Transpersonal and personal in Luther\u27s life and theology

Personal knowing is shaped by the uniqueness of the person; it is biographical and particular. Luther claimed that experience alone makes a theologian, \u27sola experientia facit theologum\u27. \u27A theologian is born by living, nay dying and being damned, not by thinking, reading, or speculating\u27. Anyone familiar with Luther\u27s theology knows, however, that he did not always remain faithful to this view. He often claims verifiable objectivity and universal authority for his theological abstractions. These reflections respond to those trends in Luther\u27s theology and in the Lutheran heritage, which failed to express the personal and communal dynamics of faith. The focus of this presentation is on Luther\u27s search for personal, biographical knowing. [excerpt]

The Pond & the Sauna

Combining interviews, observational footage, animation, archival images, video and film, The Pond & the Sauna examines the construction of home and family through an intergenerational collection of memories. Drawing on oral history traditions, the project traces the foundational threads that run through the lives of an extended family from past into the present. How do the values we learned as children manifest in our lives now? How do we negotiate our place within a wider social context? How are we moving through the cycles of life and what do home and family mean to us now

Kaksoispaineventilaatio motoneuronitaudin aiheuttaman hengitysvajauksen saattohoidossa: kokemuksia Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä 2004-2018

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin motoneuronitautipotilaista 69 \%:lle suositeltiin hengitysvajauksen oireita lievittävää kaksoispaineventilaatiohoitoa. Saattohoitovaiheessa 45 \% potilaista käytti sitä. Potilaat, jotka eivät sopeudu hoitoon, olisi hyvä tunnistaa varhain, jotta hengitysvajausta voitaisiin lievittää muilla keinoilla

The nurse manager's role in perioperative settings : An integrative literature review

AimTo describe the nurse manager's role in perioperative settings. BackgroundThe nurse manager's role is complex and its content unclear. Research in this area is scarce. We need to better understand what this role is to support the nurse manager's work and decision-making with information systems. EvaluationAn integrative literature review was conducted in May 2018. Databases CINAHL, Cochrane, PubMed and Web of Science were used together with a manual search. The review followed a framework especially designed for integrative reviews. Quality of the literature was analysed with an assessment tool. Nine studies published between 2001 and 2016 were included in the final review. Key issueThe findings from the review indicate that the nurse manager's role requires education and experience, and manifests in skills and tasks. A bachelor's degree with perioperative specialisation is the minimum educational requirement for a nurse manager. ConclusionResearch lacks a clear description of the nurse manager's role in perioperative settings. However, the role evolves by education. More education provides advanced skills and, thereby, more demanding tasks. Information technology could provide useful support for task management. Implications for Nursing ManagementThese findings can be used to better answer the current and future demands of the nurse manager's work.Peer reviewe

Motoneuronitautiin liittyvä hengitysvajaus: hengitystoiminnan ja energia-aineenvaihdunnan mittaaminen

