Uudenlaista kehittämiskulttuuria julkisen sektorin työpaikoille

Uudenlaista kehittämiskulttuuria julkisen sektorin työpaikoille -hankkeessa toteutettiin Työterveyslaitoksen Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö -prosessi TEDI. Sen tavoitteena on edistää työhyvinvointia voimavara- ja ratkaisukeskeisesti yhteiskehittämisprosessin, työpajatoiminnan ja TEDI-osaajien verkostoitumisen kautta. Raportissa esitellään hanke, jossa TEDI-yhteiskehittämismenetelmää käytettiin, kehitettiin ja arvioitiin kolmannen kerran. Työyksiköihin valmennettiin ensimmäistä kertaa omat sisäiset TEDI-osaajansa

Hoitoketjujen kustannuksien ja vaikuttavuuden arviointi nivelreumapotilailla

Tutkimuksessa selvitettiin vuoden ajalta nivelreumapotilaiden hoitoketjuihin sisältyviä terveyden- ja sosiaalihuollon palveluja, niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä näihin yhteydessä olevia yksilötason tekijöitä. Lisäksi haluttiin saada tietoa siitä, millaiset toimenpiteet olisivat tärkeitä reumasairauksien hoitoketjujen kehittämiseksi nimenomaan potilaiden itsensä arvioimana. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkimuksen otos poimittiin Lapuan terveyskeskuksen reumatilastosta, jossa oli 108 nivelreumaa sairastavaa aikuista potilasta. Vastausprosentti oli 70,4 %. Potilaat luokiteltiin toteutuneiden hoitoprosessien mukaan kolmeen hoitoketjuryhmään: 1) peruspalvelujen hoitoketju 2) erikoissairaanhoidon hoitoketju 3) seka -hoitoketju. Tutkimuksessa analysoitiin näiden ryhmien välisiä eroja taustatekijöiden, terveyspalvelujen käytön, kustannusten ja vaikuttavuuden suhteen. Yksilötason tekijöiden yhteyttä hoidon kustannuksiin, elämänlaatuun ja voinnin suunnan -muutoksiin tutkittiin lineaarisen ja logistisen regressioanalyysin avulla. Eri hoitoketjuissa hoidettujen potilaiden välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja iässä, sosioekonomisessa taustassa, sairastumisiässä sekä kustannuksissa. Kalleinta hoito oli erikoissairaanhoidon hoitoketjussa ja edullisinta peruspalvelujen hoitoketjussa, siitäkin huolimatta, että potilaat käyttivät määrällisesti eniten perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluja. Perustason hoitoketjussa vuosittaiset kustannukset olivat 1260 euroa, erikoissairaanhoidon hoitoketjussa 5750 euroa ja ns. seka -hoitoketjussa 4460 euroa. Terveydentilassa hoitoketjuryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta voinnin suunnassa kuitenkin eniten parannusta kokivat erikoissairaanhoidon hoitoketjun käyttäjät. Nivelreumapotilaiden hoidon kustannuksiin, elämänlaatuun ja voinnin suunnan muutoksiin olivat yhteydessä lähinnä terveydentilan huononemista kuvaavat muuttujat. Voinnin suuntaan potilaat kokivat vaikuttavan lääkehoidon, leikkaushoidon ja liikunnan. Hoito oli painottunut lääkehoitoon. Puutteeksi koettiin toiminta- ja liikuntakykyä tukevan toiminnan niukkuus. Esiin nousi myös näkemys, että iäkkäät eivät kokeneet hoitoaan tavoitteelliseksi. Reumakontrolleihin toivottiin enemmän aikaa potilaan kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Tämä voisi edistää potilaan ja lääkärin yhteistyötä riittävän hoitotehon löytämiseksi. Reumahoitajan työ nähtiin tärkeäksi ja hoidon sujuvuutta lisääväksi. Asiasanat:hoitoketju, kustannukset, vaikuttavuus, nivelreum