudullista ja maakunnallista vesihuoltoyhteistyötä sekä varmistaa vesihuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa. Kehittämisohjelmassa on esitetty yhteensä 42 vesihuoltohanketta

Pestides in groundwater of Häme in 2000 – 2019 and report on possible remediation methods)

EU on asettanut tavoitteeksi, että pohjavesissä on saavutettava ja turvattava hyvä tila vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Torjunta-aineet ja niiden hajoamistuotteet ovat yksi pohjaveden laatua heikentävä tekijä, kun ympäristölaatunormi 0,1 μg/l ylittyy. Talousveden laatua on myös pyritty suojaamaan asettamalla raja-arvot torjunta-aineille. Yksittäistä torjunta-ainetta tai hajoamistuotetta saa olla talousvedessä enintään 0,1 μg/l tai useaa yhteensä 0,5 μg/l. Kanta- ja Päijät-Hämeessä on yhteensä 299 pohjavesialuetta. Näistä kymmenellä on havaittu raja-arvon 0,1 μg/l ylittäviä pitoisuuksia yksittäisiä torjunta-aineita ja kuudella pohjavesialueella torjunta-aineiden yhteispitoisuuden raja-arvo 0,5 μg/l ylittyi vuosien 2000 – 2019 aikana. Lisäksi yhdellätoista pohjavesialueella on havaittu torjunta-aineita, mutta pitoisuudet ovat olleet alle talousveden raja-arvojen. Hämeen pohjavesistä on löytynyt eniten rikkakasvintorjunta-aineita, kuten atratsiinia, simatsiinia, terbutylatsiinia ja heksatsinonia sekä näiden hajoamistuotteita, kuten DEA:a, DIA:a, DEDIA:a, BAM:ia ja desetyyliterbutylatsiinia. Lisäksi on havaittu hyönteisten, punkkien ja sienitautien torjunta-aineita. Suomessa ei ole tiettävästi kunnostettu torjunta-aineita sisältävää pohjavettä itse pohjavesiympäristössä. Sen sijaan on tarvittaessa suljettu vedenottamoita tai otettu vedenottamolle käyttöön aktiivihiilisuodatus veden puhdistamiseksi. Reaktiivisia seinämiä on käytetty erityisesti klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjavesialueen puhdistamiseksi ja sitä voisi mahdollisesti soveltaa myös torjunta-aineiden poistamiseen. Seinämissä on käytetty reaktiivisena materiaalina metallista rautaa (Fe0), joka laboratoriokokeissa on hajottanut myös erinäisiä torjunta-aineita, joskaan ei täydellisesti. On tutkittu myös atratsiinin hajottamista fenton-reaktion avulla eli raudan ja vetyperoksidin avulla, eli kemiallisella in situ hapetuksella. Torjunta-aineita hajottavia mikrobeja ja mikrobikonsortioita on eristetty, ja on tutkittu voisiko pohjavettä puhdistaa torjunta-aineista niiden avulla joko vedenottamoilla, tai mahdollisesti itse pohjavesiympäristössä. Laboratoriokokeessa on hajottajamikrobien lisäämisen lisäksi myös edistetty pohjavesiympäristön omien mikrobien hajotustoimintaa. Puuttuu vain hajotuskokeilu itse pohjavesiympäristössä. Saavutettavuus on tarkistettu

Kanta-Hämeen vesihuollon nykytilanne: Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050

Kanta-Hämeen vesihuollon nykytilanneselvitys on yksi neljästä alueellisesta nykytilaselvityksestä, jotka on laadittu vuosien 2020–2021 aikana osana Läntisen Suomen vesihuoltostrategian 2050 toteutusta. Kanta-Hämeen vesihuollon nykytilanneselvityksen tavoitteena on tarjota lukijalle kokonaiskuva maakunnan vesihuollosta. Nykytilanne-selvityksessä nostetaan esille muutamia keskeisiä tapahtumia ja toimenpiteitä, joilla on ollut vaikutusta maakunnan vesihuollon nykyti-laan. Nykytilanneselvityksessä esitetään asioita, joita ei perinteisissä vesihuoltosuunnitelmissa ja -selvityksissä välttämättä esitettäisi tai ne jäisivät julkaisujen tausta-aineistoiksi. Tällaisina esitettyinä asioina ovat muun muassa lainsäädäntömuutosten vaikutukset vesi-huoltoon. Nykytilanneselvitys ei pyri olemaan kantahämäläinen yhteenveto koko Läntisen Suomen alueelle laaditusta vesihuollon kehi-tys- ja nykytilanneraportista. Kanta-Hämeen vesihuollon nykytilanneselvitys perustuu Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijoiden kokemusperäiseen tietoon, alueelle laadittuihin vesihuoltoselvityksiin ja -suunnitelmiin sekä muihin vesihuoltotietoihin. Nykytilanneselvityksen laadinnassa on hyödynnetty myös muiden toimijoiden, kuten Hämeen liiton, Kuntaliiton ja ympäristöhallinnon tuottamia ja laatimia selvityksiä ja aineistoja. Tiedoston saavutettavuus on tarkistettu