Tavoitteet: Tämän tutkimussarjan tavoitteena oli tutkia hengitystoiminnan sekä energia-aineen¬vaihdunnan muutoksia motoneuronitautia (amyotrofinen lateraaliskleroosi, ALS) sairastavilla potilailla. Erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat kotihoitoon soveltuvan hengityslaitteen vai¬kutus elinajan ennusteeseen sekä hengitysvajauksen etenemistä kuvaavien keuhkotoimintakokei¬den arviointi ALS-potilailla, epäsuoran kalorimetrian mittaustarkkuus ja perusaineenvaihdunnan (PAV) suuruus kajoavaa hengityslaitetta käyttävillä ALS-potilailla. Aineisto ja menetelmät: Kajoamattoman hengityslaitteen käytön ja iän vaikutusta elinajan en¬nusteeseen arvioitiin 84:llä ja hengitystoiminnan muutoksia 42 ALS-potilaalla. Epäsuoran kalo¬rimetrian mittaustarkkuutta kajoamatonta hengityslaitetta käytettäessä arvioitiin hereillä olevilla 12 vapaaehtoisella mieshenkilöllä. PAV:n suuruutta arvioitiin viidellä kajoavaa hengityslaitetta käyttävällä ALS-potilaalla. Osatöistä kaksi ensimmäistä olivat luonteeltaan havainnoivia (retros¬pektiivisiä) ja kaksi viimeistä seurantatutkimuksia (prospektiivisia). Tulokset: Alle 65-vuotiailla ALS-potilailla ei havaittu eroa elinajan ennusteessa kajoamaton¬ta hengityslaitetta käyttävien ja käyttämättömien potilaiden välillä. Sen sijaan yli 65-vuotiail¬la ALS-potilailla elinajan ennuste piteni merkittävästi kajoamatonta hengityslaitetta käyttävillä potilailla (elinaika diagnoosin jälkeen 22 vs. 8 kk, Hazard Ratio = 0.25, 95 % luottamusväli 0.11 – 0.55, p <0.001). ALS-potilailla, joilla kajoamaton hengityslaite katsottiin tarpeelliseksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä, hengitystiheys osoittautui diagnoosihetkellä mer-kittävästi kiihtyneeksi (21/min) ja rintakehän liike merkittävästi alentuneeksi (2.9 cm) verrattuna ALS-potilaisiin, joille kajoamaton hengityslaite katsottiin tarpeelliseksi myöhemmin (16/min ja 4.0 cm). Kajoamattoman hengityslaitehoidon aikana keskimääräinen mitattu PAV vapaaehtoisilla miehillä oli 1858 kcal/vrk kun PAV ilman hengityslaitetta oli 1852 kcal/vrk, p = 0.8. Kajoavaa hengityslaitehoitoa käyttävien viiden ALS-potilaan keskimääräinen PAV vastaavalla mittausase¬telmalla mitattaessa oli 1130 kcal/vrk, kun vastaava PAV laskettuna viidellä eri laskentakaavalla oli 1700 kcal/vrk, p < 0.001. Johtopäätökset: Yli 65-vuotiailla ALS-potilailla, jotka eivät sopeutuneet kajoamattomaan hen¬gityslaitehoitoon, oli nelinkertainen riski menehtyä aiemmin kuin kajoamattomaan hengityslai¬tehoitoon sopeutuneilla ALS-potilailla. Hengitystiheys osoittautui merkittävästi kiihtyneeksi ja rintakehän liike alentuneeksi ALS-potilailla, joille kajoamaton hengityslaitehoito katsottiin ai¬heelliseksi kuuden kuukauden kuluessa diagnoosihetkestä. Kajoamattoman hengityslaitehoidon aikana mitattu PAV ei poikennut mitatusta PAV:sta itsenäisen hengityksen aikana. Näin ollen epäsuoraa kalorimetriamenetelmää voidaan käyttää luotettavasti PAV:n määrittämiseen käytet¬täessä samanaikaisesti kotihoitoon soveltuvaa hengityslaitehoitoa. Elämää ylläpitävää kajoavaa hengityslaitehoitoa käyttävien ALS-potilaiden PAV oli merkittävästi hidastunut laskennallisella menetelmällä arvioituun PAV verrattuna.Motor neuron disease -related respiratory insufficiency: measurement of ventilation and basal metabolic rate Aims: The aim of this series of studies was to assess changes in ventilation function and basal metabolic rate (BMR) in motor neuron disease (amyotrophic lateral sclerosis, ALS). Specific points of interest were the impact of age and treatment with non-invasive ventilation on survival and signs of respiratory function reflecting respiratory insufficiency, in ALS patients, the accuracy of indirect calorimetry, and basal metabolic rate (BMR), in ALS patients using invasive mechanical ventilator. Patients and methods: The effect of non-invasive ventilation and age on survival was assessed in 84 patients with ALS. The respiratory rate and thoracic movement at the moment of diagnosis were assessed in 42 ALS patients. The accuracy of indirect calorimetry during NIV supported breathing was assessed in twelve healthy men while awake. The BMR was measured in five invasive mechanical ventilation dependent ALS patients. Two studies were retrospective and two were prospective. Results: NIV users (age > 65 years) survived longer than those following conventional treatment (22 vs 8 months, Hazard Ratio = 0.25, CI 95% 0.11 – 0.55, p <0.001).The mean respiratory rate at the time of diagnosis among ALS patients to whom the NIV was considered within six months from diagnosis was 21 breaths per minute compared to other patients with ALS to whom the NIV was considered later was 16 breaths per minute (p = 0.005). The mean thoracic movement was 2.9 cm and 4.0 (p = 0.01), respectively. The mean measured BMR in healthy volunteers was similar during spontaneous breathing (1852 kcal/d) and during NIV (1858 kcal/d), p = 0.8. The mean measured BMR in five invasively ventilated ALS patients was 1130 kcal/d. The mean calculated BMR with five different predictive equations was 1700 kcal/d. The difference was statistically significant (p < 0.001). Conclusions: ALS patients (age > 65 years) who did not use NIV had a 4-fold higher risk for premature death compared with NIV users. ALS patients who received NIV within six months of the diagnosis of ALS had higher respiratory rates and smaller thoracic movement compared with patients who received NIV later. BMR can be accurately measured with an indirect calorimeter also during NIV-supported breathing. The measured BMR in five invasive ventilator dependent ALS patients was significantly lower for every patient than the BMR calculated with predictive equations.Siirretty Doriast

Päivittäinen johtaminen lähiesimiehen työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähiesimiehen päivittäinen johtaminen leikkaus- ja anestesiaosastolla eri näkökulmista. Tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa mallinnetaan tiedolla johtamista akuuttihoidossa. Tutkimus toteutettiin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäiseksi kuvattiin lähiesimiehen (n=20) tekemiä päätöksiä päivittäisessä johtamisessa. Laadullinen tutkimus toteutettiin ääneenajattelun menetelmällä kahdessa eri yliopistollisessa sairaalassa virka-aikana arkisin. Tulosten mukaan lähiesimiehet tekivät päivittäisessä johtamisessa toimintaan välittömästi vaikuttavia päätöksiä (n=289) sekä lähitulevaisuuteen vaikuttavia, lyhyen aikavälin, päätöksiä (n=268). Päätökset olivat luonteeltaan operatiivisia. Lisäksi lähiesimiehet tekivät kauskantoisia, pitkän aikavälin, päätöksiä (n=187), jotka olivat luonteeltaan taktisia. Toiseksi määriteltiin, kuvattiin ja tunnistettiin lähiesimiehen päivittäisen johtamisen tiedontarpeet tutkimuksessa kehitetyn kyselyn avulla. Tiedontarvekysely (76 tiedontarvetta) kohdistettiin leikkaus- ja anestesiaosastojen lähiesimiehille Suomessa syksyllä 2015 (N=412, n=288). Lähiesimiehet arvioivat päivittäisen johtamisen tiedontarpeet niiden oleellisuuden näkökulmasta Likert-asteikolla (1-6). Tiedontarpeiden keskiarvo (KA) vaihteli välillä 3,19-5,83. Tutkimuksessa tunnistettiin Content Validity Index -arvon (CVI) mukaan 41 oleellista tiedontarvetta koskien potilaan tietoja, toimenpideprosessia, henkilökuntaa ja aineellisia resursseja. Monimuuttujamenetelmän mukaan arvioituna lähiesimiehen johtamiskokemus tai organisatoriset tekijät olivat vain vähäisesti yhteydessä päivittäisen johtamisen tiedontarpeisiin. Kolmanneksi kuvattiin lähiesimiehen työnkuva integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla (n=9). Katsauksen perusteella työnkuva voitiin jakaa kolmeen pääteemaan, jotka olivat: 1) Lähiesimiehen koulutus ja kokemus, 2) Lähiesimiehen taidot sekä 3) Lähiesimiehen tehtävät. Lähiesimiehen taustalla oleva koulutus ja kokemus johtamistehtävästä mahdollisti taitoja, jolla työtä voitiin tehdä. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan tukea lähiesimiehen päivittäiseen johtamiseen kehitettävien tietojärjestelmien tietosisältöjä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää uusien lähiesimiesten perehdytyksessä sekä työnkuvan määrittelyssä.Nurse managers’ daily unit operation in perioperative settings The aim of this study was to describe the daily unit operation in perioperative settings viewed by nurse manager. The study is part of a larger project in which the knowledge management of the daily unit operations will be modelled in the acute care. Study was carried out at three different stages. First, the aim was to describe decisions made by nurse managers (n=20). The think aloud -method was used when collecting data in two university hospitals. The thematic content analysis was used. Nurse managers made ad hoc (n=289), near future (n=268) and long-term (n=187) decisions. Second, the aim was to define, describe and identify nurse manager’s essential information needs. The survey was addressed to nurse managers (N=412, n=288) in Finland and it included the following themes: “Patient’s care process”, “Surgical procedure”, “Human resources”, and “Tangible resources”. The Likert Scale (from one to six) was used to evaluate the essentiality of the information needs (mean from 3.19 to 5.83). Based on the Content Validity Index (CVI), 41 information needs were evaluated as essential in daily unit operation. The nurse manager’s position or organisational factors had only some association with the information needs based on Two independent samples test of mean (t-test) and Oneway ANOVA (F-test). Third, the aim was to describe the nurse manager’s role by conducting an integrative literature review (n=9). The nurse manager’s role could be divided into three main themes: 1) education and experience, 2) skills and 3) tasks. The results can be used when defining the content of new information systems in operating departments. In addition, the results can be used in orientation and when clarifying the nurse manager’s role